Artturi Järviluoma
| Artturi Järviluoma | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1879 Alavus |
| Kuollut | 31. tammikuuta 1942 (62 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | journalisti, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Pohjalaisia (1914) |
| Muuta tietoa | |
|
Kuorolaulun ja pohjalaisen kansanmusiikin aktiivi |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kustaa Artturi Järviluoma (vuoteen 1902 Jernström, kirjailijanimi Köpi; 9. elokuuta 1879 Alavus – 31. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen journalisti, elokuvakäsikirjoittaja ja kirjailija. Tunnetuin Järviluoman julkaisema teos on näytelmä Pohjalaisia, jonka on katsottu pääosin perustuvan Anton Kankaan näytelmäkäsikirjoitukseen Härmäläisiä.[1] Teoksen pohjalta Leevi Madetoja sävelsi myöhemmin oopperan.[2][3]
Elämänvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artturi Järviluoman isä oli alavutelainen kauppias Jernström. Hän suomalaistutti nimensä isoisänsä Nurmossa omistaman torpan nimen mukaan. Järviluoma kävi Vaasan Lyseota, mutta keskeytti koulunkäyntinsä kuudennelta luokalta (lukion ensimmäiseltä) saatuaan venäjän kielen ehdot ja tehtyään kolttosia[4]. Hän kirjoitti ylioppilaaksi yksityisoppilaana Helsingin reaalilyseosta 1901. Järviluoma opiskeli Helsingin yliopistossa ensin matematiikkaa 1902–1903 ja sitten lakia 1904–1909, mutta ei suorittanut loppututkintoa.[5][2][3]
Järviluoma toimi eri sanomalehdissä avustajana, kirjeenvaihtajana ja toimittajana, muun muassa Vaasa-lehdessä ja Uudessa Suomessa. Hän oli Iltalehden toimitussihteerinä 1923–1925. Järviluoma kirjoitti salanimillä satoja pakinoita eri julkaisuihin. Järviluoma toimi myös liikealalla kauppiaana Alavudella, oli postiharjoittelijana Vaasassa ja opettajana Ilmajoen kansanopistossa 1903–1904.[2][3]
Järviluoman tunnetuin teos oli 1914 julkaistu ja Bergbomin palkinnon saanut kansannäytelmä Pohjalaisia, joka käännettiin 10 kielelle, sovitettiin elokuviksi ja jonka Leevi Madetoja sävelsi oopperaksi. Järviluoma kirjoitti näytelmänsä 1913 vastalauseena sille että hän eräässä tilaisuudessa oli nähnyt esitettävän pohjalaista kansanlaulua pilanumerona. Järviluoma julkaisi myös kansankomedian Meijeri 1925 ja näytelmän Vain ihmisiä 1933. Hän sovitti elokuviksi, sekä mykälle että äänifilmille, useita tunnettuja suomalaisia näytelmiä. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton ja Latvian Kansallisteatterin kunniajäsen.[2][3]
Järviluoma harrasti myös musiikkia ja johti muun muassa Alavuden soittokuntaa.[6] Hän soitti kaksirivistä hanuria. Järviluoma oli Suomen Näytelmäkirjailijaliiton perustajajäseniä ja toimi 1920-luvulla liiton sihteerinä sekä 1930-luvulla myös puheenjohtajana vuodesta 1933.[7] Hän oli mukana Ylioppilaskunnan Laulajissa ja Suomen Laulussa ja eteni Ylioppilaslaulajissa aina varajohtajaksi saakka. Toiminut Suomen Laulun puheenjohtajana 1941[8] Hän johti 1900-luvun alkuvuosina Ylioppilaskunnan Laulajien alla toiminutta Pohjanmaan Kööriä.[9] Järviluoma keräsi Toivo Kuulan kanssa pohjalaisia kansanlauluja. Hän oli myös Suomen Sanomalehtimiesliiton perustajajäseniä. Hän osallistui yhdistystoimintaan ja oli muun muassa Helsingin Etelä-Pohjalaiset ry:n perustajajäseniä 1941.[10] [2]
Järviluoman puoliso oli vuodesta 1910 Lyyli o.s. Ahde[11] Artturi Järviluoman henkilökohtainen arkisto on vuodesta 1998 ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa[12] ja se sisältää alkuperäiskäsikirjoituksia, kuvia, leikekirjoja ynnä muuta aineistoa. Pohjalaisia on säilytteillä muun muassa viron-, latvian- ja venäjänkielisinä käännöksinä.[13]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järviluoman mukaan nimetty tie tai katu löytyy ainakin Helsingistä (1970 lähtien)[14], Alavudelta, Nurmosta ja Teuvalta.[15] Helsingin Järviluomantie poistui[16].
Järviluomasta on tehty muotokuvia.[17] Alavudella syntymäkodin paikalla on nykyisin muistolaatta.[18]
Järviluoma on saanut kaksi suomalaista kunniamerkkiä ja Latvian Kolmen Tähden R. kunniamerkin[19][20].
Latvian kansallisteatterin kunniajäsen[21]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näytelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjalaisia (1914)
- Meijeri (1925) (käännetty Latviaksi 1925.)[22]
- Vain ihmisiä (1933) (käännetty flaamiksi 1934)
- Pojusta tulee sotamies (1940) (pienoisnäytelmä)
- Sovun soihtu (1934), lehtimaailmaan sijoittuva näytelmä, jota ei ole esitetty (U.S. Teatteripalsta 28.2.1934)
Pakinoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järviluoma kirjoitti pakinoita omalla nimellään ja ainakin nimimerkeillä Köpi ja Helena[23] [24]
- Pakinakokoelma: Helena Kulmapeilistäni (1936)
Toimittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Laulu: Juhlajulkaisu 1900–1920 (1920)
- Vaasan suomalainen lyseo: 1880–1930 (1930)
- Etelä-Pohjalaisten Laulukirja 1931 Etelä-Pohjalainen Osakunta
Elokuvakäsikirjoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kun isällä on hammassärky (1923)
- Nummisuutarit (1923)
- Pohjalaisia (1925)
- Roinilan talossa (1935)
- Pohjalaisia (1936)
- Rakkautta ja tupakkaa (1938)
Elokuvarooleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nummisuutarit, 1923 (Korpraali)
- Meidän poikamme ilmassa – me maassa, 1934 (kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Halla)
- Syntipukki, 1935 (mies ravintolassa)[25]
Radio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järviluoma kirjoitti useita radiokuunnelmia, muiden muassa Viisi onnellista eli vapunpäivän aattona (1935, nimimerkillä Beani kuunnelma) ja Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938).Kuunneltavissa Ylen elävässä arkistossa [26] sekä Kelpaanko minäkin? Kuulokuvia sankarimuistojen. velvoituksesta, kirj. Artturi Järviluoma [27]
Järviluoma oli myös mukana joidenkin tietokilpailujen teossa.[28] Esim. "Tietopeli: Palomiesten ja poliisimiesten välillä 20.6.40. klo 21" "Kilpailun järjestäjänä ja erotuomarina Köpi" [29] Kysymykset ja ajankohta ovat Artturi Järviluoman jäämistössä. On myös ainakin toinen 5.7.1939 [30]
Radiourasta löytyy kirjallisuudesta vain viittaus.[23] Oli kuitenkin mukana useissa radio-ohjelmissa[31]
Artturi Järviluoma roolihenkilönä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuunnelmahenkilönä Toivo Kuulan kanssa: XI Yötaivas 1917–18[32]
- Näytelmähenkilönä: Heikki Hemminki / Yksi on laulu ylitse muiden II[33]
- Kuunnelmahenkilönä Antti Tuuri: Erkkilän Jussi 2001
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Reino Kallio Kansannäytelmä Pohjalaisia synnytti Jussi-patsaat.https://historiatieto.wordpress.com/kansannaytelma-pohjalaisia-synnytti-jussi-patsaat/
- ↑ a b c d e Kirjailija Artturi Järviluoma 60-vuotias, Aamulehti, 09.08.1939, nro 211, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024
- ↑ a b c d Artturi Järviluoma 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 09.08.1939, nro 211, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 08.08.2024
- ↑ Vaasan Lyseon poikien koulurangaistuksia 1800-luvun lopulla
- ↑ Waldemar Rantoja: Etelä-pohjalaisia kirjailijoita. 1935.
- ↑ Alavuden Puhallinorkesteri: Artturi Järviluoma. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Näytelmäkirjailijaliitto: Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Laulu 1900-1950 s. 121
- ↑ Pohjanmaan Köörin matkoilla / Ylioppilaskunnan laulajain Albumi 1908
- ↑ Plari no 3, 2001
- ↑ Aikalaiskirja s. 276. Project Runeberg
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aineiston luovuttaja, Fax-kirjeenvaihto 11.8.1998
- ↑ Helsingin kadunnimet 2
- ↑ Aikaisemmin mainittu Lapuan Ylikylän Järviluomantie johtuu sennimisestä talosta (alun perin torppa 1800-luvulta) eikä kirjailija Järviluomasta. Takala, Sakari, Ylikylä ennen ja nyt. Lapua 1982.
- ↑ Helsingin kaupungin esityslistat
- ↑ Artturi Järviluoma taideteoksissa
- ↑ Vaasa 13.8.1979 Sivu 5
- ↑ Juhani Ahosta Saima Harmajaan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1938.
- ↑ [1]
- ↑ HS 26.6.1936 s. 6
- ↑ Helsingin Sanomat, HS 27.8.1925 sivu 5, Digitaalinen sanomalehtiarkisto, Helsingin yliopisto
- ↑ a b Juhani Ahosta Saima Harmajaan. WSOY 1938.
- ↑ Waldemar Rantoja Etelä-Pohjalaisia kirjailijoita. WSOY 1935
- ↑ Elonet, Artturi Järviluoma
- ↑ HS 29.3.1938
- ↑ HS 17.05.1941
- ↑ HS 20.6.1940. , HS 5.7.1939
- ↑ HS 20.6.1940.
- ↑ HS 5.7.1939
- ↑ HS 25.03.1938, 01.05.1940, 02.02.1936, 13.11.1937, 17.01.1939, 17.11.1938, 10.07.1936, 26.11.1937, 24.10.1935, 13.05.1938
- ↑ Kuunnelmat ja niissä esiintyvät henkilöt. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yksi on laulu ylitse muiden II.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Kustaa Artturi Järviluoman e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
- Lasse Koskela: Järviluoma, Artturi Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kalevala näyttämötaiteessa (2.3.1935) (Olli Nuorto ja Artturi Järviluoma keskustelevat). Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- radiokuunnelma Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918 (1938)[vanhentunut linkki] Ylen elävä arkisto. Viitattu 12.7.2011.
- Reino Kallio, Häiriköintiä ja henkirikoksia. Helsinki 2009, s. 180–183.
- Reino Kallio, Elämän mittainen väitös. Lahti 2019, s. 126–142.
- Raija Pesonen-Leinonen: Artturi Järviluoman Pohjalaisia: Näytelmä, ooppera, elokuva[vanhentunut linkki]. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu 2008. Viitattu 12.7.2011.
| ||||||||||||||||||
