Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Avataanpa tämäkin osio nyt sitten. Eli, meillä kun on artikkeleja erinäisistä jalkapallokilpailuista (ja muista) kuten Euroopan Cup (engl. European Cup), Cup-voittajien Cup (engl. Cup Winners' Cup), Italian Cup (ital. Coppa Italia), Ranskan cup (ransk. Coupe de France) ja Portugalin cup (port. Taça de Portugal), niin eikö näissä suomalaistetuissa nimissä "cup" pitäisi kuitenkin aina kirjoittaa pienellä? Eihän kyseessä ole erisnimi vaan englannin kielen "pokaalia" tarkoittava sana, joka on kulkeutunut suomen kieleen. Kuten edellä mainituista esimerkeistä käy ilmi, nyt meillä on sekaisin sekä pienellä että isolla kirjoitettua muotoa, joten joku yhtenäinen linja olisi hyvä löytää.

Eri juttu ovat sitten esimerkiksi UEFA Cup (tämäkin tosin välillä esiintyy mediassa suomalaistetussa muodossa UEFA-cup tai Uefa-cup) ja Intercontinental Cup, jotka ovat alkuperäisessä englanninkielisessä kirjoitusasussaan ja saavat ollakin. Asiaa sotkevat tietysti vielä nämä supisuomalaiset Suomen Cup ja Pohjola Cup, joista en oikein osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Voiko näitä kirjoitusasuja pitää "vakiintuineina"? Alkujaan vieraskielisiin, suomennettuihin nimiin (kuten ensimmäisessä kappaleessa mainitut) voisi ja pitäisi kuitenkin soveltaa normaaleja oikeinkirjoitussääntöjä. –Kooma 19. toukokuuta 2007 kello 10.13 (UTC)

Kannattaisin pientä alkukirjainta cupissa johdonmukaisuuden vuoksi aina, ellei ole suorastaan ulkomaisesta nimestä kyse. Cup ei ole erisnimi vaan rinnastettavissa suomen sanaan sarja, jota ei myöskään kirjoiteta isolla. --Ulrika 19. toukokuuta 2007 kello 16.54 (UTC)
Jos nimi on sama kuin järjestäjä on antanut, niin noudatetaan heidän kirjoitusta, kuten Suomen Cup ja Cup Winners' Cup. Jos nimi on suomennettu, niin ensimmäinen alkukirjain isolla ja loput pienellä, kuten Cup-voittajien cup ja Italian cup. (Suomen kielen sanakirjojen mukaan sana cup voi tarkoittaa pokaalia ja cup-järjestelmää) --Hautala 20. toukokuuta 2007 kello 00.44 (UTC)

Artikkelissa todetaan, että merkkiä ei suomessa käytetä. Onko merkin käyttö kieliopillisesti väärin? En löytänyt asiasta mainintaa Kotuksen sivuilta. Itse olen nähnyt merkkiä suomessakin käytettävän, mutta onhan kyseessä voinut tietenkin olla kieliopin vastaista tekstiä (sellaistakin on olemassa). – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 16.27 (UTC)

Numeron lyhenne on suomessa nro. Mutta tekstiin mahtuu kokonainen sanakin. Eli ei lyhenteitä eikä esimerkiksi %-merkkiä tekstiin. --Ulrika 19. toukokuuta 2007 kello 16.52 (UTC)
Vaihtoehtoinen numeron lyhenne on n:o [1]. Vakiintuneita lyhenteitä ”voi käyttää harkitusti”, eikä prosenttimerkin käytölle ole kielenhuollollisia esteitä [2]. – Nysalor 19. toukokuuta 2007 kello 17.07 (UTC)
En näe mitään syytä käyttää prosenttimerkkiä, koska kokonainen sanakin mahtuu. Kuten toisaalla esitin, prosenttimerkki vaatii pysähtymistä. Se on käännettävä sanaksi, jolloin lukuprosessi keskeytyy ja ajatus katkeaa. Tämä on se peruste, jonka vuoksi (ja toisaalta ehkä juuri tämän tältä pohjalta aikojen kuluessa saamieni suositusten vuoksi) en käytä lyhenteitä enkä merkkejä leipätekstissä. Kaaviot ym. ovat eri asia. Kun tarkkailet lehtitekstiä lehdissä, joissa perinteisesti suositaan hyvää kieltä, et varmaan juuri näe prosenttimerkkiä etkä muitakaan merkkejä tai lyhenteitä. Ei tästä nyt kuitenkaan tarvitse tehdä mitään suurta ongelmaa, esitän vain oman näkemykseni. --Ulrika 19. toukokuuta 2007 kello 19.05 (UTC)
En kyllä tarkoittanutkaan, että aikoisin merkkiä käyttää leipätekstissä. Olet ihan oikeassa sen suhteen, että lyhenteiden (paitsi sellaisten kuin Nato) käyttö ei ole suotavaa. Ne palvelevat kirjoittajaa, koska tämä säästää aikaa, mutta ei lukijaa, joka saattaa menettää aikaa tai ei välttämättä ymmärrä jotakin lyhennettä. Tilanpuute meitä sitten taas ei ainakaan vaivaa. – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.12 (UTC)
Pyrkimykseni oli vain korostaa, ettei prosenttimerkki ole mitenkään vastoin kielenhuollon normeja, vaikka niin kommenttisi olisi voinut ymmärtää. Omaa lukuprosessiani prosenttimerkki ei keskeytä, enkä usko, että sellaista tutut merkit tai lyhenteet muutenkaan tekevät. Toisinaan ne saattavat jopa nopeuttaa lukemista, kuten lukujen kirjoittaminen numeroina sen sijaan, että olisi pitkä litania jotakin lukua ilmaisevaa tekstiä. En yritä millään muotoa pakottaa sinua käyttämään prosenttimerkkiä mutta toivoisin, ettet yritä leimata asioita kielletyiksi sen perusteella, että et itse jotakin tyyliä käytä. – Nysalor 20. toukokuuta 2007 kello 13.12 (UTC)
Englanninkielisessä Wikipediassa on jopa käytäntönä, että tyyliseikkojen muuttamista oman maun mukaiseksi artikkelissa pitää välttää, jos artikkelin nykyinenkin tyyli on hyväksyttävä (en:Wikipedia:Manual of Style#Disputes over style issues). En tiedä, tarvittaisiinko meille tällaista virallista käytäntöä, mutta periaate on minusta terve. --Silvonen 20. toukokuuta 2007 kello 14.24 (UTC)
Kielenhuolto- ja tyylimuutoksia on usein vaikea erottaa toisistaa. Niiden välinen raja on vähän veteen piirretty. Toiseksi vielä: kuten usein muillakin aloilla, asiaan perehtymätön ei näe huonon ja hyvän eroa (enkä siis tarkoita sinua). Teen paljon sellaisia kielellisiä korjauksia, joita ei välttämättä voi perustella millään kielenhuoltopykälällä, mutta muutos on kuitenkin merkitsevä ja olennainen. --Ulrika 20. toukokuuta 2007 kello 15.09 (UTC)
Minusta tuo kuulostaa hyvältä periaatteelta. Kielenhuollon normit ovat jokseenkin selkeät, kun taas tyylejä koskevia makuja on monenlaisia. – Nysalor 20. toukokuuta 2007 kello 15.27 (UTC)
Olen ehdottomasti samaa mieltä. On jo lähtökohtaisesti Wikipedian periaatteiden vastaista, että jokin tai jotkut wikipedistit asettuisivat "hyvän maun" edustajiksi.--Joonasl (kerro) 20. kesäkuuta 2007 kello 07.39 (UTC)
Et tainnut lukea kommenttini viimeistä lausetta: "Ei tästä nyt kuitenkaan tarvitse tehdä mitään suurta ongelmaa, esitän vain oman näkemykseni." LISÄÄN VIELÄ: Mainitsemani lukuprosessin keskeytyminen ei välttämättä ole tietoinen tapahtuma. --Ulrika 20. toukokuuta 2007 kello 15.05 (UTC)
Pyrin vain nostamaan esiin, ettei oma näkemyksesi tainnut perustua kielenhuollon suosituksiin. Jos kyse on siitä, että joku tyyli ei sinua miellytä, on hyvä ilmaista, että kyse on tosiaan vain subjektiivisesta mielipiteestäsi. – Nysalor 20. toukokuuta 2007 kello 15.27 (UTC)
Ymmärtämisongelma tässä nyt varmasti on. Kirjoitin mielestäni täysin selvästi: "...esitän vain oman näkemykseni". Ja toistin sen jo tuossa yllä. Olen ilmeisesti jossakin yhteydessä loukannut sinua? --Ulrika 20. toukokuuta 2007 kello 15.32 (UTC)
Ei kun viittasin ensimmäiseen kommenttiisi tässä aiheessa, sillä siinä et kertonut asian olevan vain mielipiteesi. Siitä olisi voinut saada sellaisen käsityksen, että lyhenteitä tai prosenttimerkkiä ei saa kielenhuollollisista syistä laittaa tekstiin. Sitä seuranneella omalla kommentillani vain selkeytin, että lyhenteitä ja prosenttimerkkiä voi kyllä käyttää Wikipediassa. Varmaan keskustelua seuranneille tämä kaikki onkin nyt jo selvennyt. – Nysalor 20. toukokuuta 2007 kello 15.40 (UTC)
Nähdäkseni kielenhuolto suosittelee, ettei leipätekstissä käytetä lyhenteitä suuria lukusanoja lukuunottamatta juuri Ulrikan mainitsemista syistä. Aude 25. toukokuuta 2007 kello 07.54 (UTC) Aude
Eivät ainakaan Kielitoimiston suositukset noin ehdottomia ole, vaikka liiallista lyhentämistä toki kehotetaan välttämään. Sari Maamies kirjoittaa Kielikellon numerossa 4/2000: ”Tavallisessa yhtäjaksoisesti luettavaksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa käyttää vain kaikkein yleisimpiä lyhenteitä (jne., ym., tms.).” Prosenttimerkkiä näkee muuten usein Kielikellonkin jutuissa (ihan leipätekstissä), joten sen hylkimisessä on kyse vain henkilökohtaisesta mausta. --Silvonen 6. kesäkuuta 2007 kello 06.34 (UTC)
Merkkiä käytettiin suomessa 1800-luvulla (ks. esim. Kuva:Päivälehti numero nolla etusivu.png, jonka pienoiskuva ei nyt minulla toimi) ja varmaan vielä 1900-luvun alussa, mutta nykyään sitä näkee niin harvoin, ettei Kotuksen ole välttämättä tarvinnut ottaa kantaa siihen. Se on siis pikemminkin vanhahtava kuin suomen kieleen historiallisesti kuulumaton. --Silvonen 19. toukokuuta 2007 kello 17.41 (UTC)
Mielenkiintoista. Artikkelissa lukee nyt, että "Merkkiä käytettiin suomessa vielä 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa, mutta nykyään sen käyttö on harvinaista." Olisiko sinulla vielä lähdettä tuolle? – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.09 (UTC)
Ei, muistin vain nähneeni sitä vanhoissa lehdissä, mutta artikkelia varten olisi hyvä olla parempi lähde. --Silvonen 20. toukokuuta 2007 kello 06.02 (UTC)

Otaksuma vai konjektuuri?[muokkaa wikitekstiä]

Kumpaa muotoa tulee käyttää, ainakin otsikoissa? http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_luokasta:Ratkaisemattomat_matemaattiset_ongelmat --Thi 19. toukokuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Sanaa konjektuuri ei muutamasta suomen kielen sanakirjasta löydy. Otaksuma löytyy Gummeruksen suuresta suomen kielen sanakirjasta. --Hautala 26. toukokuuta 2007 kello 15.32 (UTC)
Lienee makuasia. Konjektuuri kuitenkin tuntuu vakiintuneemmalta. Käyttäisin sitä. --Sml 31. toukokuuta 2007 kello 17.17 (UTC)
Juu, kyllä esim. Goldbachin konjektuuri on niin vakiintunut ilmaus, ettei sitä kannattane mennä muuttamaan. Kommentin jätti Joonasl (keskustelu – muokkaukset).

Ruotsin sosia(a)lidemokraattinen (työväen)puolue[muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalidemokraattisten puolueiden nimien kirjoitusasu on Wikipedian (ja suomen kielen) ikuisia kiistanaiheita. Jos aihe kiinnostaa yhä, täällä on käynnissä keskustelu ja mielipidetiedustelu: Keskustelu:Ruotsin sosialidemokraattinen työväenpuolue. Onko ehdotuksia yleisemmäksi käytännöksi, vai hoidetaanko tämä puolue erikoistapauksena? --Silvonen 20. toukokuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

Yritin käynnistää keskustelua ulkomaisten puolueiden nimistä sivulla Keskustelu_ohjeesta:Tyyliopas/Artikkelin_nimi#Ulkomaisten_puolueiden_nimet, mutta se ei oikein lähtenyt käyntiin. Voisinko ehdottaa, että käytäisiin keskustelua yleisestä käytännöstä siellä? --Tero V. 20. toukokuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

Arkistointia[muokkaa wikitekstiä]

Ketä häiritsee, jos siirretään vanhoja kielenhuoltokeskusteluja muualta kielenhuollon arkistosivulle: Wikipedia:Kahvihuono (kielenhuolto)/Arkisto1? -tKahkonen 26. toukokuuta 2007 kello 20.06 (UTC)

Ei ainakaan minua häiritse, mutta jos siirrettäisiin kahvihuoneen arkistosivulle? Olettaisin tuon kahvihuonon olevan typotettu. --AdaL 26. toukokuuta 2007 kello 20.47 (UTC)
Pitäähän kielenhuoltopalstassa kirjoitusvirhe olla... -tKahkonen 28. toukokuuta 2007 kello 10.49 (UTC)

Oikoluku vai oikaisuluku?[muokkaa wikitekstiä]

Onko oikein puhua oikoluvusta? Nykysuomen käyttötieto ja Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja suosittelevat korvata oikoluvun oikaisuluvulla tai korjausluvulla, Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja suosittelee pelkkää oikaisulukua. Korpela kirjoittaa: "Vaikka ”oikoluku” onkin oikeastaan epälooginen nimitys, se on käytännössä kätevä sekä yleisesti ymmärretty ja käytetty." Oikoluvun puolesta puhuu Google: oikoluku 65 200, oikaisuluku 193 ja korjausluku 347. --Hautala 31. toukokuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

Kuten Hautalan keskustelusivulla mainitsin, minusta oikolukea on todellista käytössä olevaa kieltä, kun taas oikaisulukea on pelkkä kuolleeksi jäänyt suositus. (Kuvaavaa on, että oikolukuohjelmani alleviivaa jälkimmäisen virheeksi.) Korjauslukea on käsittääkseni vanha muotoa, jota ei nykyään enää käytetä yleisesti. Verbimuodon osalta Googlen tulokset ovat samansuuntaisia kuin substantiivimuodoillakin, joskin vielä jyrkempiä: oikolukea 657, oikaisulukea 5, oikolukee 34 300, oikaisulukee 0, oikoluki 280, oikaisuluki 0. Vaikka Google ei välttämättä ole paras mittari yleiskielen asioiden ilmaisemisessa, luvut ovat sen verran selkeät, että niiden täytyy kertoa jotakin sanan käytöstä. – Nysalor 31. toukokuuta 2007 kello 14.26 (UTC)
Eikös tuommoinen oikaisulukea kuulosta epäsuomalaiselta yhdysverbiltä? Kielitoimiston sanakirjassa on vain substantiivit oikaisuluku ja oikaisulukija.--Silvonen 31. toukokuuta 2007 kello 17.45 (UTC)
...ja sama pätee verbiin korjauslukea. Noista suositelluista muodoista ei siis pysty muodostamaan luontevaa verbiä. --Silvonen 1. kesäkuuta 2007 kello 05.43 (UTC)
Eikö tästä olisi voinut keskustella ennen muutosten tekemistä artikkeleihin? Ja kyllä, se on oikoluku. --Myrtti <3 31. toukokuuta 2007 kello 14.48 (UTC)
Komppaan. Todellakin oikoluku, joka on ytimekkäämpi ja ennen kaikkea vakiintunut. — Japsu 31. toukokuuta 2007 kello 18.35 (UTC)
Puheessa käytetään sanaa "oikolukea", mutta kyllä se virallisesti on "oikaisulukua" tai "korjauslukua", ja se tarkoittaa painovedoksen (tai tiedoston) virheiden korjausta ennen painoon lähettämistä. Jos muuten vain korjataan tekstiä, se ei ole oikolukua, oikaisulukua eikä ehkä korjauslukuakaan. Mutta on pakko myöntää, että oikolukuohjelmat ovat oikolukuohjelmia, ei siitä mihinään pääse. --Ulrika 31. toukokuuta 2007 kello 15.33 (UTC)
Microsoftin teettämissä suomennoksissahan ongelma on kierretty käyttämällä termejä oikeinkirjoituksen tarkistus ja nykyään kieliasun tarkistus (jossa on mukana sekä yksittäisten sanojen oikeinkirjoitus että kielioppi). Lingsoftissa työskennellessäni itse ohjelmistokomponentista käytettiin virallisesti nimeä oikeinkirjoituksen tarkistin, mutta epävirallisesti tietenkin oikoluku tai (hyh hyh) spelleri. Tapellaanko seuraavaksi tuon minun luomani artikkelin nimestä? --Silvonen 31. toukokuuta 2007 kello 15.53 (UTC)
Tapellaan vaan, sillä minusta tarkistin-tyyppiset sanat ovat yleensä laitteita: sovitin, arkkupakastin, beninsekoitin, levysoitin. On kyllä tosin viestin, joten ehkä se menettelee, mutta minulle tulee tarkistimesta mieleen suurennuslasi tai muu kurkistin, jolla tekstiä tiiraillaan. --Ulrika 31. toukokuuta 2007 kello 16.45 (UTC)
Laitteitahan nuo -in-loppuiset olivat ennen tietokoneohjelmien keksimistä, mutta olisi kovin kömpelöä, jos vanhaa johdinta ei voisi käyttää uudenlaisten välineiden nimissä. Johan meillä on selain, jäsennin ja muitakin -in-loppuisia ohjelmistotyyppien nimiä. --Silvonen 31. toukokuuta 2007 kello 17.12 (UTC)
Pakko alistua, ei voi mitään. Ihan tappelematta:) --Ulrika 31. toukokuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

Iso-Britanniassa vs. Isossa-Britanniassa[muokkaa wikitekstiä]

Kuuluuko Iso-Britannia-sanaa tms. taivuttaessa taivuttaa molemmat sanat vai pelkästään jälkimmäinen sana? Tästä olen saanut jonkin verran ristiriitaista tietoa. Kumman käyttö on suositeltavampaa? --JannE 5. kesäkuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Vanhan keskustelun mukaan Isossa-Britanniassa: Keskustelu:Yhdistynyt_kuningaskunta. Käytetty lähde ei tosin ole täysin luotettava. --ML 5. kesäkuuta 2007 kello 13.15 (UTC)
Ks. Wikipedia:Nimistölähteet#Maantiede ja siellä Kotuksen ohje Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. Nykyään Yhdistynyttä kuningaskuntaa saa kutsua myös pelkäksi Britanniaksi, jolloin taivutusta ei tarvitse ihmetellä. --Silvonen 5. kesäkuuta 2007 kello 13.19 (UTC)
Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Nykysuomen oikeinkirjoitussanakirja, Nykysuomen käyttötieto ja Uusi kieliopas sanovat myös Isossa-Britanniassa. --Hautala 5. kesäkuuta 2007 kello 16.23 (UTC)
Yksinkertaisuuden vuoksi minusta pelkkä Britannia olisi Wikipediassa parempi. Itse olen suosinut sitä ja muuttanutkin silloin tällöin muiden jäljiltä IB:n Britanniaksi. --Ulrika 5. kesäkuuta 2007 kello 16.36 (UTC)
Nämä ovat aina hiukan hankalia. Käsittääkseni ainakin Iso- ja Uusi -alkuisissa nimissä myös Iso- ja Uusi- taivutetaan (eli Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa, Papua-Uudessa-Guineassa), kun taas esimerkiksi ilmansuunnilla alkavia ei taivuteta (Pohjois-Koreassa, Itä-Saksassa). Lisäongelman muodostavat erikseen kirjoitettavat kaksiosaiset maannimet (esim. Dominikaanisessa tasavallassa, Brittiläisillä Neitsytsaarilla, mutta Bosnia ja Hertsegovinassa, Antigua ja Bardubassa ja Ranskan Guayanassa). Yleisohjeena lienee pätevin tarkistaa Silvosen linkittämästä Kotuksen listasta. --Lendu 6. kesäkuuta 2007 kello 09.07 (UTC)
Lisäyksenä vielä Kotuksen artikkeli aiheesta: Yhdistelmänimet ja niiden taivuttaminen. --Lendu 6. kesäkuuta 2007 kello 09.12 (UTC)
Entä jos olisi sellainen valtio nimeltä Pohjoiset Lomamaat? Olisiko kyseisen valtion kansalaisuudennimitys sitten Pohjoinenlomamaalainen? Entä taivutetaanko nimeä Pohjoisissa Lomamaissa vai miten? -DragonMaster- 21. kesäkuuta 2007 kello 16.36 (UTC)
Uudet-Hebridit on Vanuatun entinen nimi, mutta Kotuksen maiden nimien luettelossa ei näköjään ole entisiä maita. Siellä on sellainen kuin Yhdysvaltain Neitsytsaaret, mutta sen asukkaille ei ole annettu nimitystä. Varmaan ongelmatapauksissa pitää a) käyttää muotoa Uusien-Hebridien asukas tai muuta kiertoilmausta; tai b) soittaa Kielitoimiston neuvontaan. --Ulrika 21. kesäkuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

Jos joku kielenhuoltoa harrastava ylläpitäjä on kuulolla, artikkelin Golf-virta voisi käydä siirtämässä nimelle ”Golfvirta” (ks. keskustelu). --Silvonen 9. kesäkuuta 2007 kello 10.09 (UTC)

Siirretty. –Kooma 9. kesäkuuta 2007 kello 10.22 (UTC)

Siirretty artikkelin keskustelusivulle & korjattu --albval 12. kesäkuuta 2007 kello 07.49 (UTC)

Saan aina välillä hepuleita, kun yritän noita musiikkiartikkeleita huoltaa. Sanasto on varmaan ihan käypää alan lehdistössä ym., mutta mielestäni tietosanakirjassa pitäisi käyttää muuta kuin puhekieltä. Miten sanottaisiin livekeikka, kun ei se aina ole konserttikaan, vaan voi yhtä hyvin olla kapakan hikinen takanurkka? --Ulrika 12. kesäkuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

"Konsertti on musiikkitapahtuma, jossa yksi tai useampi esiintyjä soittaa tai laulaa yleisölle". Kai se konsertti käy. -tKahkonen 12. kesäkuuta 2007 kello 12.38 (UTC)
Öh, julkinen esiintyminen? Pieni konsertti? Esiintyminen elävälle yleisölle pienessä kapakassa? En minä kyllä tiedä. Mutta et kyllä ole ainoa musiikkiartikkeleiden kielen tasoa tuskaileva... --albval 12. kesäkuuta 2007 kello 12.41 (UTC)
No lohduttaa se sekin, ettei yksin tuskaile. Konsertti vaan tuntuu vähän juhlalliselta. Sitäkin olen käyttänyt mutta minusta se on erityinen tilaisuus, johon mennään varta vasten kuuntelemaan, eikä siinä ole mitään oheistoimintoja. Olen yrittänyt vääntää esiintymisiä yms. mutta välillä sanat tosiaan loppuu. --Ulrika 12. kesäkuuta 2007 kello 12.44 (UTC)
Ei livelle ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa. Live(keikka) -> konsertti, livetaltiointi -> konserttitaltiointi, live-esiintyminen -> konserttiesiintyminen. --Agony (403) 12. kesäkuuta 2007 kello 12.50 (UTC)
Minusta parasta suomea olisi korvata substantiivi livekeikka verbillä esiintyä (jolloin joutuu vääntämään lausetta uuteen muotoon). Korvaava substantiivi olisi yleisöesiintyminen. Konsertti on julkinen musiikkitapahtuma ja keikka on esiintymismatka. --Hautala 12. kesäkuuta 2007 kello 13.01 (UTC)

Siirtoa kaivataan[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku ylläpitäjistä siirtää artikkelin Kungliga Dramatiska Teatern nimelle Kuninkaallinen draamateatteri, eli nimelle, jolla artikkeli alun perin oli mutta jolta käyttäjä Ulrika sen mielivaltaisesti siirsi. Suomenkielistä nimeähän käytetään aina, kun sellainen on. Tässä tapauksessa sellainen siis tosiaan on. Kiitos. --213.186.238.12 15. kesäkuuta 2007 kello 14.30 (UTC)

Tulevaisuuden varalle: {{Korjattava/nimi}} on olemassa.--AdaL 15. kesäkuuta 2007 kello 14.37 (UTC)
Teatterista ei käytetä kyseistä nimitystä, vaikka se viranomaisluettelossa on. se on joko Dramaten tai Dramatiska teatern. Joskus attribuuttina voidaan sanoa kuninkaallinen teatteri Dramaten, tai voidaan käyttää yleisterminä Ruotsin kuninkaallinen teatteri erotuksena muiden maiden kuninkaalisista teattereista. --Ulrika 15. kesäkuuta 2007 kello 14.52 (UTC)
Suomenkielistä nimeä käytetään suomenkielisessä Wikipediassa silloin kun sellainen on, ja nyt sellainen on. --213.186.238.12 15. kesäkuuta 2007 kello 16.33 (UTC)

Hamasakin RAINBOW[muokkaa wikitekstiä]

(Siirrettty Ulrikan keskustelusivulta)

Muutit Hamasakin albumista kertovan artikkelin RAINBOW muotoon Rainbow (albumi) ja samalla "korjasit" myös muutamia kappaleiden nimiä. Ymmärrän kyllä tuon lisämääreen käytön, mutta albumin nimi todella on "RAINBOW", ei "Rainbow". Japanissa latinalaisten aakkosten isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole samanlaisia rinnasteisuuksia kuin täällä länsimaissa, siellä kun ei omassa merkistössä ole lainkaan "isoja" tai "pieniä" kirjaimia. Siksi Japanissa käytetään länsimaisia aakkosia "liberaalimmin" ja meidän käytäntöjen mukaan "väärin". Kyse on kuitenkin siellä säännönmukaisesta toimintatavasta, jossa esimerkiksi 'A' ja 'a' tulkitaan "eri merkeiksi", joten ne kirjoitetaan johdonmukaisesti albumien ja kappaleiden nimissä siten kuin vaikkapa artisti on itse halunnut kirjoitettavan. Esimerkiksi tuo RAINBOW kirjoitetaan kaikissa virallisissa yhteyksissä (mm. artistin/levy-yhtiön sivuilla, albumilistoilla ja kauppojen mainoksissa) aina "RAINBOW", eikä koskaan esim. "Rainbow". Sama on kappaleiden nimissä.

(Jos nyt ollaan ihan tarkkoja, niin tuo levyn nimessä oleva A-kirjain tulisi kirjoittaa levyn kannessa olevana "koristeltuna A-kirjaimena", mutta koska se ei ole minkään kielen viralliseen merkistöön kuuluva merkki, sitä ei voi näin näppäimistöltä syöttää, ja se korvataan yleisen käytännön mukaisesti A-kirjaimella, mutta ei nyt puututa siihen :) Palautin muutokset, mutta jätin artikkelin nimeen lisämääreen. //Ephief 18. kesäkuuta 2007 kello 13.15 (UTC)

Lukisitko Ephief tämän: Wikipedia:Tyyliopas/Artikkelin_nimi#Nimen kirjainkoko. Siihen päädyttiin keskustelussa. -tKahkonen 18. kesäkuuta 2007 kello 13.18 (UTC)
Joistain yrityksistä tuossa puhuttiin. Jos levylle ollaan annettu nimeksi RAINBOW, kuuluisi se siten myös kirjoittaa. --Dogah 18. kesäkuuta 2007 kello 13.30 (UTC)
Yritykset, tavaramerkit, tuotemerkit. Rinnastuu levyihin, kirjoihin yms. -tKahkonen 18. kesäkuuta 2007 kello 13.48 (UTC)
Tarkasti ottaen tuo ohje käsittelee vain artikkelin nimeä ja nimen kirjoitusasua itse tekstissä. Miksi levyn kappaleiden nimet eivät voisi olla tarkoitetulla kirjainkoolla kirjoitettuja? Miksi Hamasakin julkaisuluettelossa mainutut levyjen nimet eivät voisi olla tarkoitetulla kirjainkoolla kirjoitettuja, kun niistä ei ole artikkeleita? Eikö esim. tämä artikkeli tulisi myös kirjoittaa muodossa "Mini (BMW)"? En oikein ymmärrä, että miten se eroaa tästä tapauksesta. //Ephief 20. kesäkuuta 2007 kello 07.29 (UTC)
Kyllä, olet oikeassa: Mini ei ole lyhenne, joten se kirjoitetaan Mini ja BMW lyhenteenä kirjoitetaan BMW.
Ei isolla. Ulrikan korjaus on ollut ihan oikein. Esitetty peruste, että japaninkielessä isoilla ja pienillä romajeilla ei ole eroa, tukee nimenomaan Ulrikan tekemää muutosta. Myös Japanin itunes-store listaa kyseisen levyn nimellä "Rainbow". Missään tapauksessa koristeltu A-kirjain ei kuulu tekstiin, kuten Ephief mainitsee vaikka Ephief väittääkin niin, koska siinä on kyse vain levynkannen koristelemisesta erilaisilla fonteilla, eikä nimeen liittyvistä kirjaimista. —B. Nuhanen 18. kesäkuuta 2007 kello 13.53 (UTC)
Minähän nimenomaan perustelin, että niillä ON EROA. //Ephief 18. kesäkuuta 2007 kello 15.00 (UTC)
Siis pikkukirjaimella ja isolla kirjaimella on eroa? Ei ole japanin kielessä. Tosin japanistahan tuossa ei ole lainkaan kyse, koska silloin se olisi kirjoitettu レインボー (reinboo) tai ainakin jotenkin sinne päin. Ja toistan vielä sen, mikä ilmeisesti halutaan sivuuttaa, jotta saataisin kunnon riita aikaiseksi: Japanin itunes listaa sekä levyn että sen sisältämien kappaleiden nimet samalla tavalla kuin suomenkin kielen oikeinkirjoitus edellyttää. Joku muukin, ja kaiken lisäksi todennäköisesti japanilainen, on tullut siihen tulokseen, että asiatekstissä tämä kirjoitetaan oikein, vaikka levy-yhtiön materiaalissa ei. —B. Nuhanen 18. kesäkuuta 2007 kello 17.33 (UTC)
Siis onko vai ei ole eroa? Ja jos on niin mitä? --Elena 18. kesäkuuta 2007 kello 20.09 (UTC)
Suomen kielen oikeinkirjoituksen ja Wikipedian käytännön mukaan se kirjoitetaan Rainbow, samoin kirjoitetaan kappaleiden nimet, kuten ne korjasin. Sait jo yllä olevistakin viesteistä vastauksen, joten asia ei kaipaa sen perusteellisempaa käsittelyä. --Ulrika 18. kesäkuuta 2007 kello 14.09 (UTC)
Jos levyn kannessa lukee kappaleiden nimet, ei niitä kuulu ruveta muuttelemaan keksimällä omia oikeinkirjoitustapoja. --Dogah 18. kesäkuuta 2007 kello 15.46 (UTC)
Suomessa nyt sattuu olemaan oma oikeinkirjoitustapa. Katso lisää vaikkapa seuraavasta osoitteesta: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=562, jossa muun muassa näin: "Yleisohjeiden vastaisia käytänteitä yritysnimissä ovat muun muassa -- nimen kirjoittaminen pienellä alkukirjaimella tai kokonaan isoin kirjaimin". On hienoa, että suomessa on tällainen oma oikeinkirjoitustapa, vaikka enkussakin näytetään noudattavan samanlaista tapaa: [3]. -tKahkonen 18. kesäkuuta 2007 kello 15.58 (UTC)
Muutetaanpa artikkelin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue nimi saman tien muotoon Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue.
Tästä olen eri mieltä. Monissa suomenkielisten levyjen kansissa biisien nimissä on kirjoitettu Kaikki Sanat Isolla Alkukirjaimella, minkä mä ainakin tulkisten typoiksi (ne ei oo siellä levy-yhtiössä tai bändissä vaan ajatellut asiaa sen tarkemmin) eli niitä ei ole mitenkään tietoisesti nimetty niin. --Elena 18. kesäkuuta 2007 kello 20.09 (UTC)
Tiedän, ne ovat ärsyttäviä, koska niitä ei ole ajateltu. Hamasakin kappaleiden nimet taas ovat "tietoisesti väärin", minkä tietävät fanit. Joku fani voisi vahingossa lukea "korjatun" artikkelin Hamasakin levystä, jolloin nimet eivät olisikaan ne samat, mitkä hän on levyn kannesta oppinut tuntemaan. Mielestäni olisi loogisinta käyttää niitä nimiä, jotka yhtye on tietoisesti päättänyt käytettäväksi. --Dogah 18. kesäkuuta 2007 kello 20.17 (UTC)

Kerrotko miten HEL LOOKS kirjoitetaan? Hel looks vai Hel Looks? Vastustan kyllä ehdottomasti tällaisia kirjaimien pienennöksiä. --Zxc 18. kesäkuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Molemmat lienevät oikein. Suomen kielessä otsikossa yleensä vain ensimmäinen kirjain isolla ja kaikki muut pienellä. Tuossa tapauksessa on kai kyseessä jonkinlainen englanti, jossa otsikoinnissa käytetään kahta tapaa: joko pelkkä ensimmäinen kirjain isolla tai jokainen sana (paitsi prepositio tms) isolla alkukirjaimella. Ännännen kerran totean, että yritykset, yhteisöt ja yksilöt voivat omassa viestinnässään kirjoittaa oman nimensä ihan miten vain heitä huvittaa, mutta asiatekstissä ne kirjotetaan oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Näissä tapauksissa, joissa yritys (tai vast.) kirjoittaa nimensa kokonaan versaalilla, on kyseessä yleensä vain tapa korostaa kyseistä nimeä tekstissä. Siihen ei yleensä ole tarvetta tietosanakirjassa eikä muussakaan asiatekstissä. Jos tarvetta korostukseen on, käytetään kursivointia tai lihavointia. —B. Nuhanen 18. kesäkuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

Kunhan tämä keskustelu on saatu päätökseen siirrän kommentit Kahvihuoneen kielenhuolto-osastolle, ellei kukaan vastusta. Jos vastustaa, äänestetään. --Ulrika 18. kesäkuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Jipii! Äänestetään! Tai ehkei kuitenkaan. Kiitokset taas kielenhuoltokeskustelutilan emännöimisestä. :) —B. Nuhanen 18. kesäkuuta 2007 kello 20.26 (UTC)

Kas, jopa täällä on keskusteltu. Olen pyrkinyt jonkin verran pitäytymään erossa suomalaisesta Wikistä viime aikoina, mutta hämmennänpä soppaa omalla lusikallani vielä. Minä kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä allcaps-nimiä ei kovin heppoisin perustein tule sellaisessa muodossa asiatekstissä toistaa, koska se näyttää varsin rumalta. Heppoinen peruste on esim. ”levyn kannessa näin”. Tuolloinhan kyseessä on useimmiten typografinen kikkailu. Nopea vilkaisu kirjahyllyyni osoittaa, että varmaan puolet pelien (jotka lienevät analoginen tilanne), artistien ja levyjen nimistä ”pitäisi” tällä logiikalla kirjoittaa kokonaan isolla. Kuitenkin jatkuva puhuminen SUPER MARIO BROS. -pelistä vaikuttaisi lähinnä huutamiselta.

Japanin ollessa kyseessä ongelma korostuu, koska siellä isojen ja pienten kirjainten eroon kiinnitetään aika vähän huomiota – miksipä kiinnitettäisiinkään? Jonkin verran asiaa kumminkin seuranneena pidän järkevänä allcaps-nimien pienennystä ihan osana normaalia transkriptioprosessia, sikäli kun ne jossain kanan seassa ovat, koska se tuntuu melkeinpä standarditapaukselta. Ainoastaan silloin, kun kirjainkokojen kanssa on harrastettu jotain erityistä kikkailua, tulisi se säilyttää. Ja B. Nuhaselle tiedoksi, Rainbow kirjoitetaan japanissakin rōmadžilla (ja vaikka ainakin En-Wikissä harrastetaankin ”romanisaatiota” tyyliin RAINBOW Reinbō, niin se nyt ainakin on superhölmöä). --Louhikärmes 24. kesäkuuta 2007 kello 06.51 (UTC)

Kiitokset Louhikärmekselle selvennyksistä. Jotain tuollaista yritin itsekin sanoa, mutta kun on tuo kieli käskellä kämmentä... —B. Nuhanen 24. kesäkuuta 2007 kello 07.47 (UTC)

Oikeinkirjoitusongelmia taas[muokkaa wikitekstiä]

(Siirrettty Ulrikan keskustelusivulta)

Populaarimusiikin englantilaisperäiset lainasanat tuottavat taas ongelmia. Pitäisikö kirjoittaa bluesvaikute vai blues-vaikute? Onko tähän jotain näppärää nyrkkisääntöä? Kiitos etukäteen ja anteeksi että vaivaan.--217.112.249.156 19. kesäkuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

Siihen ei ole aivan selvää sääntöä, mutta periaatteessa yhteen eli bluesvaikute yhteen. Mutta jos tuntuu, ettei niistä saa selvää, sitten tulee viiva, esimerkiksi: rock-kitaristi. Kysy muuten seuraavan kerran Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)-sivulla, niin vastaajia on enemmän. Siirrän tämänkin sinne. --Ulrika 19. kesäkuuta 2007 kello 16.30 (UTC)
Kouluaikoinani muistaakseni neuvottiin käyttämään yhdysmerkkiä, kunnes lainasana on kotiutunut suomen kieleen (20 vuoden käytön jälkeen?), mutta nykyään viivoja lisätään tosiaan vain selvyyden vaatiessa. (Itse saan vielä rockkitaristista selvää, mutta popopiston sijasta kirjoittaisin kyllä pop-opisto.) --Silvonen 19. kesäkuuta 2007 kello 17.20 (UTC)
Kiitoksia.--217.112.249.156 19. kesäkuuta 2007 kello 17.24 (UTC)
Viivallinen versio ei ole ainakaan väärin eikä aiheuta ongelmia. Itse kirjoitan aina viivan. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2007 kello 21.02 (UTC)
Viivattomat versiot ovat kuitenkin Kielitoimiston suosituksen mukaan ensisijaisia: ”Sellaisissa yhdyssanoissa, joiden osana on vierassana, ei yleensä ole tarpeen käyttää yhdysmerkkiä osien välissä. Jos vierassanan ajatellaan olevan lukijalle outo tai muuten vaikeasti hahmotettava, yhdysmerkkiä voi kuitenkin käyttää selvyyden vuoksi.” (Kielikello 2/2006.) --Silvonen 20. kesäkuuta 2007 kello 03.35 (UTC)
Tänä vuonna ilmestynyt Uusi kieliopas sanoo blueslaulaja. --Hautala 19. kesäkuuta 2007 kello 21.13 (UTC)
Asian periaatteellisesta puolesta myös: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html#yhdysm --Thi 19. kesäkuuta 2007 kello 21.15 (UTC)
Menee vähän vierestä näköjään. Tuossa kirjoitetaan, voisiko sitä käyttää jokaisessa yhdyssanassa. Tämä keskustelu taas koskee vierasperäisen sanan kanssa olevia yhdyssanoja: rock-muusikko, blues-ministeri, live-lähetys. -tKahkonen 20. kesäkuuta 2007 kello 09.50 (UTC)
Eli: tuon perusteella selvintä olisi, jos viivaa käytettäisiin jokaisessa vierasperäisessä yhdyssanassa. --Thi 20. kesäkuuta 2007 kello 13.07 (UTC)
Huomatkaa kuitenkin, että tuo on Korpelan radikaali essee eikä mikään kielenhuoltosuositus. Korpela pohtii myös yhtäsuuruusmerkin käyttämistä monitasoisissa yhdyssanoissa (työ-aika=laki), mutta tuollaisen ehdotuksen läpimenomahdollisuus on kutakuinkin nolla. --Silvonen 20. kesäkuuta 2007 kello 13.59 (UTC)
Niin, tuo artikkeli kuuluu Korpelan kielipohdinta-artikkeleihin. Korpelan kielenhuoltosivut: Nykyajan kielenopas. Kannattaa ----- linkki talteen, ellei jo ole. En muuten löydä Korpelan sivuilta karttaa, jossa olisi linkit kaikkiin hänen sivuihinsa. Jos menee pääsivulle, siellä on kai pelkkää tietotekniikkaa. --Ulrika 20. kesäkuuta 2007 kello 14.31 (UTC)

Olisi kysymys liittyen lentoasemien ja -kenttien nimiin. Kuuluuko lentoasemien ja -kenttien nimet suomentaa? Suurin osa on suomennettu, mutta on myös poikkeuksia. Esim. Heathrow'n lentoasema ja Edinburghin lentoasema, mutta London City Airport ja Garden City Regional Airport. Entä koska nimi suomennetaan lentokentäksi, esim. Verona-Villafrancan lentokenttä? -DragonMaster- 20. kesäkuuta 2007 kello 13.31 (UTC)

Tuohon suomentamiseen en nyt osaa ottaa kantaa, mutta jos suomennetaan, niin lentoasema on kaiketi oikea termi. ("Virallisen määritelmän mukaan lentoasema on lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty.") –Kooma (di algo) 20. kesäkuuta 2007 kello 13.36 (UTC)
Suosittelisin suomentamista aina kun mahdollista. Ainakin suuret kansainväliset lentoasemat tunnetaan yleensä suomennettuina. Pienet paikalliset pitää muotoilla jotenkin muuten, esimerkiksi ehkä juuri London City Airport esiintyy niin harvoin suomenkielisessä tekstissä, että sen tunnistamiseksi alkukielinen nimi voisi olla parempi.
Ja tosiaan lentoasema eikä lentokenttä, jos siellä on toimintoja. Jos on pelkkä kenttä, vain silloin puhutaan käsittääkseni lentokentästä. Tästä voisivat ilmailuasioihin perehtyneet antaa asiantuntevampia lausuntoja.--Ulrika 21. kesäkuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Sienet, kirjoitusvirheet[muokkaa wikitekstiä]

Lähetin artikkelin linkin sieniseuraan ja pyysin palautetta. Sainkin palautetta, mutta vain runsaista kirjoitusvirheistä (ei mitään täsmennystä). Olen ilmeisen sokea omalle tekstilleni, kun en niitä löydä. Johdannon kieliasua korjailin hiukan. Ehtisikö joku muu käydä tekstin läpi? (Ja anteeksi, jos kysyn väärässä paikassa.) Chirel 25. kesäkuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

Luin sen läpi, eikä ainakaan siinä versiossa ollut kirjoitusvirheitä, lähinnä pieniä kielenhuoltojuttuja, mutta sanoisinpa että poikkeuksellisen vähän:) Alussa on kohta, jonka sanamuoto hiukan oudoksuttaa: "Loissienet tartuttavat eläimiä...", sitä voisit ehkä miettiä. --Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 19.00 (UTC)
Lisäyksenä huomautan, että jos tieteellisissä nimissä on jotakin, niistä en osaa sanoa mitään. --Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 19.02 (UTC)

Tähdistö vai tähtikuvio[muokkaa wikitekstiä]

Nyt hetken aikaa tähdistöjä räpeltäneenä huomasin että fiwikissä käytetään aika surutta kahta otsikossa mainittua termiä sekaisin. Molemmat termit ovat olemassa, mutta oma kantani on, että esimerkiksi Iso karhu on tähdistö, mutta sillä on silti luettelo Ison Karhun tähtikuvion tähdistä seuralaisenaan. Sitä vastoin Otava on tähtikuvio, kuuluen Ison karhun tähdistöön. Onko kyseessä logiikkavirhe a) pääkopassani vai b) Wikipediassa? Jos vika on Wikipediassa, kumpaa tulisi käyttää (yhtenäisyyden vuoksi)? Lisäksi onko virallinen nimi kumpi: Iso karhu vai Iso Karhu (Bereniken hiukset vai Bereniken Hiukset, Pieni koira vai Pieni Koira jne.)? --Agony (403) 27. kesäkuuta 2007 kello 11.39 (UTC)

Suurin syy sekavuuteen on varmasti tietämättömyys. Ainakaan minä en ole kiinnittänyt omassa kielenkäytössäni huomiota asiaan (en tosin muista olenko kirjoittanut tähdistä). Tähtien nimien kirjoitus pitää tarkistaa jostakin. Juuri nyt minulla ei ole siihen mahdollisuutta, mutta ehkäpä joku toinen voi paneutua asiaan. Iso Karhu näyttäisi oikealta, mutta voi se olla väärinkin. Neidon hiukset taas tuntuisi paremmalta kuin Neidon Hiukset. Mutta kuten sanottu, asia pitää tarkistaa, ennen kuin väittää mitään. --Ulrika 27. kesäkuuta 2007 kello 12.09 (UTC)
Oikeinkirjoituksessa nopeasti googlettaessani esiintyi sekä Iso karhu että Iso Karhu. Ursa ei tehnyt hullua hurskaammaksi, tähtikarttojen ulkopuolella (tähtikartoissa muodossa ISO KARHU) käytettiin sekaisin sekä Iso karhu että Iso Karhu, jopa saman artikkelin sisällä. Ursan ulkopuolella kuitenkin saattoi olla hieman enemmän muotoa Iso karhu, tämä kuitenkin mutua. --Agony (403) 27. kesäkuuta 2007 kello 12.19 (UTC)
Yleinen sääntöhän on suomen kielessä se, että vain nimen ensimmäisessä sanassa on iso alkukirjain, ellei nimeä vanhastaan kirjoiteta toisin. Joku voisi kuitenkin kurkistaa painettuja tietosanakirjoja. (Tähtitieteilijät eivät tosiaan itse tunnu olevan kovin kiinnostuneita johdonmukaisesta oikeinkirjoituksesta.) --Silvonen 27. kesäkuuta 2007 kello 12.37 (UTC)
Joo, näköjään tähtitieteellisessä kielenkäytössä Iso karhu on tähdistö, mutta Otava tähtikuvio tai asterismi ([4], [5]). Näin sitä oppii itsekin uutta! --Silvonen 27. kesäkuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Tähtitieteen harrastajien piirissä (Ursassa) asiaa ei koeta ongelmaksi. Tähdistö on yksi 88:sta tähtitaivaan alueesta. Tähtikuviolla kai yleensä tarkoitetaan samaa asiaa, tai sitten kuten kuten suomenkielisessä wikipediassa tähdistön kirkkaimmat tähdet voidaan yhdistää viivoilla tähtikuvioksi. Tai sitten tähtikuviolla voidaan tarkoittaa samaa kuin asterismilla. Suomenkielessä tähdistön suomenkielisessä nimessä ainoastaan ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. --Seppo Linnaluoto 27. kesäkuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Sieltähän se tuli asiantuntijalta. Eli siis nimet normaalien oikeinkirjoitusohjeiden mukaan. --Ulrika 27. kesäkuuta 2007 kello 12.51 (UTC)
Eli voin yhtenäistää kieliasun muotoon Iso karhu, Luettelo Ison karhun tähdistön tähdistä sekä jatkaa mallineen ja luokan nimen käyttämisenä Ison karhun tähdistö. Hyvä homma, kiitoksia. --Agony (403) 27. kesäkuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

Eroon kaivoskuonasta[muokkaa wikitekstiä]

Katselin hieman kaivosteollisuutta sivuavia artikkeleita ja vastaan tuli mystinen kaivoskuona. Artikkelintyngän mukaan kyseessä on rikastusprosessissa syntyvä musta mömmö, joka lasketaan järvien pohjaan. Nähdäkseni artikkelilla tarkoitetaan rikastushiekkaa, joka on siis tapauksesta riippuen rikastusprosessin jäte tai sivutuote, joka varastoidaan varta vasten rakennettuihin altaisiin. Sen väri vaihtelee valkoisesta mustaan. Kuonaa ei kaivoksilta sanan varsinaisessa merkityksessä tule, harkkohyteistä kyllä ja sulatoilta ehkä. Voisiko joku muuttaa artikkelin nimen kaivoskuonasta rikastushiekaksi? 194.69.146.1 29. kesäkuuta 2007 kello 10.55 (UTC)

Siirretty. --Agony (403) 29. kesäkuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Lukujen taivutuksista[muokkaa wikitekstiä]

Tämä asia on erityisesti formula-artikkeleissa vaivannut minua. Jos jonkun kerrotaan osallistuneen esim. kymmeneen kilpailuun, merkitäänkö se numeroin "10:een kilpailuun" vai "10 kilpailuun" vai miten? Tässä tapauksessa on toki helpompi kirjoittaa kirjaimin, mutta isojen lukujen kanssa tulee ongelmia. --JannE 29. kesäkuuta 2007 kello 11.21 (UTC)

Jos lukua seuraa samassa sijamuodossa oleva sana, sijapäätettä ei merkitä lukuun. Yllä olevassa esimerkissä pitäisi siis kirjoittaa ”10 kilpailuun”. –Ejs-80 29. kesäkuuta 2007 kello 11.27 (UTC)
Äidinkielen opettajani räppäsi sormille jos meni kirjoittamaan 7:een, hänen mukaansa kaikki luvut kirjoitetaan välillä 1-10 sekä tasaluvut aina auki ("seitsemänteen", "kolmas", "kuudetta", "sata"). --Agony (403) 29. kesäkuuta 2007 kello 11.26 (UTC)
Tasaluvuissa ja pienissä luvuissa on tietenkin selvempää kirjoittaa kirjaimin, mutta käytin vain esimerkkinä lukua kymmenen, koska "kymmeneen" on helpompi kirjoittaa kuin esim. "viiteenkymmeneenkuuteen". --JannE 29. kesäkuuta 2007 kello 11.30 (UTC)
Aika pätevää materiaalia aiheesta löytyy täältä. Eli jos lukusanan oikean taivutusmuodon pystyy havaitsemaan lähisanoista, ei sitä tarvitse (mutta toki siis saa) merkitä näkyviin. Itse suosin näkyviin merkitsemistä mahdollisimman usein sekaannusten välttämiseksi. --Lendu 29. kesäkuuta 2007 kello 11.42 (UTC)
Kyllä se ohje tarkoittaa, että sitä ei pidä merkitä, jos taivutusmuoto ilmenee seuraavasta sanasta. Kielipoliisi tulee ja poistaa sen virheellisenä. Usein ohjeissa sanotaan, että "ei tarvitse" tai käytetään muita pehmentäviä ilmauksia, mutta ne olisi hyvä tulkita kuitenkin noudatettaviksi ohjeiksi, joiksi ne on todellisuudessa tarkoitettu. --Ulrika 29. kesäkuuta 2007 kello 12.00 (UTC)
Tuo ohje ei päde kaikkiin tekstilajeihin: teknisestä tai luonnontieteellisestä aiheesta kirjoitettaessa saa ja on syytäkin kirjoittaa 5 kg eikä viisi kilogrammaa. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 12.08 (UTC)
Kontekstia kannattaa yleisemminkin katsoa: Korpela on kirjoittanut tästäkin aiheesta. Koulussa opetettiin muutenkin usein yksinkertaistettua totuutta. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 12.25 (UTC)