Adria (Venetia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adria
Ἀδρία
Sijainti

Adria
Koordinaatit 45°3′27″N, 12°3′22″E
Valtio Italia
Paikkakunta Adria, Rovigo, Veneto
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi n. 550–400 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Venetia, Regio X Venetia et Histria, Italia

Adria (m.kreik. Ἀδρία) eli Atria (Ἀτρία) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Venetiassa lähellä Adrianmeren rannikkoa nykyisen Italian pohjoisosassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Adrian kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5]

Adria oli alkuperältään etruskilais-veneettinen kaupunki, joka toimi myös kreikkalaisena kauppa-asemana.[1] Ajan kuluessa se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi. Adria oli merkittävä satamapaikka, vaikka onkin ajan kuluessa jäänyt sisämaahan rannikon liettymisen seurauksena.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adria sijaitsi Gallia cisalpinassa Athesis (nyk. Adige) ja Padus (nyk. Po) -jokien välissä lähellä niiden suuta, mutta jonkin verran sisämaassa. Nykyisin sen paikka on rannikon liettymisen seurauksena noin 25 kilometriä sisämaahan Adrianmeren rannikosta.[1][2][3][6] Kaupungin alueen katsotaan yleensä olleen Venetiaa eli veneettien aluetta, joskin joskus se on luettu Umbriaksi eli umbrien alueeksi. Stefanos Byzantionlainen katsoi sen olevan etruskiasutuksen vuoksi Tyrrheniaa eli Etruriaa.[1]

Hekataios ja Theopompos mainitsevat Adrias (Ἀδρίας) -nimisen joen.[3][7] Klaudios Ptolemaios käyttää siitä nimeä Atrianos potamos (Ἀτριανὸς ποταμός). Se on todennäköisesti sama, josta roomalaiset käyttivät nimeä Tartarus,[3][8] ja jonka yläjuoksun osuus tunnetaan edelleen nimellä Tartaro. Se saa alkunsa Gardajärveltä. Sen alajuoksun osuus, joka tunnetaan nykyisin nimellä Canalbianco (Canal Bianco), on kanavien välityksellä yhteydessä Po- ja Adige-jokiin.[3]

Roomalainen mailipylväs Adriasta Via Popillia – Via Annialta.

Roomalaisella kaudella Adriaan kulki etelästä Ariminumista tullut Via Popillia. Adriasta sai alkunsa Via Annia, joka kulki pohjoiseen kohti Julia Concordiaa ja Aquileiaa.[9]

Venetian Adriaa ei tule sekoittaa Adrian kaupunkiin Picenumissa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etruski- ja kreikkalaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin ajan kreikkalaiset lähteet pitivät Adriaa alkuperältään kreikkalaisena kaupunkina. Eräässä myyttiversiossa sen perustajana pidettiin Adriosta, Ionioksen poikaa.[1][10] Stefanos Byzantionlainen ja eräät muut myöhäiset lähteet taas laittoivat kaupungin perustamisen Diomedeen nimiin, ajoittaen sen näin Troijan sodan aikoihin.[3][11] Useimmat roomalaiset kirjailijat sanovat Adrian kuitenkin olleen alkuperältään etruskilainen siirtokunta. Se perustettiin todennäköisesti samoihin aikoihin Apenniinien pohjoispuolen muiden etruskisiirtokuntien kanssa, ja siitä tuli sijaintinsa ansiosta etruskien merkittävin kauppa-asema Adrianmerelle.[3] Kaupungin alkuperästä on myös kolmas teoria, sillä joidenkin viitteiden perusteella se voisi olla veneettistä alkuperää.[2]

Adrian kaupungin katsotaan usein antaneen nimensä ensin koko läheiselle merialueelle ja ajan kuluessa koko Adrianmerelle,[3][12] ellei meri sitten saanut nimeään ennemmin Adrias-joesta kuin kaupungista.[1] Joskus kaupungin kuitenkin sanotaan päin vastoin saaneen nimensä Adrianmerestä.[2] Kaupunki tunnettiin sekä nimimuodossa Adria (Ἀδρία), Atria (Ἀτρία), Hadria (Ἁδρία) että Hatria (Ἁτρία). Vanhin muoto vaikuttaisi olevat Hatria, joka esiintyy rahoissa, kun taas Hadria esiintyy yleisemmin piirtokirjoituksissa. Liviuksen käsikirjoituksissa esiintyy sekä muotoa Adria että Atria. Plinius vanhemman mukaan Atria olisi ollut vanhempi muoto, joka myöhemmin muuntui Adriaksi. Kreikkalaiset vaikuttavat kuitenkin käyttäneen jo varhain kaupungista muotoa Adria ja merestä muotoa Adrias.[3]

Adrian vaiheista tunnetaan antiikin lähteistä vain vähän. Kaupunki vaikuttaa kukoistaneen erityisesti 500-luvun eaa. puolesta välistä 400-luvun eaa. lopulle. Tuolloin se oli Italian tärkein satamakaupunki Adrianmeren rannikolla, ja sen kautta tuotiin kreikkalaisia tuontitavaroita Paduksen laaksoon.[2] Sen asukkaat rakensivat suuret kanavat, jotka toisaalta yhdistivät kaupungin läheisiin jokiin ja sitä kautta Gallia cisalpinan sisäosiin, ja toisaalta kuivasivat kaupunkia ympäröineet suot, jotka muutoin olisivat tehneet seudusta asuinkelvottoman.[3][12]

Etruskilaisesta haudasta Adriasta löydettyä keramiikkaa.

Nykytutkimuksessa Adria luetaan arkaaisen tai klassisen kauden kreikkalaisten kaupunkivaltioiden eli polisten joukkoon.[1] Sen tarkkaa asemaa ei kuitenkaan tunneta, eikä ole tietoa, tuliko siitä koskaan varsinaista kreikkalaissiirtokuntaa, vai säilyikö se etruskien kauppa-asemana, joka sai kreikkalaisia vaikutteita.[2]

Adrian varhaisimman kreikkalaisasutuksen katsotaan nykyisin tulleen arkeologisten löydösten perusteella Aiginasta.[1] Aikaisemmin sen ajateltiin tulleen Epidamnoksesta, ja toisen vaiheen asutuksen Sisilian Syrakusasta.[3] Sekä käsityksen Epidamnoksesta että Syrakusasta Adrian emäkaupunkina on tulkittu olevan virheitä, jotka perustuvat eräiden Diodoros Sisilialaisen kohtien väärinymmärtämiseen.[3][13] Syrakusan tyranni Dionysios I pyrki kyllä 300-luvun eaa. alussa nostamaan kaupunkinsa merkitystä kauppakaupunkina, ja Adrian (uudelleen)perustaminen kreikkalaissiirtokuntana laitetaan joskus hänen nimiinsä. Tämä ajoittuisi noin vuoteen 385 eaa., mutta tapahtumalle ei kuitenkaan ole löydetty arkeologisia todisteita.[1][2][14] Aiemmin mainittua myyttiä Diomedeestä Adrian perustajana on selitetty sillä, että se olisi luotu 300-luvulla eaa. syrakusalaisten pyrkimysten oikeuttamiseksi.[1]

Joka tapauksessa Adria kävi huomattavaa kauppaa kreikkalaisen maailman kanssa ja sai sieltä paljon vaikutteita. Tästä ovat osoituksena muun muassa lukuisat kreikkalaisperäiset vaasit, jotka ovat samanlaisia kuin Nolasta ja Vulcista löydetyt. Ne eivät kuitenkaan todista sitä, että paikalla olisi ollut kreikkalaista siirtokuntaa, sen enempää kuin mainittujen muiden kaupunkienkaan tapauksessa.[3] 300-luvun eaa. lopulle tultaessa Adria tuli gallien valtaan.[1][2] Se johti kanavien ylläpidon laiminlyöntiin ja kaupungin taantumiseen.[3]

Roomalaiskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adria ei vaikuta olleen erityisen merkittävä kaupunki enää roomalaisella kaudella. Strabon puhuu siitä pikkukaupunkina (polismation), joka oli pienen purjehdusmatkan päässä merestä. Tacituksen mukaan sinne voitiin purjehtia edelleen kevyillä liburnialaisilla sotalaivoilla vielä niinkin myöhään kuin Vitelliuksen aikana.[3][15] Myös Plinius vanhempi mainitsee kaupungin sataman. Roomalainen Adria oli municipium, jonka asukkaat kuuluivat Camilian tribukseen.[2]

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen Adria oli osa Ravennan eksarkaattia. Kaupunki taantui keskiajalla, vaikkakaan ei lakannut koskaan kokonaan olemasta ja säilyi aina piispanistuimena.[3]

Adrian arkeologiset tutkimukset alkoivat jo renessanssiajalla. Bocchin perhe keräsi paikalta löydettyä keramiikkaa, koruja ja lasiesineitä 1700-luvulla. Kokoelma luovutettiin Italian valtiolle 1900-luvun alussa.[2] Adrian kaupunki elpyi uusien kanavien valmistumisen jälkeen, ja 1800-luvulle tultaessa sen väkiluku oli noussut taas 10 000 asukkaaseen.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirtokirjoituskatkelma hautamuistomerkistä, 1. vuosisata jaa.

Antiikin Adrian raunioita on löydetty nykyisen kaupungin eteläpuolelta. Ne ovat kaikki roomalaiselta kaudelta, ja niihin lukeutuu teatterin ja kylpylöiden jäänteitä sekä muurien osia ja lattiamosaiikkeja. Teatteri ajoitetaan 100-luvulle jaa. Kaupungin rauniot ovat hautautuneet suhteellisen syvälle alluviaalien kasautumisen ja bradyseismin vuoksi. Kaupungin nekropoliita eli hauta-alueita on löydetty sen itä-, etelä- ja länsipuolelta. Ne ajoittuvat 300-luvulta eaa. keisarikaudelle.[2][3]

Varhaisemman kreikkalaisajan rakennuksista ei ole löydetty jäänteitä. Erään kreikankielisen piirtokirjoituksen perusteella kaupungissa on ollut Apollonille ja Eriille omistetut kultit ja näin myös pyhäkkö tai pyhäköt.[1] Esinelöytöihin lukeutuu paljon kreikkalaisvalmisteista musta- ja punakuviokeramiikkaa, joka ajoittuu 500- ja 400-luvuille eaa. Monet löydöistä ovat Bocchin kokoelmista. Se muodostaa edelleen merkittävimmän osan kokoelmasta, joka on nykyisin Adrian arkeologisessa museossa.[2]

Venetian Adrian nimiin on joskus laitettu rahoja, mutta ne ovat todellisuudessa Picenumin Adrian lyömiä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”75. Adria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ADRIA (Atria) Veneto, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Smith, William: ”Adria (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Adria Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  5. ↑ ”40 C2 (H)Atria”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699. (englanniksi)
  6. ↑ Strabon: Geografika 5.1.8.
  7. ↑ Hekataios, teoksessa Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀδρίας; Theopompos, teoksessa Strabon: Geografika VII s. 317.
  8. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.16 s. 20.
  9. ↑ Digital Atlas of the Roman Empire (DARE) Gothenburg Research Infrastructure in Digital Humanities. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Theopompos, fragmentti 128.
  11. ↑ Junianus Justinus: Historiarum Philippicarum libri XLIV 20.1 (lat.)
  12. ↑ a b Livius: Rooman synty 5.33; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.16.120–121; Strabon: Geografika V s. 214; Varro: De lingua Latina 5.161; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione, s. 13, ed. Müller; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Camillus 16.
  13. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto IX, katkelmat teoksessa Excerpta de virtutibus et vitiis s. 17, 15.13; kummassakin kohdassa sanat τὸν Ἀδρίαν, ton Adrian viittaavat Adrianmereen, eivät Adrian kaupunkiin, jonka nimi on aina feminiinimuodossa.
  14. ↑ Etymologicum Magnum, Ἀδρίας τὸ πέλαγος.
  15. ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.12.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adria_(Venetia)&oldid=22187393”