Aleksei Štšastnyi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksei Štšastnyi lippulaivansa Kretšetin kannella vuonna 1918.

Aleksei Mihailovitš Štšastnyi (ven. Алексей Михайлович Щастный; 16. lokakuuta (J: 4. lokakuuta) 1881 Žitomir22. kesäkuuta 1918 Moskova)[1] oli venäläinen meriupseeri, joka toimi Venäjän Itämeren-laivaston komentajana maaliskuusta toukokuuhun 1918 ja järjesti sen evakuoinnin Kronstadtiin eli niin sanotun Itämeren laivaston jäämarssin.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Štšastnyi aloitti sotilasuransa vuonna 1896, valmistui Venäjän merikadettikoulusta vuonna 1901 ja palveli sen jälkeen Itämeren sekä Tyynenmeren laivastoissa. Hän osallistui Venäjän–Japanin sotaan panssarikansiristeilijä Dianan miehistössä, joka joutui ranskalaisten internoimaksi Saigonissa aluksen paettua sinne. Vuosina 1905–1914 Štšastnyi palveli Kronstadtin linnoituksen meriesikunnassa, upseerien miinakurssien opettajana, miinaupseerina Itämeren laivaston esikunnassa sekä meriministeriön tehtävissä. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua hän oli taistelulaiva Poltavan vanhempana upseerina vuoteen 1916 ja sen jälkeen hävittäjä Pogranitšnikin päällikkönä. Helmikuun vallankumouksen jälkeen Štšastnyi toimi Itämeren laivaston esikunnassa ja kesäkuusta 1917 alkaen lippukapteenina. Hän sai samana vuonna 1. luokan kapteenin (kommodorin) arvon.[1]

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vasemmistososialistivallankumouksellisia kannattaneesta Štšastnyista tuli joulukuussa 1917 Itämeren laivaston operatiivisen esikunnan päällikkö.[2] Kun Neuvosto-Venäjän laivastoasiain apulaiskansankomissaari Fjodor Raskolnikov erotti 20. maaliskuuta 1918 poliittisesti epäluotettavana pitämänsä Itämeren laivaston komentajan Aleksandr Razvozovin, siirtyi tehtävä Štšastnyille. Hän sai organisoida Itämeren laivaston haastavan talvisen evakuoinnin Helsingistä ja Tallinnasta Kronstadtiin, jotta alukset eivät päätyisi saksalaisten tai valkoisten suomalaisten käsiin. Joitain aluksia oli evakuoitu jo Razvozovin alaisuudessa.[2][3] Saksalaisten noustua maihin Hangossa Štšastnyi lähetti sinne valtuuskunnan, joka neuvotteli 5. huhtikuuta solmitun Hangon sopimuksen, ja mahdollisti myös siten Helsingissä olleiden sotalaivojen pelastamisen.[3]

Štšastnyita juhlittiin aluksi laivaston pelastajana, mutta hän riitautui pian sota-asiain kansankomissaarin Lev Trotskin kanssa.[4] Kun bolševikkeja vastustaneet merisotilaat olivat mellakoineet eräillä aluksilla, Štšastnyi kutsuttiin laivastokollegion kuultavaksi Moskovaan, missä häntä syytettiin salaliiton johtamisesta. Hänet erotettiin 26. toukokuuta 1918 ja pidätettiin seuraavana päivänä. Satoja muitakin laivaston upseereja pidätettiin.[2] Vallankumoustuomioistuin totesi Štšastnyin syylliseksi. Tuomiolauselman mukaan hän ”hankki sankarillisella toiminnallaan suosiota aikomuksenaan käyttää sitä neuvostohallitusta vastaan”.[4] Hänet ammuttiin Moskovassa 22. kesäkuuta.[4][2][1] Kuolemantuomio oli virallisesti palautettu käyttöön Neuvosto-Venäjällä vain muutamaa päivää aiemmin,[5] eräiden väitteiden mukaan Štšastnyin teloituksen mahdollistamiseksi.[6] Hänet ampunut teloitusryhmä muodostui bolševikkihallinnon palvelukseen värvätyistä kiinalaisista vapaaehtoisista.[4]

Štšastnyi rehabilitoitiin Venäjällä vuonna 1995.[1]

  1. a b c d Ща́стный Алексе́й Михайлович (venäjäksi) Большая российская энциклопедия (2004–2017). Viitattu 24.8.2024.
  2. a b c d Mirko Harjula: Itämeri 1914-1921 – Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa, s. 76, 87–89, 97–98, 141. Books on Demand, Helsinki 2010. Google Books
  3. a b Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917–1920 I: helmikuu 1917–toukokuu 1918, s. 282–287, 310–311. WSOY, Porvoo–Helsinki 1967.
  4. a b c d Antony Beevor: Venäjän vallankumous ja sisällissota, s. 183, 261 (suom. Markku Päkkilä). WSOY, Helsinki 2022. Alkuteos Russia – Revolution and Civil War 1917–1921.
  5. Olga B. Semukhina: Death Penalty Politics and Symbolic Law in Russia (2013), s. 6 (englanniksi) Marquette University. Viitattu 24.8.2024.
  6. 1918: Captain Alexey Schastny (englanniksi) Executed Today 22.6.2020. Viitattu 24.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]