Katri Bergholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katri Bergholm
Henkilötiedot
Syntynyt27. joulukuuta 1878
Helsinki
Kuollut7. huhtikuuta 1949
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, suomentaja
Kirjailija
Salanimiisoäiti
Tuotannon kielisuomi
Muuta tietoa

Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Katri Bergholm, os. Ignatius (27. joulukuuta 1878 Helsinki[1]7. huhtikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kirjailija joka oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.

Katri Bergholmin vanhemmat olivat Suomen tilastollisen keskusviraston johtaja, senaattori Karl Emil Ferdinand Ignatius (1837–1909) ja Amanda Kristina Bergman (1841–1921). Hän oli naimisissa vuodesta 1900 filosofian tohtori, professori Axel Herman Bergholmin kanssa.[1] Tohtori Bergholm toimi eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana.

Bergholm toimi 1917–1918 vangittujen ja karkotettujen avustustoimikunnan puheenjohtajana.[1] Vuonna 1918 hän teki aloitteen sotilaskotien perustamisesta ja ensimmäinen sotilaskoti avattiinkin tammikuussa 1919. Bergholm toimi sitten Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajana 1921–1937. Bergholm toimi myös Mannerheimin lastensuojeluliiton varapuheenjohtajana vuodesta 1928. Bergholm piti 1930- ja 1940-luvulla Isoäidin kirjeenvaihto-nimistä suosittua palstaa Kotiliesi-lehdessä.

Hänelle myönnettiin mm. Vapaudenristin 1 lk m.k., VR 2 ja VR 3 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Punaisen Ristin ansioristit. Suomen Sotilaskotiliitto lyötti vuonna 1948 Essi Renwallin suunnitteleman "Katri Bergholm mitalin, joka voidaan myöntää sotilaskotityössä erityisesti ansioituneille henkilöille.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omalla nimellä:

  • Nokka pystyyn. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean julkaisu n:o 13. Helsinki 1937
  • Tervetuloa, mies, sotaväkeen! ; kirj. Katri Bergholm, Sixten Frey. Otava 1937
  • Raunioista uuteen elämään. Kirkkoja Karjalaan, Helsinki 1942
  • Naisen tie : nykyhetken nainen ja koti ; kirjoittajat Katri Bergholm ym. Kirjapaja, Helsinki 1943
  • Kuultua ja elettyä : muistelmia vuosien takaa. Otava 1944
  • Nuori, valitse oikein! : kotoista keskustelua nuorten tyttöjen kanssa. Kirkon nuoriso, Helsinki 1946
  • Paljon toivoa, paljon toteutumista 1900-1910. Otava 1946
  • Farmor, berätta för mig om Jesus. Förbundet för svenskt församlingsarbete i Finland, Helsingfors 1948

Nimimerkillä isoäiti:

  • Elämän oppilaana. Otava 1933, 2. painos 1938, 3. painos 1949
  • Isoäiti, kerro minulle Jeesuksesta. Otava 1935, 2. painos 1939
  • Opintovelat, aikaiset avioliitot ja nuorten perheiden rahatalous : Isoäiti keskustelee. Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean julkaisu n:o 14. Helsinki 1938
  • Takaisin kotiin : kotionnen edellytyksiä. Otava 1938
  • Ulos elämään : kirja nuorille tytöille. Otava 1940, 2. painos 1941, 3. painos 1944
  • Perhe. Otava 1942
  • Isoäidin elämänohjeita ; toimittanut Alexandra Bergholm. Kokoelma 1930- ja 1940-luvulla Kotilieden 'Isoäidin kirjeenvaihto' -palstalla ilmestyneistä kirjeistä. WSOY 1996

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rudolph Stratz : Rikkaita ja köyhiä. Otava 1922
  • Rudolph Stratz : Vogelödin linnan salaisuus : romaani. Otava 1924

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aikalaiskirja 1920 s. 32. Helsinki: Otava 1920.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.