ATR-X-oireyhtymä
ATR-X-oireyhtymä on X-kromosomin pitkän käsivarren ATRX-geenin mutaation aiheuttama peittyvästi periytyvä oireyhtymä, joka aiheuttaa muun muassa alfatalassemian ja kehitysvamman. Oirekuva vaihtelee yksilöllisesti eikä kaikilla esiinny samoja oireita. Alfatalassemia kuitenkin ilmenee noin 90 %:lla ja keskivaikeasta syvään vaihteleva kehitysvamma noin 95 %:lla. ATR-X-oireyhtymä esiintyy X-kromosomaalisen periytyvyyden johdosta lähinnä miehillä. Naiset voivat olla taudin aiheuttavan geenivirheen oireettomia tai vähäoireisia kantajia.[1]
ATR-X-oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä A. O. M. Wilkien tutkimusryhmä vuonna 1990. Lokakuun 2022 tiedon mukaan diagnosoituja ATR-X-oireyhtymätapauksia oli maailmalla yli 200. Erotusdiagnostisesti huomionarvoisia tiloja ovat Chudley–Lowryn oireyhtymä, Coffin–Lowryn oireyhtymä, Angelmanin oireyhtymä ja Smith–Lemli–Opitzin oireyhtymä.[1]
Oirekuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ATR-X-oireyhtymässä kasvu viivästyy syntymän jälkeen huomattavasti. Luuston kypsyminen on tavallista hitaampaa, ja 65 %:lla potilaista pituuskasvu jää jälkeen normaalista. Vauvaiässä hypotonian aiheuttamat imemisvaikeudet ovat yleisiä. Hypotonia voi myöhemmin kehittyä spastisuudeksi. ATR-X-oireyhtymään liittyy tiettyjä kasvonpiirteitä, joille tyypillisiä ovat kasvolihasten hypotonisuus, nenänselän mataluus, alahuulen paksuus ja ulospäin kääntyneisyys, hypertelorismi ja kolmiomainen pystynenä. Usein potilaiden päänympärys on syntymähetkellä normaalijakauman sisällä, mutta myöhemmin jää siitä jälkeen. 65 %:lla potilaista todetaankin mikrokefalia. Epilepsia ilmenee noin kolmasosalla. Hampaissa on todettu vajaakehittyneisyyttä, ja joskus on esiintynyt ylimääräisiä hampaita.[1]
ATR-X-oireyhtymälle tyypillinen alfatalassemia johtuu hemoglobiinin alfaketjujen poikkeavasta tuotannosta punasoluissa. Alfatalassemia voidaan jakaa vaikeusasteensa perusteella neljään kategoriaan. Vaikeimmissa tapauksissa se aiheuttaa kuoleman viimeistään pian syntymän jälkeen, mutta lievät alfatalassemian muodot eivät välttämättä vaadi hoitoa. Kohtalaisessa alfatalassemiassa toistuvat verensiirrot ovat välttämättömiä. ATR-X-oireyhtymään liittyy usein muitakin ruoansulatuselimistön oireita kuin hypotonista johtuvat syömisvaikeudet. 75 %:lla potilaista on refluksitauti. Monilla potilaista on ummetus. Lisäksi saattaa esiintyä runsasta kuolaamista, oksentelua, vatsakipuja ja turvotusta. Noin 80 %:lla ATR-X-oireyhtymästä kärsivistä miehistä esiintyy sukupuolielinten poikkeavuuksia. Niihin voivat kuulua piilokiveksisyys, hypospadia ja epäselvät sukupuolielimet. Murrosikä useimmissa tapauksissa viivästyy ja toisinaan keskeytyy. 20 %:lla potilaista on sydämen sekä 15 %:lla munuaisten ja virtsateiden rakennepoikkeamia (esimerkiksi hydronefroosi tai polykystinen munuaistauti).[1]
ATR-X-oireyhtymässä kehitysvammaisuutta esiintyy myös lievemmissä tapauksissa. Useimmat potilaat eivät koskaan opi puhumaan. Monilla on myös motorinen kehitysviive. Opitut taidot eivät kuitenkaan näytä taantuvan vaan uusien taitojen omaksuminen on mahdollista koko elämän ajan. Autismin kirjon häiriön piirteet ja käytöshäiriöt ovat ATR-X-oireyhtymän yhteydessä mahdollisia. Oireiston yhteydessä on kuvattu Angelmanin oireyhtymälle tyypillisten kaltaisia käytöspiirteitä. Iän myötä saattaa kehittyä aiempaa aggressiivisempaa käyttäytymistä.[1]