Jousi (musiikki)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee soittovälinettä. Muunlaisista jousista katso jousi (täsmennyssivu).
Sellon jousi.

Jousi on puusta, hiilikuidusta tai lasikuidusta tehty jousisoitinten soittoväline, jonka kaareen on kiinnitetty hevosen häntäjouhia.[1] Kun jousta liikutetaan soittimen kieltä vasten, kitka saa kielen värähtelemään ja syntyy ääntä. Jouhiin laitetaan hartsia, jotta syntyisi enemmän kitkaa. Jousitekniikoita vaihtelemalla saadaan erilaisia sävyjä ja sointeja.[1][2]

Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on kaari ja jännitetyt jouhet. Jousen osat ovat tanko, jouhet, frossi ja ruuvi. Tanko tehdään yleensä pernambuco tai brasil-puusta, mutta nykyään on käytetty myös syntettisiä lasi- ja hiilikuitujakin. Tangon osiin kuuluvat myös nahka ja lanka jolla varmistetaan hyvä ote, mutta niistä on apua myös jousen tasapainoituksessa. Jouhia kiristetään vääntämällä ruuvinuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Jouhina käytetään viuluissa ja selloissa valkoisia uroshevosen häntäjouhia. Mustat jouhet ovat karkeampia ja niitä käytetään bassoihin ja raskaampaan sellonsoittoon. Jouhet kiinnitetään jousen mollemmista päistä puukiilolla joilla saadaan ne sopivasti jännittymään. Frossi on yleensä rakennettu eebenpuusta, kilpikonnankuoresta tai norsunluusta.[1]

Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia, kuten viulua, alttoviulua, selloa ja kontrabassoa.[2] Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa jouhikkoa,[3] ruotsalaisessa kansanmusiikissa avainviulua[4] ja barokkiorkestereissa viola da gambaa.[5] Uudessa musiikissa jousella soitetaan joskus myös eräitä lyömäsoittimia.[6] Jousella voidaan soittaa myös sahaa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mistä viulun jousi koostuu? How Violins OY. 16.11.2017. Viitattu 23.06.2018.
  2. a b Hildén, Sakari: Musiikkitieto / perustaso, soitinoppi, 2. osa (lyömä-, kieli- ja jousisoittimet) Soitinoppi. Viitattu 23.06.2018.
  3. Jouhikko Etno.net. Sibelius-Akatemia. Viitattu 23.06.2018.
  4. Holopainen, Heini & Paavola, Raila: Saana Kujala tempautui avainviulun soittoon Yle - Kulttuuri. 15.7.2013. Viitattu 23.06.2018.
  5. Perkkiö, Tanja: Gambisti tulkitsee menneisyyttä: "1600-luvulta ovat säilyneet vain parhaat kappaleet" Yle - Kulttuuri. 25.12.2015. Viitattu 23.06.2018.
  6. Lyömäsoittmet - Patarummut Soitinesittelyt. 2006. Sibelius-Akatemia. Viitattu 23.06.2018.
  7. Saha soikoon - Sahansoitto Suomen Sahansoittajat ry. Viitattu 23.06.2018.
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.