Autoilu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Citroën Méhari Belgiassa

Autoilu eli henkilöautoilu tarkoittaa auton, usein nimenomaan yksityisen henkilöauton käyttämistä kulkuvälineenä.

Autoilu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on rekisterissä yli 2,6 miljoonaa henkilöautoa, joista yli 2 miljoonaa yksityiskäytössä.[1] Autojen määrä on kasvanut 1990-luvun alusta noin kolmanneksen. Kakkosautojen määrä on kasvanut huomattavasti – 32 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa on vähintään kaksi autoa. Alle 17 prosenttia suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa ei ole henkilöautoa.

Suomessa valtio rakentaa ja ylläpitää teitä verovaroilla, joista auto- ja polttoaineverot kattavat ylijäämäisesti tieliikenteen menot. Veroja kerätään vuonna 2010 yli 6 miljardia ja tieliikenteen menot ovat yhden miljardin luokkaa. Tieliikenne on siten merkittävä verotulojen lähde valtiolle.[2]

Suomen hallituksen linjausten mukaan yhdyskuntarakennetta on kehitettävä siten, että henkilöautoilun tarve on mahdollisimman vähäinen ja yksityisautoilua on vähennettävä siellä, missä se on järkevää ja mahdollista, eli lähinnä kaupungeissa.[3][4]

Autoilu ja ilmaston lämpeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöautoilu tuottaa pääkaupunkiseudun CO2-päästöistä noin 13 %, autoilun päästöjen vähentäminen 20 % vähentäisi kokonaispäästöjä 2,6 %.[5] Henkilöautoilun asemaa ilmaston lämpenemiseen voidaan verrata myös joukkoliikenteeseen. Hiilidioksidipäästöt voidaan muuntaa dieselpolttoaineen kulutukseksi jakamalla CO2-arvo luvulla 26. Tällöin voidaan verrata henkilöauton ja joukkoliikenteen polttoaineenkulutusta.

Kulkutavan mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulkuväline CO2 (g/km/hlö) Diesel (l/100 km/hlö)
Metro 26 1,0
Sähköauto 39 - 60 1,5 - 2,3
Raitiovaunu 55 2,1
Henkilöauto (Audi A2 1.2 TDI) 60 2,3
Hybridiauto (Toyota Prius) 80 3,1
Bussi 83 3,2
Henkilöauto (VW Passat 1.9 TDI) 112 4,3
Henkilöauto (Dsl ka.Trafia 1/2010) 116 4,5

Henkilömäärän mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulkuväline CO2 Kulutus
(g/km/hlö)
Kulutus
(l/100 km/hlö)
Metro 26 1,00
Skoda Fabia TDI, 4 hlö 27 1,04
Skoda Fabia TDI, 3 hlö 36 1,38
Sähköauto (1,3 hlö) 50 1,92
Raitiovaunu 55 2,12
Skoda Fabia TDI, 2 hlö 55 2,12
Bussi 83 3,19
Skoda Fabia TDI, 1,3 hlö 84 3,23
Skoda Fabia TDI, 1 hlö 109 4,19
  • HKL:n tutkimustietojen mukaan henkilöautossa on Helsingin rajalla keskimäärin 1,3 henkilöä.
  • Skoda Fabia TDI, CO2: 109 g/km
  • Sähköllä toimivien liikennevälineiden vaatima sähköntuotanto tuottaa myös käytettyä ydinpolttoainetta 0,5 mg/kWh.[6][7][8][9][10][11]

Bussin hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 822g/km,[12] joten päästö/matkustaja riippuu suuresti matkustajamäärästä. Lähes tyhjänä ajava bussi tuottaa enemmän päästöjä kuin henkilöauto. Suomessa ensirekisteröityjen autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on 124g/km.[13]

Toisaalta kaikki liikkuminen kuluttaa energiaa, polkupyöräillen hiilidioksipäästöt ovat 21g/km.[14]

Liikenneturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vakava auto-onnettomuus

On kolme päätapaa, joilla autoilun turvallisuutta voidaan mitata:[15]

Kuolemia miljardia matkaa kohti
Linja-auto: 4,3
Raideliikenne: 20
Pakettiauto: 20
Henkilöauto: 40
Kävely: 40
Laiva: 90
Lentokone: 117
Polkupyörä: 170
Moottoripyörä: 1640
Kuolemia miljardia tuntia kohti
Linja-auto: 11,1
Raideliikenne: 30
Lentokone: 30,8
Laiva: 50
Pakettiauto: 60
Henkilöauto: 130
Kävely: 220
Polkupyörä: 550
Moottoripyörä: 4840
Kuolemia miljardia kilometriä kohti
Lentokone: 0,05
Linja-auto: 0,4
Raideliikenne: 0,6
Pakettiauto: 1,2
Laiva: 2,6
Henkilöauto: 3,1
Polkupyörä: 44,6
Kävely: 54,2
Moottoripyörä: 108,9

Tieliikennekuolemat ovat maailmanlaajuisesti pääasiallinen syy tapaturmaisiin kuolemiin. Tieliikenneonnettomuuksiin luetaan myös sellaisia onnettomuuksia, joissa osallisena ei aina ole auto, kuten moottoripyöräonnettomuudet.[16].

Liikenneturvallisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen liikenneturvallisuuden kehitys on Euroopan kärkeä. Vuonna 2009 tieliikenteessä menehtyi 18 prosenttia edellisvuotta vähemän.[17] Tieliikenteessä (mukaan lukien joukko- ja hyötyliikenne) tapahtui vuonna 2009 hieman alle 300 kuolemantapausta ja noin 8 000 loukkaantumista. Kuolemantapausten määrä näyttäisi olevan laskussa, sillä esimerkiksi vuonna 2007 niitä oli vielä 380.[18] Lukua voi suhteuttaa siihen, että Suomessa kuolee vuosittain kaatumalla ja liukastumalla yli 1000 ihmistä.[19] Rattijuopot aiheuttivat vuonna 2009 68 kuolemantapausta. Kuolonkolareiden suurimpia onnettomuustyyppejä ovat kohtaamisonnettomuudet sekä tieltä suistumiset.[18]

Liikenteen seurauksena kuolee myös erilaisia villieläimiä, kuten hirvieläimiä ja suurpetoja. Erityisesti moottoriteiden varsille on hirvivaaran vuoksi asennettu hirviaitoja. Suomessa tapahtuu vuosittain n. 1300 hirvikolaria. Autoilijan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on vuosittain noin kymmenen. Viime vuosina hirvikolarikuolemien määrä on laskenut neljään viiteen. [20]

Autoilun haitta- ja hyötypuolia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulut ja hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnallisia hyötyjä ovat autoilun tuottamat verotulot, kustannuksia ja haittoja ovat teiden ylläpito ja niiden viemä maa-alue. Yhteiskunnalliset hyödyt voivat olla taloudellisia hyötyjä, kuten autoteollisuuden tuoma työpaikkojen ja varallisuuden lisääntyminen, vaihtoehtoinen liikkumistapa, lomailun ja matkailun tuoma yhteisön hyvinvointi ja valtiontaloudelle rahaa tuovat ajoneuvoverot. Ihmisten joustava liikkumismahdollisuus paikasta toiseen aiheuttaa yhteiskuntaan pitkälle meneviä vaikutuksia.[21]

Ympäristöhaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoriajoneuvot (henkilöauto, linja-auto, kuorma-auto) kuluttavat käyttövoimasta riippuen bensiiniä, dieseliä tai maakaasua. Nämä ovat fossiilisia polttoaineita, joiden palamisen seurauksena syntyy pakokaasupäästöinä muun muassa hiilidioksidia, typen oksideja, häkää ja nokea. Myös biodieselin tai biokaasun palaessa syntyy samoja palamistuotteita. Hiilidioksidi ja monet typen oksideista ovat kasvihuonekaasuja. Typen oksidit aiheuttavat muun muassa happosateita ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Moottoriajoneuvojen aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä ovat noki sekä tienpinnasta, renkaista ja jarruista kulumisen seurauksena irtoavat pienet partikkelit. Erityisesti keväisin tieliikenne lisää ilman pienhiukkasten määrää, sillä renkaat ja niiden alla hioutuva hiekka kuluttavat tien pintaa voimakkaasti.[22]

Keskimäärin nykyaikaiset henkilöautot ovat 75-prosenttisesti kierrätettäviä ja kierrätysteräksen käyttö auttaa vähentämään energiankäyttöä ja saasteita.[23]

Terveyshaitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoilun, joukkoliikenteen ja energiatuotannon aiheuttamilla typenoksidi-, häkä- ja hiukkaspäästöillä on monia haitallisia terveysvaikutuksia, ja ne aiheuttavat myös ihmisten ennenaikaista kuolleisuutta.[24] Typenoksidipäästöistä terveyshaittoja tuottaa eniten typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja aiheuttaa oireita erityisesti lapsille ja astmaatikoille. Typenoksidit tuottavat myös alailmakehän otsonia, joka aiheuttaa silmien, limakalvojen ja hengityselinten ärsytystä, mahdollisesti myös lisääntynyttä kuolleisuutta.[25][26] Myös pienhiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavia terveysongelmia. On arvioitu, että Suomessa liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat vuosittain satojen ihmisten ennenaikaisen kuoleman ja tuhansien sairastumisen, lähinnä hengitystiesairauksiin.[27]

WWF:n mukaan liikennepäästöjä tulee vähentää ensisijaisesti joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, nopeusrajoituksilla, ruuhkamaksuilla ja tehokkaammilla autoilla mukaan lukien uusiutuviaan energiaan perustuvat sähköautot.[28]

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.06.2015 Trafi. Viitattu 19.08.2015.
  2. Valtion tulot ja menot tieliikenteestä Viitattu 14.8.2011.
  3. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
  4. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko
  5. Raitiovaunun ylivertaisuus on kupla
  6. HKL
  7. Helsingin kaupunki
  8. Helsingin Energia
  9. AKE
  10. Muunnin
  11. Autoliitto
  12. Bus sources Carbon Independent. Viitattu 19.08.2015. (englanniksi)
  13. Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2 päästöt kuukausittain 2007 - 6/2015 Autoalan tiedotuskeskus. Viitattu 19.08.2015.
  14. CyCle more often 2 Cool down the planet!Quantifying Co2 savings of Cycling www.ecf.com. Viitattu 19.08.2015. (englanniksi)
  15. The risks of travel Numberwatch.co.uk.
  16. Peden M, Scurfield R, Sleet D et al. (eds.) (2004). World report on road traffic injury prevention. World Health Organization. ISBN 92-4-156260-9. Viitattu 2008-06-24. 
  17. Liikenneturva
  18. a b Tieliikenneonnettomuudet 2009
  19. Sisäministeriö
  20. [1]
  21. John A. Jakle, Keith A. Sculle. (2004). Lots of Parking: Land Use in a Car Culture. Charlottesville: Univ. of Virginia Press. ISBN 0813922666. 
  22. Talvihiekoitus ja nastarenkaat pääsyynä kevään hiukkaspölyyn. Suomen ympäristökeskus
  23. Automobiles and the Environment Greenercars.com. Arkistoitu 14.2.2008.
  24. Ilman saastumista koskeva teemakohtainen strategia. EU:n lainsäädäntö.
  25. Ympäristökatsaus – ilmanlaatu Merenkurkun alueella, s.7
  26. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. S. 15-16
  27. FINE – Pienhiukkaset – Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Teknologiaraportti 9/2006.
  28. WWF vaatii Neste Oililta välitöntä sitoutumista vastuulliseen palmuöljyn hankintaan, WWF 3.4.2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]