Andreas (Kreikan ja Tanskan prinssi)
| Prinssi Andreas | |
|---|---|
| Kreikan ja Tanskan prinssi | |
 | |
| Syntynyt |
2. helmikuuta 1882 Ateena, Kreikka |
| Kuollut |
3. joulukuuta 1944 (62 vuotta) Monte Carlo, Monaco |
| Puoliso | Battenbergin prinsessa Alice |
| Lapset |
Margarita, Hohenlohe-Langenburgin prinsessa Theodora, Badenin maakreivitär Cecilie, Hessenin ja Reinin perintösuuriruhtinatar Sophie, Hannoverin prinsessa Prinssi Philip |
| Suku | Glücksburg |
| Isä | Yrjö I |
| Äiti | Olga Konstantinovna |
Prinssi Andreas (engl. Prince Andrew) (2. helmikuuta 1882 Tatóin palatsi, Ateena, Kreikan kuningaskunta – 3. joulukuuta 1944, Monte Carlo, Monaco) oli Kreikan ja Tanskan prinssi. Hän oli Kreikan kuninkaan Yrjö I:n ja Venäjän Aleksanteri II:n veljentyttären, suuriruhtinatar Olga Konstantinovnan poika.[1][2]
Suku ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssi Andreaksella oli seitsemän sisarusta. Sotilasuran tehnyt prinssi Andreas aloitti sotilaskoulutuksensa jo nuorena, suoritti kadettikoulun ja päällystökoulutuksen Ateenassa, sai yksityisopetusta kenraali Panagioitis Danglikselta ja hänet nimitettiin upseeriksi Kreikan armeijaan. Hän puhui kotikielenään vanhempiensa kanssa ainoastaan kreikkaa, mutta osasi myös tanskaa, saksaa, ranskaa, englantia ja venäjää.[3]
Hän oli naimisissa Battenbergin prinsessa Alicen kanssa vuodesta 1903 lähtien, jonka hän oli tavannut vuonna 1902 Edward VII:n kruunajaisissa Lontoossa. Heidän nuorin lapsensa Edinburghin herttua, Prinssi Philip oli kuningatar Elisabet II:n puoliso.[4]
Prinsessa Alicelle ja prinssi Andreakselle syntyi viisi lasta. Ainoa poika Philip palveli Ison-Britannian laivastossa toisen maailmansodan aikana ja tyttäret Margarita, Theodora, Cecilie (1911-1937, kuoli perheineen lento-onnettomuudessa) ja Sophie avioituivat saksalaisten prinssien kanssa, joista kolmella oli natsiyhteyksiä. Prinsessa Sophien (1914-2000) ensimmäinen aviomies Hessenin prinssi Christoph (1901-1943) oli natsipuolueen ja Waffen-SS:n jäsen. Prinsessa Theodoran (1906-1969) aviomies Berthold, Badenin maakreivi (1906-1963), jätti palveluksen Wehrmachtissa vuonna 1940 loukkaannuttuaan Ranskassa. Prinsessa Margaritan (1905-1981) aviomies Hohenlohe-Langenburgin prinssi Gottfried (1897-1960) oli natsipuolueen jäsen, palveli itärintamalla ja erotettiin palveluksesta vuonna 1944 hänen osallistuttuaan upseerien salaliittoon, jossa yritettiin surmata Hitler.[5]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssi Andreas etääntyi mielenterveysongelmista kärsineestä vaimostaan prinsessa Alicesta vuodesta 1930 lähtien ja muutti rakastajattarensa näyttelijätär Andrée Rose Godard Lafayetten (1903–1989), joka käytti itsestään titteliä kreivitär de la Bigne, kanssa Etelä-Ranskaan.[3][5]
Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssi Andreaksen komentoasemansa olivat pikemminkin merkittäviä nimityksiä kuin kunniatoimia, ja hän palveli Balkanin sodissa. Vuonna 1913 hänen isänsä kuningas Yrjö I murhattiin ja Andreaksen vanhin veli Konstantin I tuli kuninkaaksi. Konstantinin puolueettomuuspolitiikka ensimmäisen maailmansodan aikana johti hänen kruunusta luopumiseensa, ja suurin osa kuninkaallisesta perheestä, mukaan lukien prinssi Andreas karkotettiin maasta. Palattuaan muutamaa vuotta myöhemmin prinssi Andreas palveli kenraalimajurina Kreikan ja Turkin sodassa 1919–1922.[6]
Prinssi Andreas sai syyt niskoilleen Kreikan hävittyä sodan Turkkia vastaan ja joutui vuonna 1922 perheineen maanpakoon Ranskaan. He asuivat sukulaisilta lainatussa talossa Pariisin esikaupungissa Saint-Cloudissa. Heiltä otettiin pois Kreikan kansalaisuus ja heillä oli Tanskan passi.[4]
Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prinssi Andreas kuoli sydänvaivoihin ja valtimonkovettumatautiin Hotel Metropolessa Monte Carlossa joulukuussa 1944, sodan vuoksi erotettuna vaimostaan ja pojastaan. He eivät olleet tavanneet toisiaan kertaakaan vuoden 1939 jälkeen, eivätkä sodan vuoksi olleet pystyneet olemaan edes kirjeenvaihdossa keskenään, koska olivat eri puolilla taistelevia osapuolia. Hän jätti jälkeensä 17 500 punnan velat.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Philip, duke of Edinburgh | Biography & Facts | Britannica www.britannica.com. 18.5.2023. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ George I | Biography, Facts, & King of the Hellenes | Britannica www.britannica.com. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Brandreth, Gyles: Philip and Elizabeth: Portrait of a Marriage. Century, Lontoo, 2004. Ss. 49, 67, 69. ISBN 0-7126-6103-4
- ↑ a b Antti Lähde: Rikas, rakas, oma suku. Aamulehti su ihmiset, 17.4.2011, s. 17.
- ↑ a b c Vickers, Hugo: Alice, Princess Andrew of Greece. Hamish Hamilton, Lontoo, 2000. Ss. 273, 293-295, 309. ISBN 0-241-13686-5
- ↑ Kalaitzis, Georgios: The Minor Asia Campaign, Angora Operation, volume 5, part one. Army History Directorate, Greek Army General Staff, Ateena 1965. s. 152
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Andreas (Kreikan ja Tanskan prinssi) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
