Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta
Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta oli 1942–1944 toiminut tilapäinen kihlakunnantuomarin virka-alue. Talvisotaa seuranneessa alueluovutuksessa Neuvostoliitolle siirtyneet alueet vallattiin takaisin Suomelle syksyyn 1941 mennessä.[1] Alueen oikeudenhoito järjestettiin joulukuussa 1941 annetulla lailla ja asetuksella. Asetuksella muodostettiin viisi helmikuun alussa 1942 toimintansa aloittanutta väliaikaista tuomiokuntaa. Niiden oli tarkoitus toimia vuoden 1943 loppuun, mutta aikaa jatkettiin vuoden 1944 loppuun. Äyräpään ja Rajajoen väliaikainen tuomiokunta perustettiin 30. joulukuuta 1941 annetulla asetuksella ja siihen kuului kaksi käräjäkuntaa:[2][3]
- Heinjoen, Muolaan, Valkjärven ja Äyräpään pitäjät
- Kivennavan, Raudun ja Terijoen pitäjät.
Kaikki väliaikaiset tuomiokunnat kuuluivat Viipurin hovioikeuspiiriin ja ne olivat suomenkielisiä.[3] Äyräpään ja Rajajoen väliaikaisen tuomiokunnan kihlakunnantuomarina toimi koko sen olemassaolon ajan Esko Heilimo.[1] Jatkosodan päättäneen välirauhansopimuksen mukaan tämän tuomiokunnan koko alue luovutettiin Neuvostoliitolle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Holmberg, Håkon et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959, sivut 243–245.
- ↑ Laki oikeudenhoidon järjestämisestä valtakunnan yhteyteen palautetulla alueella, Suomen asetuskokoelma 913/1941.
- ↑ a b Asetus oikeudenhoidon väliaikaisesta järjestämisestä valtakunnan yhteyteen palautetulla alueella, Suomen asetuskokoelma 915/1941.