Jelena Vladimirovna Romanova
Suuriruhtinatar Jelena (Elena) Vladimirovna Romanova, myös Helen, Helena, Helene, Ellen, Yelena, Hélène, tai Eleni (17. tammikuuta [juliaanisen kalenterin mukaan] 1882 Pietari, Venäjän keisarikunta – 13. maaliskuuta 1957 Ateena, Kreikka) oli suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitš Romanovin (1847–1909) ja suuriruhtinatar Maria Pavlovnan tytär. Hänen isoisänsä oli keisari Aleksanteri II.
Hänellä oli kolme veljeä:
- Kirill Vladimirovitš (1876–1938)
- Boris Vladimirovitš (1877–1943)
- Andrei Vladimirovitš (1879–1956)
Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jelenalla ja hänen veljillään oli englantilainen lastenhoitaja, ja he puhuivat englantia äidinkielenään. Pikku-Jelena oli luonteeltaan äkkipikainen ja hänen käytöksensä oli hillitöntä. Nelivuotiaana hän seisoi mallina taiteilija Henry Jones Thaddeukselle. Tyttö tarttui paperiveitseen ja uhkasi sillä lapsenhoitajaansa, joka piiloutui Thaddeuksen taakse. "Pikku-neiti kiinnitti sitten huomionsa minuun, hänen mustat silmänsä loistivat raivosta", muisteli Thaddeus.
Jelenan oli kasvattanut hänen äitinsä suuriruhtinatar Maria Pavlovna, joka oli erittäin tietoinen sosiaalisesta asemastaan, ja tytärtä pidettiin myös hienostelijana. "Pikku-raukka, olen pahoillani hänen puolestaan", kirjoitti hänen äitinsä kilpailija seurapiireissä, keisarinna Maria Fjodorovna, "sillä hän on todella suloinen, mutta turhamainen ja melko mahtipontinen."
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jelena Vlamirovna oli kihloissa Badenin prinssi Maxin kanssa, mutta Max perääntyi kihlauksesta. Jelenan äiti oli raivoissaan ja seurapiirit juoruilivat Jelenan vaikeuksista löytää aviomiestä. Jossain vaiheessa vuonna 1899 17-vuotias Jelena oli nähtävästi kihloissa Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinandin kanssa, mutta liitosta ei tullut mitään, kun Frans Ferdinand rakastuikin kreivitär Sophie Chotekiin.
Kreikan ja Tanskan prinssi Nikolaos, Kreikan Yrjö I:n kolmas poika, kosi ensimmäisen kerran vuonna 1900, mutta Jelenan äiti ei halunnut antaa tyttärensä mennä naimisiin hallitsijan nuoremman pojan kanssa, jolla ei ollut todellista omaisuutta tai mahdollisuuksia periä valtaistuinta. Hän suostui lopulta vuonna 1902 antamaan Jelenan naimisiin Nikolaoksen kanssa, joka oli Jelenan pikkuserkku venäläisen äitinsä Olga Konstantinovnan ja venäläisen isänsä Vladimir Aleksandrovitšin kautta, kun kävi selväksi, ettei muita tarjouksia ollut näköpiirissä.
Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jelena Vladimirovna Romanovasta tuli Kreikan prinsessa hänen avioiduttuaan 29. elokuuta 1902 Tsarskoje Selossa Yrjö I:n pojan Kreikan prinssi Nikolaoksen kanssa, jonka äiti oli myösRomanov-sukuun kuuluva suuriruhtinatar Olga Konstantinovna Romanova, suuriruhtinas Konstantin Nikolajevitš Romanovin tytär. Kuten monet keisarilliset häät, se oli suuri tapahtuma, johon osallistuivat Venäjän keisari ja keisarinna, Helleenien kuningas ja kuningatar sekä Venäjän keisarillinen suku ja ylhäisaatelisto.
Jelenan "ylhäinen käytös" ärsytti joitakin ihmisiä hovissa. Brittidiplomaatti Francis Elliotin mukaan Jelenan ja hänen kälynsä prinsessa Marie Bonaparten välillä tapahtui välikohtaus: Jelena kieltäytyi tervehtimästä Marieta ja "veti hameitaan itseensä päin, jotta ei koskettaisi häntä." Jelena mielestä Marie oli hänen alapuolellaan, koska tämän kiinteistösijoittaja isoisä oli ollut töissä Monte Carlon kasinolla. Jelena kohteli halveksuen toistakin kälyään, Battenbergin prinsessa Alicea (Englannin prinssi Philipin äiti) tämän morganaattisen verenperinnön (isoäiti oli saanut kreivittären arvon vasta avioiduttuaan) takia. Leskikeisarinna Maria Fjodorovna kirjoitti, että Jelenalla on "erittäin röyhkeä ja ylimielinen käytös, joka voi järkyttää ihmisiä".
Jelena Vladimirovna kuoli Ateenassa vuonna 1957. Hänen aviomiehensä prinssi Nikolai oli kuollut jo vuonna 1936.
Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jelenalle ja Nikolaokselle syntyi kolme tytärtä:
- Olga (1903–1997). Avioitui vuonna 1923 Jugoslavian prinssi Paulin kanssa.
- Elisabeth (1904–1955). Avioitui vuonna 1934 kreivi Carl Theodor Törring-Jettenbachin (1900–1967) kanssa. Heillä oli lapsia:
- kreivi Hans Veit Törring-Jettenbach (s. 1935); avioitui prinsessa Henriette Hohenlohe-Bartensteinin kanssa (s. 1938) vuonna 1964 ja heillä oli lapsia.
- kreivitär Helene Törring-Jettenbach (s. 1937); avioitui Itävallan arkkiherttua Ferdinand Karl Maxin (1918–2004) kanssa vuonna 1956 ja heillä oli lapsia.
- Marina (1906–1968). Avioitui vuonna 1934 Kentin herttuan, prinssi Georgen kanssa.
