Yle Areena

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 16. huhtikuuta 2023 kello 03.11 käyttäjän Anonymous87 (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 16. huhtikuuta 2023, perustui tähän versioon.
Yle Areena
Yle Areenan etusivu toukokuussa 2020
Yle Areenan etusivu toukokuussa 2020
Verkkosivusto areena.yle.fi
Slogan Enemmän kuin ehdit katsoa ja kuunnella
Kaupallinen ei
Tyyppi video- ja audiopalvelu
Rekisteröinti vapaaehtoinen
Kielet suomi ja ruotsi
Omistaja Yleisradio
Avattu 15. kesäkuuta 2007
Nykyinen tila toiminnassa

Yle Areena (ruots. Yle Arenan) on Yleisradion tarjoama suoratoistopalvelu, jossa voi katsoa ja kuunnella Ylen ostamaa ja tuottamaa sisältöä on demandina sekä tv- ja radiolähetyksien välityksellä. Yle Areena avattiin kesäkuussa 2007, ja sillä oli ensimmäisen toimintavuotensa lopussa noin 200 000 viikoittaista selainkäyntiä.[1] Vuonna 2019 Areenalla oli seitsemän miljoonaa kuukausittaista selainkäyntiä.[2] Vuoden 2021 lopulla suomalaiset käyttivät Areenaa keskimäärin 70 minuuttia viikossa.[3]

Taloustutkimuksen tekemissä tutkimuksissa Yle Areena on ollut vuosina 2019 ja 2020 Suomen arvostetuin verkkobrändi.[4] Suomalaisista brändeistä Areena on ollut arvostetuin vuoden 2014 tutkimuksesta lähtien.[5]

Sisältötarjonta

Yle Areenassa on tarjolla elokuvia, podcasteja sekä radio- ja televisio-ohjelmia. Areenan kautta voi seurata myös TV- ja radiokanavien lähetyksiä reaaliajassa sekä selailla kanavien menneitä ja tulevia ohjelmatietoja. Televisiokanavien suora verkkojakelu alkoi Areenassa 22. huhtikuuta 2013.[6]

Vuonna 2021 katsotuimpia ohjelmia Areenassa olivat komediasarja Modernit miehet, draamasarjat Sisäilmaa, Kotikatu, Uusi päivä ja Syke sekä erinäiset urheilulähetykset.[3] Kuunnelluimpia ohjelmia vuonna 2021 olivat musiikkidraama Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa, kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo ja Tiedeykkönen.[3]

Osa Areenan ohjelmistosta on tekijänoikeussyistä katsottavissa vain Suomessa. Näitä ohjelmia voi Suomessa vakituisesti asuva katsoa kuitenkin myös vieraillessaan muualla Euroopassa.[7]

Maaliskuusta 2018 alkaen osaa palvelun, pääasiassa ulkomaisesta, sisällöstä ei ole voinut katsella VPN-yhteyden yli.[8]

Sovellukset ja tekniikka

Yle Areenasta on tammikuussa 2022 olemassa noin 30 sovellustoteutusta eri alustoille.[9] Yle Areena on käytettävissä verkkoselaimilla, Android- ja iOS-mobiilisovelluksilla,[10] älytelevisiosovelluksilla,[11] PlayStation 4 ja 5 -pelikonsoleilla[12] sekä Elisa Viihde -digiboksilla.[13]

Ennen vuotta 2017 Yle Areenan web-palvelussa käytettiin sisältöjen toistamiseen Adobe Flash -tekniikkaa. Yle aloitti Flashin korvaamisen HTML5-tekniikalla vuonna 2017,[14] ja syyskuusta 2018 lähtien Areenaa on voinut käyttää täysin ilman Flashia.[15]

Lasten Areena

Lasten Areena on erillinen lapsille tarkoitettu sovellus, josta löytyy ainoastaan lastenohjelmia ja muuta lapsille sopivaa sisältöä, kuten satuja, kuunnelmia ja musiikkia.[16] Lasten Areena on käytettävissä verkkoselaimella, Android- ja iOS-mobiililaitteilla, Android TV- ja Apple TV -laitteilla sekä LG:n ja Samsungin älytelevisioilla.[17]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Vuosikertomus 2007 (PDF) huhtikuu 2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  2. ↑ Toimintakertomus 2019 (s. 6) 11.3.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  3. ↑ a b c Yle Areenalla ennätysvuosi – suomalaiset arvostavat ja käyttävät Areenaa Ylen tiedotteet. 18.1.2022. Viitattu 28.6.2022.
  4. ↑ Yle Areena yhä Suomen arvostetuin verkkobrändi Taloustutkimus. 3.10.2019. Viitattu 25.5.2020.
  5. ↑ Bjurström, Eelis: Yle Areena on seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen arvostetuin verkkobrändi – "On etuoikeus saada olla osa jotain näin merkityksellistä" Yle.fi. 30.10.2019. Viitattu 25.5.2020.
  6. ↑ Ylen tv-kanavat nettijakeluun yle.fi. 22.4.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 25.5.2020.
  7. ↑ Haakana, Kari: Areena suomalaisten käyttöön koko EU-alueella Yle Areenan blogi. 20.12.2018. Viitattu 28.6.2022.
  8. ↑ Yle Areenaan muutos – turvallinen katselu ei enää onnistu Ilta-Sanomat. 2.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
  9. ↑ Tanja Iikkanen: Yle Areenaa kehitetään yhdessä suomalaisten kanssa, suomalaisten parhaaksi Ylen näkökulmat. 18.1.2022. Viitattu 29.6.2022.
  10. ↑ Mobiili ja tablet Yle Areena ohjeet. Viitattu 4.1.2022.
  11. ↑ Äly-tv Yle Areena ohjeet. 26.8.2021. Viitattu 28.6.2022.
  12. ↑ Yle Areena -sovellus pelikonsoleissa Yle Areena ohjeet. Viitattu 28.6.2022.
  13. ↑ Yle Areena Elisa Viihde -palvelussa Yle Areena ohjeet. 10.6.2022. Viitattu 28.6.2022.
  14. ↑ Haakana, Kari ja Lönnqvist, Cilla: Kymmenvuotias Areena suositumpi kuin koskaan Yle Areenan blogi. 14.6.2017. Viitattu 4.10.2019.
  15. ↑ Mediasoitin Yle Areena ohjeet. 18.9.2018. Viitattu 4.10.2019.
  16. ↑ Yle Lasten Areena Google Play -sovellukset. Viitattu 28.6.2022.
  17. ↑ Lasten Areena -sovellus on nyt saatavilla älytelevisioissa 24.9.2020. Yle. Viitattu 9.11.2020.

Aiheesta muualla

Yle
Radiokanavat
Televisiokanavat
Uutispalvelut
Muut palvelut
Organisaatio
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yle_Areena&oldid=21451733”