Aigai (Aiolis)
| Aigai | |
|---|---|
| Αἰγαί | |
 Aigain raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Aigai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Yuntdağıköseler, Manisa |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 218–133 eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
itsenäinen kaupunkivaltio Lyydia Seleukidien valtakunta Attalidien valtakunta Rooman valtakunta |
| Alue | Aiolis |
| Provinssi | Asia |
| Aiheesta muualla | |
Aigai (m.kreik. Αἰγαί, myös Aigaiai, Αἰγαῖαι, lat. Aegae, Aegaeae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Aioliissa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Manisan maakunnan Yuntdağıköseleriä.[2][4][5][6]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigai sijaitsi Aioliissa noin 12 kilometriä sisämaahan Aigeianmeren rannasta ja noin 35 kilometriä etelään Pergamonista.[2] Tällaisena se oli kauaempana sisämaassa kuin useimmat muut Aioliin kreikkalaissiirtokunnat.[7] Kaupunki oli rakennettu kukkulalle, joka sijaitsee linnuntietä noin 2,6 kilometriä etelälounaaseen nykyisestä Yuntdağıköseleristä.[4] Rannikolla kaupungin kohdalla sijaitsivat Kyme, Myrina ja Gryneion.[8]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigai oli yksi Aioliin dodekapoliin kahdestatoista kaupungista.[2] Legendojen mukaan se olisi perustettu muiden Aioliin kreikkalaissiirtokuntien tavoin jo noin 1100 eaa., mutta arkeologia voi vahvistaa sen olleen olemassa vasta 700-luvulta eaa. lähtien. Arkaaisella kaudella 500-luvun eaa. alkupuolella Aigai oli osa Lyydian kuningaskuntaa.[7]
Aigai ei koskaan liittynyt Deloksen meriliittoon, ja sen oletetaan olleen 400- ja 300-luvuilla eaa. ainakin nimellisesti Persian vallan alla.[1][2] Kaupunkia ei juuri mainita klassisen kauden historiassa, lukuun ottamatta sitä, että Themistokles kulki sen kautta pakomatkallaan Kreikasta Persiaan. Aigaissa hänet otti vastaan hänen ystävänsä, kaupungin asukkaisiin kuulunut Nikogenes.[7] Ksenofonin Hellenikassa kaupungista käytetään nimimuotoa Aigaieis (Αἰγαιεῖς), mutta se on todennäköisesti korruptoitunut muoto.[9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Aigaios (Αἰγαῖος) ja Aigaleus (Αἰγαλεύς).[3]
Aleksanteri Suuren ajan jälkeen Aigai tuli osaksi seleukidien valtakuntaa.[7] Aigai löi omaa rahaa noin vuodesta 300 eaa. lähtien.[2][7] Attalos I valtasi Aigain seleukideilta Pergamonille ensimmäisen kerran vuonna 228 eaa. ja pysyvästi vuonna 218 eaa.[2][7][10] Prusias II tuhosi kaupunkia sodassaan Attalos II:sta vastaan 156–154 eaa. Sota päättyi Rooman väliintulon seurauksena. Rauhansopimuksessa Aigai sai korvausta 100 hopeatalenttia.[2][7][11]
Aigai tuli osaksi Rooman valtakuntaa ja sen Asian provinssia vuonna 133 eaa. muun Pergamonin valtakunnan tavoin. Aigai tuhoutui keisari Tiberiuksen aikana vuonna 17 jaa. tapahtuneessa maanjäristyksessä, joka tuhosi useita Vähän-Aasian kaupunkeja. Sen jälkeen kaupunki rakennettiin kokonaan uudelleen keisarin tuella.[1][7][3][12] Aigai löi rahaa aina 200-luvun puoliväliin saakka.[2][7] Kaupunki vaikuttaa tulleen hylätyksi 200-luvun lopulla. Tämä vaikuttaa tapahtuneen nopeasti, ja arvellaan, että kaupunki evakuoitiin goottien lähestyneen hyökkäyksen vuoksi.[7]
Bysanttilaisella kaudella 1100-luvun lopulla samalle kukkulalle rakennettiin linnoitus, ja sinne kehittyi pienimuotoinen asutus. Se hylättiin 1200-luvun lopulla turkkilaisten lähestymisen vuoksi. Paikan arkeologiset tutkimukset alkoivat 1880-luvulla.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aigaista on säilynyt huomattavia raunioita. Rakennukset muistuttavat Pergamonissa olevia rakennuksia, ja ne on rakennettu monin osin samoihin aikoihin ja Pergamonin kuninkaiden tuella. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka yhdistelevät moni- ja suorakulmaista kiveystä. Muureja on kahdessa tasossa. Sisempi muuri on pituudeltaan noin kilometrin ja sulkee sisäänsä suunnilleen kolmionmuotoisen alueen. Se voi olla jo hellenististä kautta edeltävältä ajalta. Laajempi ulompi muuri ajoitetaan Eumenes II:n ajalle. Ylös kaupunkikukkulalle johtaa kivetyt tiet koillisesta ja lounaasta.[1][2]
Aigaissa oli agora. Sen pohjoislaidalla oli buleuterion eli neuvoston kokoontumispaikka. Kaupungin huomattavimpia säilyneitä jäännöksiä ovat agoran laidalla sijainneen 75 metriä pitkän kauppahallin rauniot, joita on edelleen pystyssä suurimmillaan kymmenen metrin korkeudelta. Halli oli kolmikerroksinen. Alakerroksessa oli 16 kaksihuoneista liiketilaa, joissa kussakin oli ovi ja ikkuna itään päin. Myös toisessa kerroksessa oli huoneita. Kolmas kerros muodosti avoimemman, pylväiden tukeman tilan.[2]
Kaupunkikukkulan luoteiskulmasta on löydetty Demeterille ja Korelle omistettu temppeli.[2] Sen eteläpuolella on roomalainen teatteri, josta on säilynyt lähinnä sen katsomon alla olleita holvikäytäviä.[2][13] Teatterin eteläpuolella sijaitsi stadion.[2]
Kaupungin itäpuolelta on löydetty Apollon Khresteriokselle omistettu temppeli, jonka rakennuttivat pergamonlaiset vuonna 46 eaa. Asian prokonsulin Publius Servilius Isauricuksen johdolla. Siitä on säilynyt parhaiten sen cellan ovi.[2][14]
Aigain lyömissä rahoissa on toisella puolella alkuvaiheessa Apollonin pää ja toisella puolella vuohen pää. Myöhemmissä rahoissa esiintyvät myös muun muassa Athene ja Nike.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”801. Aigai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AIGAI Aiolis, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Aegae (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Aigai Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Aigai ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ ”56 E4 Aegae”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Aigai: A city in the mountains of Aeolis. History and coinage Aeternitas Numismatics. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Digital Atlas of the Roman Empire (DARE) Gothenburg Research Infrastructure in Digital Humanities. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ksenofon: Hellenika 4.8.5.
- ↑ Polybios: Historiai 5.77.
- ↑ Polybios: Historiai 33.13.
- ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.47.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
- ↑ Apollon Khresterioksen temppelin arkeologisen kohteen sijainti:
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aigai Wikimedia Commonsissa
