Ero sivun ”Jousi (musiikki)” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tyngän lievä laajennus, lähinnä jousisoitin-artikkelista. |
Lähteet, kuvia ja laajentelin hieman. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee soittovälinettä. Muunlaisista jousista katso [[jousi (täsmennyssivu)]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee soittovälinettä. Muunlaisista jousista katso [[jousi (täsmennyssivu)]].}} |
||
{{Lähteetön}} |
|||
| ⚫ | |||
'''Jousi''' on puusta, hiilikuidusta tai lasikuidusta tehty [[jousisoitin]]ten soittoväline, jonka kaareen on kiinnitetty hevosen häntäjouhia. Kun jousta liikutetaan soittimen kieltä vasten, kitka saa kielen värähtelemään ja syntyy ääntä. Jouhiin laitetaan [[hartsi]]a, jotta syntyisi enemmän kitkaa. Jousitekniikoita vaihtelemalla saadaan erilaisia sävyjä ja sointeja. |
|||
| ⚫ | |||
Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on kaari ja jännitetyt jouhet. Jouhia kiristetään vääntämällä ruuvinuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Frossi on yleensä rakennettu [[eebenpuu]]sta, [[kilpikonna]]nkuoresta tai [[norsunluu]]sta. |
|||
'''Jousi''' on puusta, hiilikuidusta tai [[lasikuitu|lasikuidusta]] tehty [[jousisoitin]]ten soittoväline, jonka kaareen on kiinnitetty hevosen häntäjouhia.<ref name="Mistä.Viulun.Jousi.Koostuu">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.howviolins.fi/mista-viulun-jousi-koostuu/ | Nimeke = Mistä viulun jousi koostuu? | Ajankohta = 16.11.2017 | Julkaisu = How Violins OY | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> Kun jousta liikutetaan soittimen kieltä vasten, kitka saa kielen värähtelemään ja syntyy ääntä. Jouhiin laitetaan [[hartsi]]a, jotta syntyisi enemmän kitkaa. Jousitekniikoita vaihtelemalla saadaan erilaisia sävyjä ja sointeja.<ref name="Mistä.Viulun.Jousi.Koostuu"/><ref name="Soitinoppi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mtp/soitin5.html | Nimeke = Musiikkitieto / perustaso, soitinoppi, 2. osa (lyömä-, kieli- ja jousisoittimet) | Tekijä = Hildén, Sakari | Julkaisu = Soitinoppi | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> |
|||
Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia, kuten [[viulu]]a, [[alttoviulu]]a, [[sello]]a ja [[kontrabasso]]a. Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa [[jouhikko|jouhikkoa]], ruotsalaisessa kansanmusiikissa [[avainviulu|avainviulua]] ja barokkiorkestereissa [[viola_da_gamba|viola da gambaa]]. Uudessa musiikissa jousella soitetaan joskus myös eräitä [[lyömäsoitin|lyömäsoittimia]]. Jousella voidaan soittaa myös [[saha]]a. |
|||
Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on kaari ja jännitetyt jouhet. Jousen osat ovat tanko, jouhet, frossi ja ruuvi. Tanko tehdään yleensä pernambuco tai brasil-puusta, mutta nykyään on käytetty myös syntettisiä lasi- ja [[hiilikuitu]]jakin. Tangon osiin kuuluvat myös nahka ja lanka jolla varmistetaan hyvä ote, mutta niistä on apua myös jousen tasapainoituksessa. Jouhia kiristetään vääntämällä ruuvinuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Jouhina käytetään viuluissa ja selloissa valkoisia uroshevosen häntäjouhia. Mustat jouhet ovat karkeampia ja niitä käytetään bassoihin ja raskaampaan sellonsoittoon. Jouhet kiinnitetään jousen mollemmista päistä puukiilolla joilla saadaan ne sopivasti jännittymään. Frossi on yleensä rakennettu [[eebenpuu]]sta, [[kilpikonna]]nkuoresta tai [[norsunluu]]sta.<ref name="Mistä.Viulun.Jousi.Koostuu"/> |
|||
| ⚫ | |||
Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia, kuten [[viulu]]a, [[alttoviulu]]a, [[sello]]a ja [[kontrabasso]]a.<ref name="Soitinoppi"/> Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa [[jouhikko|jouhikkoa]],<ref name="Etno">{{Verkkoviite | Osoite = http://etno.net/soitin/jouhikko | Nimeke = Jouhikko | Julkaisu = Etno.net | Julkaisija = Sibelius-Akatemia | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> ruotsalaisessa kansanmusiikissa [[avainviulu|avainviulua]]<ref name="Tempautui.Avainviulun.Soittoon">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6722839 | Nimeke = Saana Kujala tempautui avainviulun soittoon | Tekijä = Holopainen, Heini & Paavola, Raila | Ajankohta = 15.7.2013 | Julkaisu = Yle - Kulttuuri | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> ja barokkiorkestereissa [[viola_da_gamba|viola da gambaa]].<ref name="Gambisti.Tulkitsee.Menneisyyttä">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8543770 | Nimeke = Gambisti tulkitsee menneisyyttä: "1600-luvulta ovat säilyneet vain parhaat kappaleet" | Tekijä = Perkkiö, Tanja | Ajankohta = 25.12.2015 | Julkaisu = Yle - Kulttuuri | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> Uudessa musiikissa jousella soitetaan joskus myös eräitä [[lyömäsoitin|lyömäsoittimia]].<ref name="Soitinesittelyt">{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.siba.fi/lyomasoittimet/index.php?id=88&la=fi | Nimeke = Lyömäsoittmet - Patarummut | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Soitinesittelyt | Julkaisija = Sibelius-Akatemia | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> Jousella voidaan soittaa myös [[saha]]a.<ref name="Sahansoitto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomensahansoittajat.net/Sahansoitto/ | Nimeke = Saha soikoon - Sahansoitto | Julkaisu = Suomen Sahansoittajat ry | Viitattu = 23.06.2018}}</ref> |
|||
<gallery mode=packed heights="160px"> |
|||
Tiedosto:Violin bow parts.jpg|Viulun jousen osat, ruuvi (screw), nahka ja lanka (pad), tanko (stick), frossi (frog) ja jouhet (hair). |
|||
Tiedosto:Joseph Alfred Lamy frog.jpg|[[Joseph Alfred Lamy]]n tekemän jousen frossi. |
|||
Tiedosto:Violin rosin.jpg|[[Viuluhartsi]]a johon on hangattu jousen jouhia. |
|||
</gallery> |
|||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Musiikki}} |
{{Tynkä/Musiikki}} |
||
| ⚫ | |||
Versio 23. kesäkuuta 2018 kello 20.14
Jousi on puusta, hiilikuidusta tai lasikuidusta tehty jousisoitinten soittoväline, jonka kaareen on kiinnitetty hevosen häntäjouhia.[1] Kun jousta liikutetaan soittimen kieltä vasten, kitka saa kielen värähtelemään ja syntyy ääntä. Jouhiin laitetaan hartsia, jotta syntyisi enemmän kitkaa. Jousitekniikoita vaihtelemalla saadaan erilaisia sävyjä ja sointeja.[1][2]
Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on kaari ja jännitetyt jouhet. Jousen osat ovat tanko, jouhet, frossi ja ruuvi. Tanko tehdään yleensä pernambuco tai brasil-puusta, mutta nykyään on käytetty myös syntettisiä lasi- ja hiilikuitujakin. Tangon osiin kuuluvat myös nahka ja lanka jolla varmistetaan hyvä ote, mutta niistä on apua myös jousen tasapainoituksessa. Jouhia kiristetään vääntämällä ruuvinuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Jouhina käytetään viuluissa ja selloissa valkoisia uroshevosen häntäjouhia. Mustat jouhet ovat karkeampia ja niitä käytetään bassoihin ja raskaampaan sellonsoittoon. Jouhet kiinnitetään jousen mollemmista päistä puukiilolla joilla saadaan ne sopivasti jännittymään. Frossi on yleensä rakennettu eebenpuusta, kilpikonnankuoresta tai norsunluusta.[1]
Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia, kuten viulua, alttoviulua, selloa ja kontrabassoa.[2] Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa jouhikkoa,[3] ruotsalaisessa kansanmusiikissa avainviulua[4] ja barokkiorkestereissa viola da gambaa.[5] Uudessa musiikissa jousella soitetaan joskus myös eräitä lyömäsoittimia.[6] Jousella voidaan soittaa myös sahaa.[7]
-
Viulun jousen osat, ruuvi (screw), nahka ja lanka (pad), tanko (stick), frossi (frog) ja jouhet (hair). -
Joseph Alfred Lamyn tekemän jousen frossi. -
Viuluhartsia johon on hangattu jousen jouhia.
Lähteet
- ↑ a b c Mistä viulun jousi koostuu? How Violins OY. 16.11.2017. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ a b Hildén, Sakari: Musiikkitieto / perustaso, soitinoppi, 2. osa (lyömä-, kieli- ja jousisoittimet) Soitinoppi. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ Jouhikko Etno.net. Sibelius-Akatemia. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ Holopainen, Heini & Paavola, Raila: Saana Kujala tempautui avainviulun soittoon Yle - Kulttuuri. 15.7.2013. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ Perkkiö, Tanja: Gambisti tulkitsee menneisyyttä: "1600-luvulta ovat säilyneet vain parhaat kappaleet" Yle - Kulttuuri. 25.12.2015. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ Lyömäsoittmet - Patarummut Soitinesittelyt. 2006. Sibelius-Akatemia. Viitattu 23.06.2018.
- ↑ Saha soikoon - Sahansoitto Suomen Sahansoittajat ry. Viitattu 23.06.2018.