Pohjankankaan ampuma-alue
Pohjankankaan ampuma-alue sijaitsee Pohjankankaalla Kankaanpään Niinisalossa. [1] Se ulottuu myös Karvian alueelle.
Ampuma-alue on tärkein entisen Läntisen maanpuolustusalueen kovapanosharjoitusalue. Esimerkiksi vuonna 2005 sitä käytettiin 250 vuorokautta ja vuonna 2011 vielä yli 200 vrk. Alue on Suomen ampuma-alueista ainoa pysyvästi suljettu, eli siviileillä ei ole lupaa kulkea siellä ja alueelle johtavat tiet on suljettu puomein.[2] Pohjankankaan ampuma-alue on Suomen toiseksi laajin ampumakenttäalue Rovajärven ampuma-alueen jälkeen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen tykistön koeampumakenttä perustettiin Valkealan Uttiin vuonna 1921, mutta se osoittautui jo pian epäkäytännölliseksi sen jäätyä asutuksen ja tiestön puristukseen.
Uusi ampumakenttä päätettiin vuonna 1935 sijoittaa Pohjankankaalle, jossa oli käytettävissä sopivan kokoinen valtion omistama maa-alue. Tarvittavat rakennukset valmistuivat talvisodan aikana. Kysymys ampumakentän raivauksesta ratkesi yllättäen, kun Pohjankankaalla raivosi juuri ennen jatkosodan syttymistä kesäkuussa 1941 suuri metsäpalo, joka tuhosi toistatuhatta hehtaaria metsää. [3]
Sotien päätyttyä ja Perkjärven ampuma-alueen jäätyä Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle Pohjankankaan ampuma-alue oli ainoa kenttätykistön harjoitusalue Suomessa, kunnes Rovajärven ampuma-alue saatiin käyttöön vuonna 1949. Tykistön talviaikaiset ampumaleirit järjestettiin kuitenkin Pohjankankaalla vuoteen 1957 saakka.[4]
Yleistä ampuma-alueesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ampumakentällä on pituutta 23 km ja sen suurin ampumaetäisyys on 15 km. Alueen pinta-ala on noin 15 000 hehtaaria.[5][2] Alueen suurin leveys on 4,5 kilometriä[6] ja sen korkein maastonkohta on 169 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Kauraharju Karvian puolella.
Ampumakentän sisään jää myös pienialainen luonnonsuojelualue, Suonreittenkeidas Korvaluoman kylän kohdalla.[7] Varsinainen Pohjankankaan harju ulottuu ampuma-alueen pohjoispuolella aina Kauhajoelle ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoon saakka.
Harjun ja ampuma-alueen eteläpuolella sijaitsee Niinisalon varuskunta sekä noin 20 kilometriä pitkä Hämeenkankaan harjoitusalue, joka ulottuu Jämijärvelle. Ampuma-alueella harjoittelee pääasiassa Porin prikaati. Alue on myös muiden joukko-osastojen käytössä.[8] Pohjankangasta laajempaa varoaluetta edellyttävät ammunnat suoritetaan Rovajärven ampuma-alueella.
Räjähdekeskus (ent. Koeampumalaitos) on yksi alueen vakituisista käyttäjistä.
Alueen ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ampuma-alueen käyttöä on haitannut sen itä-länsisuuntainen kapeus.
Pääsiäisenä 2002 Tykistöprikaati ampui kranaatin ampuma-alueen laitamilla sijainneeseen pihapiiriin. Tapauksessa ketään ei loukkaantunut, mutta sirpaleista jäi jälkiä muun muassa rakennuksiin. Saunaluoman kyläläiset ovat laskeneet harhaosumia tulleen kylään muitakin kertoja.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kankaanpään kaupungin sivut. Viitattu 28.2.2007. Sivuilla puhutaan Pohjankankaan ampuma-alueesta
- ↑ a b Pohjankankaalla ammuttu lähes 70 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kalle Kuosa: Niinisalon varuskunta, s. 121–124. Kankaanpää: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys, 1985. ISBN 951-99650-4-1.
- ↑ Kuosa 1985, s. 173–180.
- ↑ Reserviläinen 1/2007, sivu 7 via STT, Janne Linnovaara via Puolustusministeriö
- ↑ Kalle Kuosa: Niinisalon varuskunta, s. 30.
- ↑ Peruskartat 1233 11, 1233 12 ja 2211 02. Maanmittaushallitus, Helsinki.
- ↑ http://maavoimat.fi/documents/1950813/2230877/Porin+prikaatin+harjoitusalueet.pdf/775913ba-683c-4c61-bf5f-79c565f271a6
- ↑ Saunaluoma haluaa pois tulilinjalta