Yhteiskäyttöauto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uhaul Car Share -yhteiskäyttöautolle varattu parkkipaikka Californiassa.
Ekorent sähköauto

Yhteiskäyttöauto on auto, jonka omistaa yritys tai muu yhteisö, ja joka on yrityksen asiakkaiden tai yhteisön jäsenten käytettävissä. Yhteiskäyttöautoilu eroaa perinteisestä autonvuokrauksesta siten, että yhteiskäytössä olevan auton voi vuokrata lyhyeksikin aikaa ja asiakas yleensä itse huolehtii omatoimisesti ohjeiden mukaan auton noudosta ja palautuksesta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yhteiskäyttöauton varaus ja auton ovien avaaminen sekä sulkeminen tehdään yleensä internetselaimella tai matkapuhelimella. Yhteiskäyttöautoja ei myöskään kustannusten pitämiseksi alhaisena yleensä pestä tai puhdisteta joka asiakkaalle. Autot ovat usein myös hajasijoitettuna käyttäjien lähelle.

Yhteiskäyttöauto eroaa oman auton käytöstä lähinnä kustannuksien osalta. Omistava tai operoiva yritys huolehtii auton huolloista, vakuutuksista, rengaan vaihdoista yms. Asiakas maksaa ainoastaan käytöstä. Osalla palveluntarjoajista myös polttoaine ja auton vapaa pysäköinti vuokrauksen aikana esim. pääkaupunkiseudun asukaspysäköintialueilla sisältyy hintaan.

Yhteiskäyttöauto voi olla myös kimppa-auto, jonka omistavat yksityishenkilöt, jotka jakavat ajoneuvon keskenään vastikkeetta tai vastikkeellisesti. Vastikkeellista kimppa-autoilua kutsutaan vertaisvuokraukseksi [1].

Suomessa yhteiskäyttöautoja tarjosi tammikuuussa 2017 muun muassa City Car Club Oy Helsingissä, 24Rent yli kahdellakymmenellä paikkakunnalla Helsingin ja Rovaniemen välillä ja Ekorent sähköautoja[2][3] Helsingissä. Vertaisvuokrausta eli kimppa-autoilua tarjoaa Kortteliauto Oy Helsingissä, Lahdessa, Turussa ja Vantaalla.

Kansainvälisen joukkoliikenneseminaarin yhteydessä Helsingissä toukokuussa 2007 saksalaisasiantuntija Michael Glotz-Richter esitteli Bremenissä vuodesta 1998 lähtien toiminutta yhteisautoyritystä Cambiota, jolla oli toukokuussa 2007 4 000 asiakasta. Yhteiskäyttöautojen laskettiin vähentäneen Bremenin keskustasta 900 henkilöautoa, joille maanalainen pysäköintialue maksaisi 7–18 miljoonaa euroa. Keskimäärin yhden yhteiskäyttöauton laskettiin korvaavan 4–8 yksityisautoa [4] [5].

Päättyneitä yhteiskäyttöhankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pariisin kaupunki lopetti heinäkuun lopussa 2018 vuonna 2011 aloitetun Autolib-palvelun, jossa kirjautuneet käyttäjät saattoivat ottaa latauspisteiltä käyttöön pieniä sähkökäyttöisiä henkilöautoja ja maksaa palvelusta käytön mukaan. Autoja oli liikenteessä nelisen tuhatta ja käyttäjiä noin 150 000. Syinä lopettamiseen oli palvelun kalleus kaupungille ja autojen epäsiisti kunto. Käyttäjätutkimuksesa huomattiin myös, että yhteiskäyttöauto oli vaihtoehto pikemminkin metron käytölle kuin oman auton hankinnalle.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]