Älytelevisio
Älytelevisio (engl. smart TV) on internet-yhteydellä ja muilla internetiä hyödyntävillä ominaisuuksilla varustettu televisio. Älytelevisiossa on yleensä musiikin ja videoiden suoratoistopalveluita, digitaalinen videovuokraamo, verkkoselain, sosiaalisen median sovelluksia ja mahdollisuus puhua videopuheluita.[1] Monien älytelevisioiden ohjaamiseen voi käyttää television kaukosäätimen lisäksi puhelimeen ladattavaa sovellusta. Yleisimpiä älytelevisioissa käytettäviä käyttöjärjestelmiä ovat webOS, Android TV ja Tizen.[2][3] Monissa älytelevisioissa on sovelluskauppa, josta on mahdollista ladata lisää sovelluksia. Älytelevisot ilmestyivät Suomessa kauppoihin 2010-luvun alussa.[4] 2010-luvun puolivälissä älyominaisuuksia löytyi jo monista halvemmistakin televisioista.[3]
Vuoden 2017 alussa vajaalla kolmanneksella suomalaisista oli älytelevisio, mutta 80 prosenttia älytelevision omistajista ei ollut kytkenyt laitettaan internetiin.[4] Perinteisestäkin televisiosta voi tehdä siihen kiinnitettävällä lisälaitteella älytelevision,[4] joten televisiossa ei välttämättä tarvitse olla nopeasti vanhevia älyominaisuuksia.[5]
Tietoturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 paljastui, että LG:n älytelevisiot keräävät käyttäjistään tietoja ja lähettävät ne salaamattomina eteenpäin.[6] Vuonna 2014 Philipsin älytelevisioista löytyi haavoittuvuus, joka mahdollisti älytelevision hallintaan ottamisen ja siinä olevien tietojen varastamisen.[7] Vuonna 2015 paljastui, että Samsungin älytelevisiot kuuntelevat jatkuvasti puhetta ja välittävät sitä kolmansille osapuolille.[8]
Vuonna 2017 tehdyissä Vault 7 -vuodoissa paljastui, että CIA:n haittaohjelmat pystyvät tunkeutumaan älytelevisioihin.[9] Niiden avulla älytelevisio voi kuvata käyttäjäänsä sekä nauhoittaa hänen puhumisiaan ja lähettää tiedot CIA:lle.[10] Haittaohjelma toimii silloinkin, kun älytelevisio näyttää olevan suljettu.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kärkkäinen, Henrik: Kehno ääni ja tökkivät palvelut – tätä on tv nykyään Taloussanomat. 29.9.2012. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Taistelu älytelevisioista: WebOS vastaan Android Digitoday. 7.1.2014. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ a b Nykänen, Juha; Häyhä, Hannu: Kaikki älytelevisiosta – tv:n uudet vaatteet Tekniikan Maailma. 9.11.2015. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ a b c Marjakangas, Terhi: Älytelevisio menee monelta yli ymmärryksen – "On vain rohkeasti otettava kapula käteen" Yle Uutiset. 12.1.2017. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Luotola, Janne: Tästä syystä älytelevision ostaminen ei kannata TiVi. 17.11.2014. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Älytelevisio osoittautui vakoilulaitteeksi – urkkii katselutottumukset ja massamuistin tiedot Digitoday. 20.11.2013. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Tämä televisio jakaa auliisti tietosi ventovieraille Digitoday. 30.3.2014. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Varo mitä puhut! Samsung varoittaa älytelevisionsa kuuntelevan Digitoday. 9.2.2015. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ a b Ortamo, Simo: Wikileaks: CIA pystyy salakuuntelemaan älypuhelimia – tuhansia vahvistamattomia verkkovakoiluasiakirjoja julki Yle Uutiset. 7.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ Leppänen, Mikko: Asiantuntijat CIA-vuodosta: Tietokoneen nettikamera kannattaa peittää Yle Uutiset. 9.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Älytelevisio Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta