Ankanpään suku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 1994 Aku Ankan sukupuu -julisteessa Don Rosa julkisti seikkaperäisen tulkintansa Julle Ankanpäästä alkunsa saavasta Ankanpään suvusta. Taustalla oikeassa alakulmassa Ankkalinnan maamerkkinä tunnettu valtava Julle Ankanpään patsas.

Ankanpään suku (engl. Coot Kin) on kuvitteellinen Disneyn Aku Ankka -sarjakuvissa esiintyvä suku, jonka kantaisä on Ankkalinnan perustaja Julle Ankanpää. Julle on Carl Barksin keksimä hahmo, joka mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 1952 tarinassa Maailman rikkain mies. Ankanpään suvun on kuitenkin varsinaisesti kehitellyt vasta Don Rosa 1990-luvulla. Hän keksi tehdä Jullesta Mummo Ankan isoisän ja näin ollen myös Aku Ankan esi-isän.[1]

Yllättävästä suomennosnimestään huolimatta Roope Ankan isoisä Kalle Ankanpää (engl. Dingus McDuck) ei kuulu Ankanpäiden sukuun vaan MacAnkan klaaniin.

Englannin sana coot tarkoittaa oikeastaan nokikanaa.

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julle Ankanpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Julle Ankanpää

Julle (engl. Cornelius Coot) oli Ankkalinnan kuuluisa perustaja. Hän saapui Yhdysvaltojen länsirannikolle 1800-luvun alkupuolella ja sattui onnenkantamoisen myötä saamaan haltuunsa brittien hylkäämän linnakkeen. Jullen Ankkalinnakkeeksi uudelleennimeämän linnoituksen ympärille alkoi kehittyä Ankkalinnan kylä, jonka todellinen kukoistus koitti kuitenkin vasta 1900-luvulla Roope Ankan saapumisen myötä.

Kornelius Ankanpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kornelius Ankanpää Aku Ankan sukupuu -julisteessa.

Kornelius (engl. Clinton Coot) oli Julle Ankanpään poika. Don Rosan mukaan Kornelius perusti Sudenpentujen partiojärjestön. Sen perustana oli Ankkalinnakkeen alaisesta kellarista löytynyt kirja, johon oli talletettu koko muinaisen Aleksandrian kirjaston tietomäärä. Kirjan päätyminen Ankkalinnakkeen alle on selitetty Don Rosan tarinassa Kadonneen kirjaston vartijat. Kirjaa päivittäen ja laventaen Kornelius muotoili Sudenpentujen käsikirjan ensimmäisen version. Kornelius sai vaimonsa Olgan (Gertrude Gadwall) kanssa kaksi lasta, Konradin ja Kaino-Vienon.

Kornelius sai englanninkielisen etunimensä Clinton Bill Clintonin mukaan, sillä presidentinvaalit olivat juuri meneillään Rosan kehittäessä hahmoa.[1]

Kornelius Ankanpää nähdään sivuhahmona vuonna 2018 alkaneessa Legend of the Three Caballeros -animaatiosarjassa.

Kaino-Vieno Ankanpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mummo Ankka

Kaino-Vieno (engl. Elvira Coot) eli tutummin ”Mummo Ankka” oli toinen Korneliuksen lapsista. Hän avioitui Hepsu Ankan kanssa ja synnytti kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Hänen lapsenlapsiaan ovat niin Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka kuin Touho Ankkakin.

Konrad Ankanpää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konrad Ankanpää Aku Ankan sukupuu -julisteessa.

Konrad (engl. Casey Coot) oli toinen Korneliuksen lapsista ja siis Mummo Ankan veli. Don Rosan Kultakenttien kimallus -tarinan mukaan hän osallistui Klondiken kultaryntäykseen 1800-luvun viime vuosina ja ystävystyi siellä nuoren Roope Ankan kanssa. Mutta toisin kuin Roopella, Konradilla ei ollut onnea kullankaivajan urallaan. Päästäkseen takaisin kotiin hän myi Roopelle hallussaan olleen ankkalinnalaisen tontin – Ankkalinnakkeen kukkulan, jolle Roope sittemmin pystytti Rahasäiliönsä. Avioliitostaan Gerda Hanhen (Gretchen Grebe) kanssa Konrad sai kaksi lasta: Hannan ja Serkku Kiljuhanhen.

Aaron Ankka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaron Ankka Aku Ankan sukupuu -julisteessa.

Aaron Ankka (engl. Quackmore Duck) on Aku Ankan isä.

Hän syntyi Ankkalinnassa vuonna 1875 ja työskenteli vanhempiensa Hepsu Ankan ja Kaino-Vieno Ankan (Mummo Ankan) maatilalla vuoteen 1902, jolloin hän tapasi juuri Ankkalinnaan saapuneen Roope Ankan Hortensia-siskon ja meni kihloihin hänen kanssaan. Molemmilla heistä on erittäin tulinen temperamentti.[2]

Aaron auttoi Hortensiaa ja tämän siskoa Matildaa johtamaan heidän veljensä liikeimperiumia kirjanpitäjänä. Epäluuloinen Roope uskoi Aaronin työskentelevän ahkerasti ja olevan rehellinen, koska hän oli Roopen mahdollinen perijä. Vuonna 1920 Aaron meni naimisiin Hortensian kanssa, ja myöhemmin samana vuonna hänestä tuli kaksosten, Aku ja Della Ankan, isä.

Aaron pysyi Roopen kirjanpitäjänä vuoteen 1930, jolloin Roopen ja hänen perheensä välinen riita katkaisi heidän välinsä. Aaron erosi tehtävästään, ja hänen epäillään kuolleen noin vuonna 1950, vaikkei hänen tarkkaa kuolinaikaa tai -paikkaa tiedetäkään.

Dora Ankka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dora Ankka (engl. Daphne Duck) on Mummo Ankan tytär ja Hannu Hanhen äiti. Pääasiassa Don Rosan piirtämänä esiintyneellä Doralla on yhtä paljon onnea kuin Hannullakin. Tällä perusteella Hannu on perinyt onnensa Doralta. Doran onni voi johtua siitä että, kun Dora syntyi, maalari maalasi Mummo Ankan ladon etupäähän onnea tuovan kuvion ja vastapäähän epäonnea tuovan kuvion. Kun Hepsu Ankka, eli Mummon mies kysyi syytä, maalari vastasi: Siten epäonni pysyy takananne.

Hepsu Ankka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hepsu Ankka (engl. Humperdink "Grandpa" Duck) on Mummo Ankan puoliso. Hän on sarjoissa jo kuollut (joskus 1930-luvulla), sillä hän ei esiinny tarinoissa. Hänellä on kolme lasta: Dora Ankka, Unto Ankka ja Aaron Ankka, joka on Aku Ankan isä. Hepsu on myös Puosu Ankan jälkeläinen.

Hanna Hanhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanna (engl. Fanny Coot) meni naimisiin Martti Hanhen (Luke Goose) kanssa ja sai yhden pojan, Hansu Hanhen, joka tunnetaan Mummo Ankan patalaiskana renkinä.

Serkku Kiljuhanhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Serkku Kiljuhanhi (engl. Cuthbert Coot) on Jullen ohella toinen Carl Barksin keksimistä Ankanpään suvun hahmoista. Serkku Kiljuhanhi tosin esiintyy vain yhdessä tarinassa Akun karjatilaa pitävänä serkkuna, jonka luokse hän matkustaa vierailulle Tupun, Hupun ja Lupun kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rosa, Don: ”Näin syntyi Ankkalinnakkeen valloittaja”, Roope Ankan elämä ja teot, s. 220. Helsinki: Helsinki Media Company, 1997. ISBN 951-32-0355-7.
  2. The D.U.C.K.man: Who's who in Duckburg: Quackmore Duck duckman.pettho.com. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)