Ateenalaisten laulu
Ateenalaisten laulu on alkujaan ruotsalaisen Viktor Rydbergin kirjoittama runo, joka tunnetaan Suomessa Jean Sibeliuksen säveltämänä kappaleena.
Rydbergin Athénarnes sång[1] ilmestyi runoelmassa Dexippos vuonna 1876[2] tai 1882[3]. Rydberg kirjoitti Dexippos-runoelman ateenalaisen historioitsija Deksippoksen muistoksi. Tähän runoelmaan sisältyy Athénarnes sång, joka on mukaelma spartalaisen Tyrtaioksen 600-luvulla eaa. kirjoittamasta elegiasta.[3][2] Runoelmassa on myös vastaava Goternas sång. Deksippoksen aikana gootteihin kuuluneet herulit valtasivat vuonna 267 jaa. Ateenan ja tuhosivat kaupunkia pahasti. Aluksi vaikutti siltä, että ateenalaiset eivät pystyisi vastarintaan, mutta Deksippos käytti hyväkseen vanhoja sankarirunoja, kokosi Thukydideen innoittamana 2 000 miehen armeijan ja karkotti herulit.[3]
Ateenalaisten laulu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari Nikolai II allekirjoitti 15. helmikuuta 1899 Helmikuun manifestin, joka aiheutti Suomessa voimakasta vastustusta. Jean Sibelius sävelsi samana vuonna Rydbergin tekstiin Athénarnes sångin. Hän johti 26. huhtikuuta 1899 konsertin, jossa Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, Akademiska Sångföreningen ja poikakuoro kantaesittivät hänen ensimmäisen sinfoniansa ja Athénarnes sångin. Sibeliuksen harmiksi ensimmäinen sinfonia jäi täysin heti suosituksi nousseen Athénarnes sångin varjoon. Monet yrittivät heti kääntää laulua suomeksi. Yrjö Weilin teki nimimerkillä Yrjö Weijola seuraavana kesänä yleisimmin käytetyn käännöksen.[3]
Paavo Castrénin mukaan muutamat lähteet ilmoittavat Ateenalaisten laulun suomentajaksi Eino Leinon. Hänen mukaansa tämä tieto on levinnyt laajalti, mutta virallisen käännöksen on tehnyt kuitenkin Weijola.[3]
Runosta on useita suomenkielisiä versioita, joista tunnetuin on Weijolan.[4]. Muita suomenkielisiä versioita ovat tehneet Leino, Lauri Viljanen, Yrjö Jylhä, Valter Juva ja Päivö Oksala.
Ateenalaisten laulu on Kadettikoulun kunniamarssi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Castrén, Paavo: ”Ateenalaisten laulun tarina”, Sotahistoriallinen aikakauskirja 27, s. 9–20. Helsinki: Suomen sotahistoriallinen seura, 2008. 0357-816X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Remusic.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Lars Gahrn: Viktor Rydbergs dikt ”Dexippos” – bilden av antiken som tidsspegel (pdf) (html) Veritas. 2003. Viitattu 23.12.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Castrén
- ↑ Runotietokanta[vanhentunut linkki]