Arkado-kyproslainen murre

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antiikin Kreikan murrealueet Egeanmeren alueella. Arkado-kyproslaisten murteiden alueet merkitty vihreällä.

Arkado-kyproslainen murre oli yksi muinaiskreikan päämurteista tai oikeammin murreryhmistä. Arkado-kyproslaisia murteita puhuttiin Arkadiassa keskisellä Peloponnesoksella sekä Kyproksella.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkado-kyproslaiset murteet olivat läheistä sukua mykeneläiselle kreikalle. Kummatkin kuuluivat yhdessä joonialaisen ja attikan murteen kanssa itäisiin kreikkalaismurteisiin. Murteiden välistä suhdetta ei kuitenkaan tunneta tarkasti. Arkado-kyproslaisessa murteessa on yhtäläisyyksiä myös pamfylian murteeseen.[1][2]

Arkadia ja Kypros ovat maantieteellisesti erillään toisistaan, ja murteiden yhteydelle, samoin kuin niiden suhteelle mykeneläiseen murteeseen, on esitetty erilaisia selityksiä. Yleisimmän teorian mukaan arkado-kyproslainen murre olisi kehittynyt akhaialaiseksi murteeksi kutsutusta mykeneläisestä murteesta, joka oli Peloponnesoksen akhaijien murre. Doorilaisten valloitettua Peloponnesoksen rannikkoalueet niin kutsutun doorilaisvalloituksen yhteydessä noin 1100-luvulla eaa., minkä seurauksena rannikkoalueet tulivat läntisten kreikkalaismurteiden ja doorilaisten murteiden alueeksi, akhaijeja muutti idemmäksi muun muassa Kyprokselle, mikä vei murteen sinne (tosin Kyprokselle tuli asukkaita myös monista muista suunnista). Osa Peloponnesoksen mykeneläisistä vetäytyi puolestaan niemimaan keskiosan Arkadian vuoristoon, joka säästyi doorilaisvalloitukselta. Tämän seurauksena alueelle jäi erillinen saman murteen alue, jota ympäröi doorilaismurteiden alue joka puolelta.[1][2]

Koinee-kreikka syrjäytti murteen vähitellen 300-luvun eaa. jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien. Viimeisenä sitä vaikuttaa esiintyneen uskonnollisessa käytössä, joka oli konservatiivisempaa kielenkäytön aluetta.[2]

Alamurteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ardado-kyproslaisen murteen alamurteita olivat:

Murteita kirjoitettiin erilaisilla kirjoitusjärjestelmillä, sillä Arkadiassa oli käytössä kreikkalainen kirjaimisto ja Kyproksessa oma kyproslainen kirjoitus, jolla kirjoitettiin myös eteokypriootin kieltä.[2]

Piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ardado-kyproslaisen murteen piirteitä ovat muun muassa:[2]

  • Äännemuutos /e/ > [i], esim. ἰν (in) = attikan ἐν (en); προδεδικασμίνας (prodedikasminas) = attikan προδεδικασμένας (prodedikasmenas).
  • Äännemuutos /o/ > [u], esim. ὐνέθεκε (ynetheke) = ὀνέθεκε (onetheke) = attikan ἀνέθηκε (anethēke).
  • Yksikön ensimmäisen deklinaation maskuliinien genetiivin pääte -αυ (-au) = attikan -ου (-ou).
  • Yksikön toisen deklinaation maskuliinien ja feminiinien genetiivin pääte -ω(ν) (-ō(n)) = attikan -ου (-ou), esim. Πάφω (Pafō) = Πάφου (Pafū), 'Pafoksen'.
  • Maskuliinien pääte -ής (-ēs) muiden murteiden pääteen -εύς (-eus) sijasta, esim. ἰερές (ieres) = ἱερεύς (hiereus), 'pappi'; βασιλές (basiles) = βασιλεύς (basileus), 'kuningas'.
  • Patronyymien pääte -ιδας (-idas).
  • Yksikön kolmannen persoonan mediumin preesensin ja futuurin verbimuotojen pääte -τοι (-toi) muiden murteiden päätteen -ται (-tai) sijasta, esim. κεῖτοι (keitoi) = κεῖται (keitai), 'maata'.
  • Yksikön ja monikon kolmannen persoonan mediumin menneiden aikamuotojen verbien päätteet -τυ (-tu) ja -ντυ (-ntu) muotojen -το (-to) ja -ντο (-nto) sijasta, esim. γένοιτυ (genoitu) = γένοιτο (genoito).
  • Datiivin käyttö genetiivin sijasta joidenkin prepositioiden yhteydessä, kun merkitys on ablatiivinen.
  • κάς (kas) tai κά (ka) = καί (kai), 'ja'.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bakker, Egbert J.: A Companion to the Ancient Greek Language, s. 198–212. Blackwell companions to the ancient world. Wiley-Blackwell, 2010. ISBN 978-1-4051-5326-3. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f Panayotou, A.: ”Arcado-Cypriot”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 417–426. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.