Sotilaskoti
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Sotilaskotiyhdistys kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Sisältää päällekkäistä tietoa myös artikkelin Rannikkosotilaskoti kanssa. |
| Sotilaskoti | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 15. huhtikuuta 1918 |
| Tyyppi | Yhdistys |
| Päämaja | Simonkatu 12 A 9, Helsinki |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toiminnanjohtaja | Satu Mustalahti |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Sotilaskoti (armeijaslangilla sotku tai sode) on varuskunta-alueella toimiva kahvila, jossa on myös kioskitoimintaa. Sotilaskotien asiakkaat ovat pääasiassa varusmiehet ja heidän läheisensä, kantahenkilöstöön kuuluvat upseerit, aliupseerit, sotilasammattihenkilöt, siviilit sekä kertausharjoituksiin osallistuvat reserviläiset.
Sotilaskotien toimintaa ylläpitää 4 800 vapaaehtoista ja 170 palkattua työntekijää. Kattojärjestö Sotilaskotiliiton alla toimii 36 paikallisyhdistystä.[1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotilaskoteja pyörittävät sotilaskotiyhdistykset suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisten "vihreiden sisarten" ansiosta sotilaskotien hinnat ovat edullisia. Sotilaskodit ovat kuuluisia munkeistaan ja muista leivonnaisista. Sotilaskodeissa on televisio, tietokoneita internetyhteyksineen ja kirjasto. Kodeissa ei ole ostopakkoa, vaan sen tarkoitus on tarjota varusmiehille kodinomainen ympäristö, missä viettää vapaa-aikaansa. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos tukevat toimintaa tarjoamalla sotilaskotikiinteistöt yhdistyksen käyttöön perimättä tilavuokraa.[1]
Sotaharjoituksissa ja maastoleireillä kiertävät sotilaskotiautot, joista myydään kahvia, makeisia ja leivonnaisia. Autot ovat usein mukana myös messuilla, joissa Puolustusvoimilla on osasto. Sotilaskotiyhdistykset pitävät myös leirisotilaskoteja isoilla harjoitusalueilla, kuten Pahkajärven, Pohjankankaan ja Rovajärven ampuma-alueilla.
Sotilaskotiyhdistykset ja niiden kattojärjestö Sotilaskotiliitto tukevat varusmiesten urheiluharrastuksia esimerkiksi lahjoittamalla liikuntavarusteita tai järjestämällä liikunnallisia tapahtumia.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäisen sotilaskodin avasi Helsingin NMKY 15. huhtikuuta 1918. Helsingin NMKY:n Sotilaskotityö päättyi vuonna 2004 Santahaminassa. Myös Pelastusarmeija kuuluu sotilaskotityön historiaan. Sen ensimmäinen sotilaskoti aloitti toimintansa vuonna 1919 Terijoen Rajavartiopataljoonassa Tyrisevällä. Sisällissodassa joukkojen mukana olleet naiset aloittivat sotilaskotityön myös syksyllä 1918.
Sotilaskotiliitto perustettiin 1921 (aluksi nimenä oli Suomen Sotilaskotiliitto) ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Katri Bergholm. Liiton nykyinen puheenjohtaja on Kirsi Patrikainen.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Huhtanen, Jarmo: Munkit eivät enää erotu sotkussa varusmiesten ykkösherkkuna, energiajuomia sen sijaan kuluu – Perjantaina vietettiin Suomen sotilaskotijärjestön perinnepäivää Helsingin Sanomat. 7.5.2021. Viitattu 7.5.2021.
- ↑ valokuvaaja Sot. virk. J. Taube: Inkerinpesän sotilaskotisisaret Maija Myyryläinen ja Raili Kilpeläinen. www.finna.fi. Viitattu 31.1.2020.