Alexandra (Kreikan ja Tanskan prinsessa)
Kreikan ja Tanskan prinsessa Alexandra (suuriruhtinatar Aleksandra Georgijevna); (30. elokuuta 1870 Mon Repó, Korfu, Kreikan kuningaskunta – 24. syyskuuta 1891 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli Kreikan ja Tanskan prinsessa, ja avioliiton myötä venäläinen suuriruhtinatar.[1]
Suku ja lapsuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alexandra oli Kreikan kuningas Yrjö I:n ja suuriruhtinatar Olga Konstantinovnan kolmas lapsi ja vanhin tytär. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhin veli Konstantin I oli Kreikan kuningas vuosina 1913-1917 ja 1920-1923. Nuorempi sisar Marie oli avioitunut suuriruhtinas Georgi Mihailovitš Romanovin kanssa sekä veljet Andreas että Nikolaos, joka avioitui suuriruhtinatar Jelena Vladimirovna Romanovan kanssa.[1]
Alexandran isä ei ollut syntyperäinen kreikkalainen, hän oli tanskalainen prinssi Christian Wilhelm von Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg, ja hänet oli valittu Kreikan valtaistuimelle 17-vuotiaana.[1]
Kreikan kuninkaallinen perhe ei ollut kuninkaallisten standardien mukaan rikas ja he elivät yksinkertaisesti. Kuningas Yrjö oli hiljainen mies, mutta vastoin tuon aikakauden yleistä lähestymistapaa hän uskoi onnellisiin röyhkeisiin lapsiin. Alexandra ja hänen sisaruksensa käyttivät Ateenan kuninkaallisen palatsin pitkiä käytäviä kaikenlaisiin leikkeihin, ja joskus kuningas itse johti "sisä pyöräilyä". Brittiläiset lastenhoitajat kasvattivat heidät englanniksi, ja lasten ensimmäinen kieli oli, mutta he puhuivat kreikkaa keskenään. He oppivat myös saksaa ja ranskaa.[1]
Tulevaan puolisoonsa suuriruhtinas Paul Aleksandrovitšiin hän oli tutustunut, kun tämä vietti talvet Kreikassa toistuvien hengitystiesairauksiensa vuoksi. Kreikan kuninkaallinen perhe vietti myös usein lomia Romanovien kanssa vieraillessaan sukulaisten luona Venäjällä tai Tanskassa. Heidän kihlauksensa julkaistiin 10. marraskuuta 1888.[1]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänet vihittiin 18-vuotiaana kesäkuussa 1889 serkkunsa suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanovin kanssa, joka oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan nuorin poika ja keisari Aleksanteri III:n nuorin veli.[1]
Aleksandralle ja Pavelille syntyi kaksi lasta:[1]
- Maria Pavlovna Romanova nuorempi (1890–1958)
- Dmitri Pavlovitš Romanov (1891–1941)
Suuriruhtinatar Aleksandra Georgijevna kuoli 21-vuotiaana Moskovassa 24. syyskuuta 1891. Hän menehtyi tajuihinsa tulematta kuusi päivää sen jälkeen, kun oli synnyttänyt poikansa, joka syntyi ennenaikaisesti pihtisynnytyksellä Aleksandran ollessa seitsemännellä kuulla raskaana ja kärsiessä raskausmyrkytyksestä. Ruumiinavauksessa paljastui munuaistulehdus ja sydämen vajaatoiminta.[1]
Hänet haudattiin Pietari-Paavalin linnoituksen kirkkoon Pietarissa.[1]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen leskensä lähti pitkäaikaisen rakastajattarensa Olga Valerianovna Palein ja yhteisten lastensa kanssa maanpakoon ulkomaille, jossa vuonna 1902 he menivät naimisiin. Suuriruhtinas Pavel jätti lapset Marian ja Dmitrin Venäjälle veljensä Sergei Aleksandrovitš Romanovin ja tämän puolison Elisabet Fjodorovnan kasvatettaviksi.[1]
| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
