Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 164

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.


Allekirjoituksen lisäys[muokkaa wikitekstiä]

Kun lisätään puuttuva allekirjoitus, lisätäänkö siihen perään lisääjän allekirjoitus? Muistelen, että olisi annettu moitteita, ellei ole ilmoittautunut lisääjäksi. {{Allekirjoittamaton}}-mallineessa ei asiaa mainita. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)[vastaa]

Ei lisätä. Se nimittäin ei anna mitään järkevää tietoa kenellekään ja häiritsee lukijaa, koska lukija lukee allekirjoituksen viestin lopusta. Tässä viitattaneen tähän tapaukseen. Malline pitää substata paikalleen ja sen tarkoitus on kertoa, kuka on kirjoittanut kommentin. Allekirjoituksen lisääjän näkee tarvittaessa sivuhistoriasta. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.37 (EEST)[vastaa]

Onko muita näkökulmia? --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.43 (EEST)[vastaa]

Englanninkielisen Wikipedian ohjeet. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.47 (EEST)[vastaa]
Suomenkielisen Wikipedian käytäntö. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.51 (EEST)[vastaa]

Onko muita suomenkielisen Wikipedian käyttäjien näkökulmia. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.53 (EEST)[vastaa]

Voi olla, mutta sitten tämä ei ole enää neuvoapyytävä kysymys siitä, millainen on ak-käytäntö, vaan se muuttuu keskusteluksi siitä, onko voimassa olevaa käytäntöä syytä muuttaa toisenlaiseksi. Yllä on viitattu nykyiseen käytäntöön, joka sitoo kaikkia siihen asti, kunnes käytäntö muuttuu. --Pxos (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Ei ole syytä muuttaa käytäntöä. Kokemattomana itse varmaan joskus lisäilin omankin allekirjoituksen, kun luulin sitä tarvittavan. Mutta jo "kommentin jätti" kertoo sen, että kyseessä on jälkikäteinen singneeraus. –Kommentin jätti J. Sketter (keskustelu – muokkaukset) 25. heinäkuuta 2022 kello 11.18‎ (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä, ei syytä muuttaa. -- Osmo Lundell juttusille? 29. heinäkuuta 2022 kello 14.31 (EEST)[vastaa]
Olen aina toiminut sen mukaan, että lisätään pelkkä malline eikä muuta. Tämän olen oppinut seuraamalla miten muut ovat aiemmin tehneet. Kun äänestyksissä siirretään ääniä hylättyihin, niin silloin on tapana merkitä siirtäjän allekirjoitus ja perustelu, mutta se oon eri tapaus.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 11.49 (EEST)[vastaa]
Olen ilmeisesti sitten muistanut sellaisen tilanteen. Kiitos valaisevasta selityksestä. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 12.17 (EEST)[vastaa]
Ehkä olen liian vaatimaton, mutta sellaisen "tämänkin korjasi Sketter" lisääminen tuntuu niin vaivaannuttavalta, että olen ihan tyytyväinen jos kyyl.. ylläpitäjille kelpaa ilmankin. Noudattaa hyvin suomenkielisen wikipedian common-sense-linjaa. Yksinkertainen on kaunista.-- –Kommentin jätti J. Sketter (keskustelu – muokkaukset) 25. heinäkuuta 2022 kello 19.01 (EEST)[vastaa]

Malline fiksaus[muokkaa wikitekstiä]

Mallineisiin liittyvää asiaa, joista ensimmäinen on se, että mielestäni voisi korjata virheen jonka mukaan mallineeseen kun kirjoittaa jotain kohtaan "kansallisuus", niin se kuitenkin ilmestyy lopulta siihen sarakkeella "kansalaisuus". Nämä kun eivät välttämättä ole yksi ja sama.

Toiseksi; "henkilö" -mallineeseen voisi kai lisätä "alkuperäinen nimi" - sarakkeen? Sitä ei näytä olevan ollenkaan. Kiitos. Xәkim (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 10.26 (EEST)[vastaa]

Alkuperäinen nimi on mukana Henkilö-mallineessa vaikka se ei ohjesivun laidassa olevassa kuvassa näykään. Kansalaisuus on selkeämpi asia kuin kansallisuus, joten jälkimmäistä ei kannattane mallineessa käyttää. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Keskustelua aiheesta: Kansalaisuus – kansallisuus ja Tietolaatikon tyylit/kansallisuus-kansalaisuus. Ilmeisesti mallineiden parametreja on vaihdettu kansalaisuuteen, käytössä saattaa olla vielä parametri kansallisuus, joka tulostuu kansalaisuutena. ---raid5 6. elokuuta 2022 kello 23.01 (EEST)[vastaa]

Uusien tulokkaiden kohteleminen[muokkaa wikitekstiä]

Mitä yhteisöllä on tekeillä uusien tulokkaiden ystävällisen ja kohteliaan opastamisen varmistamiseksi? Esimerkiksi Yleisten käytössääntöjen valvonta tai jonkinlainen henkilkohtainen tutorointi uusille muokkaajille? Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 15.30 (EEST)[vastaa]

Minulle voi ainakin laittaa sähköpostia mikäli haluaa etänä tutorointia esim. Meetin kautta. Olen melko kokenut muokkaaja ja tuntitaksani on maltillinen.--MAQuire (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 15.39 (EEST)[vastaa]
Kun asiaa sivuttiin jo toisaalla ja vastasin siellä, en vastaa enää täällä vaan laitan linkin sinne toisaalle kirjoittamaani vastaukseen: [1]. Tosin en tiedä, liittyykö tämä uusi keskusteluavaus lainkaan tuohon toisaalla olevaan keskustelupätkään, mutta jos liittyy, niin tulipa linkattua. Sen vielä sanon, että yhteisön mahtia liioitellaan; tämä on lauma eri suuntiin puskevia yksilöitä. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
MikkoK lätkäisi artikkeliin valmiin tekstin, joka ehkä voisi olla ystävällisempi. Hän laittoi myös artikkelin aloittajan keskustelusivulle valmiin tekstin, joka on ystävällisempi. Voisivatko nuo valmiit tekstit olla mielestäsi jotenkin ystävällisempiä? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 7. elokuuta 2022 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Haluaisin katsoa tätä uuden muokkaajan näkökulmasta: Ensimmäistä artikkelia varten on täytynyt voittaa ennakkoluulot ja rohkaistua kirjoittamaan hengessä "kuka tahansa voi muokata". On opeteltu lähdeviitteen tekeminen ja on kuultu varoitukset siitä, että keskeneräisiä artikkeleita voidaan poistaa.
Muokkaustilaisuudesta on tiedotettu sekä Kahvihuoneessa että ylläpitäjien ilmoitustaululla. Sen perusteella olisi pitänyt tietää, että nämä muokkaajat tulevat lisäämään paljon laadukasta tietoa Wikipediaan, kun he oppivat sen käytännöt. He voivat myös tarjota omaa osaamistaan muille Wikipediaan kirjoittaville ja he voivat tuoda Wikipediaan uusia muokkaajia uusissa tilaisuuksissa, joita he voivat järjestää, kun he innostuvat Wikipediaan kirjoittamisesta.
Lyhyt vastaus on kyllä, viestin olisi pitänyt olla ystävällisempi, anteeksiantavampi ja vähemmän ehdoton.
Löysin arkistosta vanhan keskustelun, jossa ehdotettiin Hauki on kala -mallineesta luopumista. Kannatan sitä. Mielestäni automaattisella mallineella ei ole mahdollista kommunikoida tällaista asiaa loukkaamatta tai pelottelematta uutta muokkaajaa, vaan tarvitaan juuri tälle muokkaajalle suunnattua ystävällistä viestiä ja ehkä muutaman viestin vaihtamista.
Pikapoisto lienee tarkoitettu tilanteisiin, joissa kyse on vandalismista tai oikeuksien loukkaamisista. Oleta hyvää tahtoa sopisi tähänkin tilanteeseen: Oleta muokkaajalta hyvää aikomusta kirjoittaa mallikelpoinen artikkeli, vaikka hän ei sitä saanut siihen pisteeseen kolmen tunnin kuluessa ensikosketuksestaan Wikipediaan. Yhden ehdotuksen mukaan tynkä voisi olla paikoillaan vaikka vuoden.
Kiitos rakentavasta kommentista, eiköhän tästä päästä eteenpäin. Haluan, että Wikipedia koetaan yhteiseksi asiaksi, johon uusien muokkaajien on helppo tulla ja siitä innostua. Olen valmis miettimään projektia, uusia käytäntöjä tai vaikka esseetä tai kyselyä uusien muokkaajien haasteista ja kokemuksista. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 13.49 (EEST)[vastaa]
Käyttäjätunnus on näköjään ollut jo olemassa hyvän aikaa, mutta se ei tavattomasti muuta asiaa. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Nykyinen systeemi on minusta parempi. Ei se artikkeli vuoden jälkeen muutu sen paremmaksi, ellei kukaan sitä muokkaa. Eikä se tynkämalline ole mikään moite. Olen lisännyt sen itse useimpiin aloittamiini artikkeleihin, koska tiedostan niiden olevan turhan lyhyitä ja tietoa olisi olemassa enemmänkin.--MAQuire (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Siinä on ideaa. Malline voi olla hyödyllinen, koska sen avulla voi luokitella, tai sen voi saada muistuttamaan sekä kirjoittajaa että ylläpitäjää keskeneräisyydestä. Mutta uusi muokkaaja, päinvastoin kuin konkari, lukee sen niin kuin siinä sanotaan. Viestin pitää olla sellainen, että se kannustaa myönteisessä hengessä. Pikapoisto on rangaistus. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 14.39 (EEST)[vastaa]
En nyt yhtään ymmärrä, mitä tarkoitat. Eli pitäisikö sinun mielestä tynkä-artikkelit poistaa vuoden jälkeen kokonaan? Ei niitä ainakaan pikapoistettu ole tähän asti.--MAQuire (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 14.43 (EEST)[vastaa]
Ei vaan että kauniisti kirjoitetusta mallineesta voi olla iloa ihmiskontaktin lisäksi. Tässä tapauksessa kyse oli mallineesta Malline:HOK, jossa artikkeli uhataan poistaa 24 tunnin kuluessa. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 16.30 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä välttämättä se, että artikkeli uhataan poistaa 24h kuluessa ei ole ongelma (tietty aika voisi olla tarvittaessa pidempi) jos poistosyy on yhteneväinen artikkelin sisällön tai tilan kanssa JA muokkaaja ymmärtää miksi artikkelia ollaan poistamassa ja mitä hänen pitää tehdä säilyttääkseen artikkeli. Esim HOK poistoperusteena on aika selkeä (= artikkeli on liian lyhyt) niin sen sinänsä ei pitäisi olla ketään loukkaava jos se pitää paikkaansa. Yritin muokata nyt malline:HOK (käyttäjäsivulle tuleva malline) ja malline:Hauki on kala (artikkeliin tuleva malline siten selkeämmäksi että se kertoo mitkä kriteerit ovat ja että laajentamalla artikkeli säilyy. . -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 08.09 (EEST)[vastaa]
Se on jo paljon parempi. Olen sitä mieltä, että 24 tuntia on suomiwikissä ihan turhan lyhyt vain sen takia, että artikkeli on lyhyt. Mutta tämäkin on jo edistystä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.05 (EEST)[vastaa]
Se että on tiedotettu yp-ilmoitustaululla ja kahvihuoneessa ei tarkoita että jokainen aktiivikäyttäjä tulee tiedotteen huomanneeksi, ja vaikka huomaisikin, niin ei välttämättä silti tietäisi että kyseinen artikkeli on luotu tapahtumaan liittyen. Stryn (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 14.51 (EEST)[vastaa]
Kannattaisiko tähän luoda joku käytäntö, esim. muokkausyhteenvedoissa mainita tapahtumasta? Tai onko sellainen jo olemassa? – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
suht matalan kynnyksen ohjeistus voisi olla, että pistäkää joku sopiva #hashtag yhteenvetoon. Tosin ei olla käytetty tätä niinkään siihen, että muut tietäisivät tapahtumasta vaan että itse löydetään jälkikäteen ne muokkaajat jotka ovat tapahtumassa muokanneet. Se toiminee kuitenkin myös muille ihmisille vihjeenä siitä, että kysessä on tapahtumaan liittyvä mukkaaja tai muokkaus. -- Zache (keskustelu) 7. elokuuta 2022 kello 15.52 (EEST)[vastaa]
Ilmoittaminen kahvihuoneessa, yp-ilmoitustaululla ja #hashtagit ovat oikeastaan ainoita keinoja, joita käyttämällä informaatiota voidaan levittää aktiivi- ja muiden muokkaajien tietoisuuteen. Emme pysty ujuttamaan infoa esimerkiksi juomaveteen. -- Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2022 kello 00.35 (EEST)[vastaa]
Kun tässä keskustelunavauksessa ollaan huolissaan ennen kaikkea uusista muokkaajista, kannattaa sen lisäksi miettiä myös lukijoita. Uusienkin muokkaajien tuotokset tulevat lukijan silmissä heti luettaviksi ihan yhtä arvokkaina tai irvokkaina kuin muukin wikisisältö. Erilaisten Wikipedian sisäisten ilmoitusten ja hässitägien avulla ei pidä antaa liikaa erivapauksia muokkauksille. Jos kerran on tilaisuus ohjeistaa muokkaajia jo ennen sitä ensimmäistä muokkausta, kannattaa ohjeistaa niin, että ilmeisimmät ongelmat vältetään. SIlloin vältetään myös "ikävät" huomautukset. Huomautusmallineiden tekstejä voi toki muunnella "ystävällisemmiksi", siihen minulla ei ole mitään vastaansanomista. Turha kuitenkin syyllistää aktiiviwikipedistejä siitä, että he reagoivat uusien tekstien perustavaa laaduttomuutta oleviin ongelmiin. Siitäkin huolimatta, että Wikipediasta löytyisi paljon pahempaakin jätöstä kuin se, joka tulee otetuksi huomautuksen kohteeksi; wikipaskassa on se hyvä puoli, että se ei haise kauas, vaan sen huomaa vasta, kun siihen astuu. --Lax (keskustelu) 8. elokuuta 2022 kello 10.26 (EEST)[vastaa]
Tässä on jotenkin sellainen ajatus, että muokkaajia ei neuvottaisi. Esim tässä oli tuo ko. tapahtuman ohjeet. Tässä esimerkiksi videoitu pätkä ympäristötiede wikipediaan -tapahtumassa on neuvottu käyttäjiä. Se, että neuvotaan ei tarkoita, että kaikki ihmiset toimisi ohjeiden mukaan tai ensimmäisellä kerra osaisi toimia niin ja pääsääntöisesti asiat pystyy ratkaisemaan siten että jengi pysyy tyytyväisenä. Tässä nimenomaisessa tapauksessahan BlueBuddle laajensi artikkelia [2] joka on varmaan se ylivoimaisesti yleisin tapa miten toimitaan kun tavataan uuden käyttäjän aloittama keskeneräinen artikkeli selkeästi merkittävästä aiheesta. (btw. määritelmällisestihän tuo aloitus muuten ei ollut edes wikipedia:Hauki on kala vaan sen ongelma oli lähteettömyys ja se että siitä puuttui luokat yms). --Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 07.30 (EEST)[vastaa]

Tämä artikkeli -malline[muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli -mallineen ohjeessa lukee: "Mallinetta ei käytetä sivulla, jonka nimessä on jokin tarkenne kuten artikkelissa Susi (tähdistö), mutta käytetään artikkelissa kuten Susi." Kuitenkin Wikipedia:Täsmennyssivulla annetaan esimerkiksi Tämä artikkeli -mallineen käytöstä:

Artikkelissa Assembly (ohjelmointikieli):
{{Tämä artikkeli|käsittelee tietokoneohjelmointia. Muista merkityksistä katso [[Assembly]].}}
Tämä artikkeli käsittelee tietokoneohjelmointia. Muista merkityksistä katso Assembly.

Nämä kaksi ovat ristiriidassa keskenään ja tulisikin päättää kumman käytännön mukaan mallinetta jatkossa käytetään.--MAQuire (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.03 (EEST)[vastaa]

En ole oikein ikinä ymmärtänyt sitä miksei täsmenteellisille sivuilla olisi tämä artikkeli mallinetta joka ohjaa edelleen toiseen samannimiseen artikkeliin tai jos samannimisiä on useita, niin täsmennyssivulle. Eli oma kannatukseni on, että mennään wikipedia:täsmennyssivu mukaan ja päivitetään mallineen ohjeteksti vastaamaan sitä. -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.14 (EEST)[vastaa]
Täsmenteellisellä sivulla ei tarvita tämä artikkeli -mallinetta, koska halutun artikkelin tai täsmennyssivun löytää silloin helposti kirjoittamalla sen nimen hakukenttään. Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.33 (EEST)[vastaa]
olettaen, että tiedät sen olevan siellä. Lisäksi hakukenttään helposti kirjoittaminen olettaa myös, että käytössä on mm. näppäimistö joka harvemmin käytössä esim puhelinta tablettia käyttäessä. -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.50 (EEST)[vastaa]
Ei tartte olettaa mitään. Asia selviää, kun kirjoittaa. --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.59 (EEST)[vastaa]
Tabletin näppäimistöllä ainakin on helppo kirjoittaa, etenkin kun hakukenttään tarvitsee kirjoittaa vain yksi tai kaksi sanaa. Ja näppäilemällähän käyttäjä todennäköisesti sille väärällekin sivulle joutui. Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 17.07 (EEST)[vastaa]
Jep, jep. mitäpä niillä täsmennyssivuillakaan kun voi vain kirjoittaa hakukenttään. Kai se pointti on vähän niinkuin siinä, että ne on kuratoituja listoja. -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 17.24 (EEST)[vastaa]
Wikipediaa ei voida tehdä sellaisten lukijoiden ehdoilla, jotka eivät osaa suorittaa yksinkertaistakaan hakua. Sellainen lisää meidän työtämme ja heikentää artikkelien luettavuutta. Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.03 (EEST)[vastaa]
Eikä heikennä artikkeleiden luettavuutta. Päin vastoin se lisää käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.13 (EEST)[vastaa]
Kyllähän se aina heikentää artikkelin kuin artikkelin luettavuutta, jos artikkeli alkaa jollain muulla kuin määritelmälauseella. TA-malline on tarkoitettu välttämättömäksi pahaksi, jota käytetään silloin, kun lukija olisi muuten umpikujassa. Niin voi käydä, kun artikkelin nimessä ei ole täsmennettä. Mutta kun siinä on täsmenne, muut samannimiset artikkelit löytyvät yhtä helposti kuin mikä tahansa muukin artikkeli. Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.21 (EEST)[vastaa]
Pakko ihmetellä Zachen tavoin mihin niitä täsmennyksiä sitten tarvitaan, jollei lukijoiden auttamiseen. Esim jos kirjoitan googleen "assembly" saan ensimmäiselle sivulle vain tapahtuman. Klikkaan sitä ja olen jumissa, koska artikkelista ei ole mitään linkkiä toiseen artikkeliin (AM). Myös toisessa asiassa Z on oikeassa, eli "tämä artikkeli" avut ovat lukijoita varten, eivätkä wikipedistejä. Malline haittaa luettavuutta vain jonkun puristin fantasioissa. Mutta tietosanakirjaa pitäisi tehdä niille lukijoille, eikä itselle. --J. Sketter (keskustelu) 18. elokuuta 2022 kello 02.53 (EEST)[vastaa]
Wikipedia ei voi juurikaan vaikuttaa siihen, miten Googlen haku toimii. -- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2022 kello 08.07 (EEST)[vastaa]
Wikipedistit tähän keskusteluun osallistuvat, joten lukijoiden toiveista on vain kunkin wikipedistin omia fantasioita. --Lax (keskustelu) 18. elokuuta 2022 kello 08.17 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Esimerkiksi jos kirjoittaa Google-hakuun "absoluuttinen nollapiste", löytyy pelkästään artikkeli yhtyeestä. Satunnainen käyttäjä saattaa klikata siitä toivoen, että Wikipedia-sivulla on linkki, joka johtaa hänet oikeaan osoitteeseen. Mutta eipä ole. Siinä sattaa tulla lukijalle jopa ajatus, että eikö absoluuttisesta nollapisteestä yleisnimenä ole ollenkaan artikkelia, kun siihen ei löydy mistään linkkiä. KorsoTV Uusi (keskustelu) 11. syyskuuta 2022 kello 16.12 (EEST)[vastaa]
Jos skrollaa alaspäin, saa mahdollisuuden saada hakutulokset toisesta samannimisestä aiheesta. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. syyskuuta 2022 kello 18.06 (EEST)[vastaa]
Ja jos etsii Wikipedia-artikkelia, miksi mennä Googleen? Ask Jeeves. -- Htm (keskustelu) 11. syyskuuta 2022 kello 18.08 (EEST)[vastaa]
Toinen syy sille, miksi TA-mallinetta ei tarvita täsmenteellisillä sivuilla on se, että sellaisille sivuille harvoin tullaan vahingossa. Kun artikkelin nimessä on jo kuvaus artikkelin sisällöstä, lukija tulee sivulle tyypillisesti tarkoituksellisesti, eikä häntä siis tarvitse ohjata "oikeaan" artikkeliin. Mutta kun artikkelin nimessä ei ole täsmennettä, lukijoita tulee artikkeliin sokkona, ja osa heistä tulee väärään artikkeliin ja kaipaa siksi TA-ohjausta oikeaan artikkeliin tai täsmennyssivulle. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.15 (EEST)[vastaa]
Nyt(kin) sulla ajatus karkaa, ainakin tuossa ensimmäisessä virkkeessäsi. Lukijat eivät voi tietää, millaisia täsmenteitä wikipedistit ovat heidän ilokseen keksineet, joten täsmenteellisille sivuille pitää opastaa. Täsmenteettömille ei tarvitse opastaa, koska artikkelin nimenä on juuri se, mistä artikkeli kertoo, eikä varustettuna jollain lisähärpäkkeellä, ja siihen artikkeliin pääsee kirjoittamalla sen aiheen nimen sellaisenaan. Ja jos lukija on löytänyt sivulle Assembly (ohjelmointikieli), on silkkaa arvailua, haluaako hän seuraavaksi lukea Assembly-sanan valittuja muita merkityksiä sen sijaan, että hän haluaisi tutustua Lassi Etelätalon keihäänheittosaavutuksiin (johon varmaan pitäisikin ohjata sivulta Lassi (juoma)). --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 21.31 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä kuin Savir eli minusta tuon ensimmäisen ohjeen tulisi olla vallitseva menettelytapa. Jos lukija on päätynyt täsmenteettömällä nimellä olevaan artikkeliin, hän ei voi tietää täsmennyssivun tai muiden samannimisten artikkelien olemassaolosta, ellei siitä erikseen Tämä artikkeli -mallineella kerrota. Sen sijaan täsmenteellisellä nimellä olevaan artikkeliin päätynyt lukija voi helposti päätellä, että täsmenteettömällä nimellä on oltava ainakin jotain ja osaa tehdä haun itsekin. Ja jos sillä täsmenteettömällä nimellä ei vielä ole sivua, niin täsmennyssivun voi siirtää/luoda sille nimelle (ja jos täsmennyssivua tai mitään muuta samannimistä artikkelia ei ole lainkaan, silloin malline olisi hyödytön joka tapauksessa). --Risukarhi (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.45 (EEST)[vastaa]
Paitsi, että tänä keväänä/ kesänä olen löytänyt artikkelipareja, saman nimisiä, joissa molemmissa oli tarkenne ja viittaus siihen toiseen artikkeliin. Tarkentetonta artikkelia ei ollut ollenkaan, taisi olla siitä ohjaus tarkenteelliseen. Eihän siinä ole mitään järkeä. Noin yleisesti ottaeen täsmennyssivujen luonnissa lähtee joskus mopo käsistä ja tehdään täsmennyssivuja, joissa on vain kaksi artikkelia. TA-mallineen kanssa pystyy hyvin ohjaamaan siihen toiseen eli tarkenteelliseen artikkeliin, ja jos kirjoittaa tiiviisti, voi ohjata kahteenkin tarkenteelliseen artikkeliin, eikä TA-malline kasva turhan isoksi. TA-malline ei vie paljoa tilaa, ja minusta artikkeleiden alkuun ennen alkulausetta ei tarvitse tunkea yhtään mallinetta lisää. Paras artikkeli alkaa heti eikä vähän ajan päästä. Eli mallineesta:Täsmennyssivu siivotaan huono esimerkki pois. -- Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 19.59 (EEST)[vastaa]
Wikipedia:Täsmennyssivulle tuon esimerkin on lisännyt Käyttäjä:Usp lokakuussa 2008 puoli tuntia sen jälkeen, kun hän oli lisännyt TA-mallineen artikkeliin Assembly (ohjelmointikieli), enkä ainakaan havainnut, että muutos olisi perustunut mihinkään keskusteluun. Mahtoikohan perustua mihinkään muihin käytettyihin tapauksiinkaan kuin tuohon puoli tuntia vanhaan? --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 16.57 (EEST)[vastaa]
Jos @Usp: lisäsi tuon ilman keskustelua, niin ehdottaisin, että hänen lisäyksensä poistettaisiin ja mentäisiin tuolla, että tarkenteellisiin artikkeleihin ei laiteta Tämä artikkeli -mallinetta, ja jos joku on eri mieltä siitä, ettei laiteta tuota mallinetta tarkenteellisiin artikkeleihin, niin hän voisi jatkaa keskustelua. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 9. elokuuta 2022 kello 18.42 (EEST)[vastaa]
Hyvä löytö. Olen huomannut, että aika usein käytännöt perustuvat siihen, että joku on omin päin mielivaltaisesti mennyt muokkaamaan ohjeita, minkä jälkeen niistä on tullut kuin pyhää sanaa, kun kukaan ei ole sen kummemmin kiinnittänyt asiaan huomiota. Hyvä, että näitä nostetaan esiin. Mielestäni täsmenteellisillä sivuilla ei tarvita TA-mallinetta, olen aina pitänyt niitä sellaisien artikkelien aluissa epäloogisina. --Kärrmes (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.48 (EEST)[vastaa]
Olen törmännyt tilanteeseen, että joku oli vuosia sitten tehnyt muutoksen keskustelematta, eikä sitä voinut joidenkin mukaan perua, koska se oli vakiintunut käytäntö, kun kukaan ei ollut nostanut keskusteluun sen jälkeen. Siten siitä tuli, eikä kukaan uskaltanut keskustella uudestaan. Jonkinlainen muistikuva minulla on muutoksen tekijästä, ja oiskohan sen vuoksi yhtäkkiä tullut vakiintunut käytäntö, jota ei voinut muuttaa. --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
Merkittävyyskäytäntö on mm. tälläinen tapaus. -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 21.35 (EEST)[vastaa]
Ja lisäyksenä vielä, että Wikipedia:Täsmennyssivu ja sen lokakuussa 2008 luotu muunnos puhuu vain viittaamisesta täsmennyssivulle. Sekään ei siis valtuuta viittaamaan TA-mallineella tarkenteellisesta artikkelista tarkenteettomaan artikkeliin, kun jälkimmäinen ei ole täsmennyssivu. --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Enpä tiedä. Täsmennyssivulle ohjaamisessa ja oikeaan artikkeliin ohjaamisessa on kuitenkin sama pointti, ja siihen, ettei mallinetta laiteta tarkeenteelliseen artikkeliin, on myös sellaisia syitä, jotka päätee myös täsmennyssivulle ohjatessa esim. ylläkin kerrottu, että tarkenne kertoo mistä artikkeli kertoo, jolloin lukija ei mene siihen artikkeliin, jos ei ole tarkoitus, jolloin malline on tarpeeton. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 9. elokuuta 2022 kello 18.42 (EEST)[vastaa]
Sääntö oli aikoinaan, että mikäli on kaksi samannimistä artikkelia niin ne viittaavat toisiinsa ja jos on useampia niin viitataan täsmennyssivuun. Englanninkielisessä ja ranskankielisessä wikipediassa tekstii tosin on hiukan fiwikiä tiiviimpi ja siellä on pelkästään, että katso sanan muut merkitykset täsmennyssivulta. -- Zache (keskustelu) 9. elokuuta 2022 kello 18.57 (EEST)[vastaa]

Kirjallisuutta-osio[muokkaa wikitekstiä]

Voiko Kirjallisuutta-osioon lisätä sellaisia kirjoja, joissa kerrotaan artikkelin aiheesta koko teoksen sijaan vain korkeintaan muutamalla sivulla? Tuli mieleen näistä @Jarmo Turunen: tekemistä muokkauksista: [3] --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.25 (EEST)[vastaa]

Niitä näkee paljon, eikä niitä ole kielletty, ellei tässä keskustelussa joku kiellä. Mutta juuri linkkaamassasi artikkelissa ei välttämättä kolmen sivun artikkelissa ole sellaista tietoa, mitä ei ole artikkelissa tai jo käytetyissä lähteissä. Turunen voisi mieluummin käyttää sitä lähteenä, ettei jää turhan tähden roikumaan, jos ei siinä olekaan mitään olennaista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Olen sitä mieltä, että tuollaiset ovat varmaan hyödyllisiä paremman puutteessa joidenkin hieman nimettömämpien esittäjien kohdalla. Sellaisten, joista ei ole kirjoitettu paljon ja tuskin on mitään kokonaista teosta olemassakaan. Mutta sitten taas joku Queen on niin megaluokan bändi, josta on kirjoitettu lukemattomia teoksia, osa aivan viime aikoinakin. Siihen peilaten en oikein tiedä, onko kannattavaa niiden sijaan lätkäistä siihen joku muutaman sivun pätkä vuodelta 1982. --Kärrmes (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 17.38 (EEST)[vastaa]
Lisääjä kävi täällä, ja laitoin vielä keskustelusivullekin kommentin. Kirja on 53 artikkelissa nyt elokuussa lisättynä ja aiemmin saman verran. Kirjastoissa sitä näkyy olevan runsaasti, joten sen löytää helposti. Ei niitä ehkä poistamaankaan voi ruveta, ellei nyt sitten Queenista ja jostain vastaavista. --Abc10 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.30 (EEST)[vastaa]
Varmaan voi suhteuttaa linkitetyn kirjan sisältöä suhteessa artikkeliin. Artikkeliin Queen ei välttämättä tarvitse linkittää kirjaa missä on parin sivun käsittely bändistä, koska bändistä on julkaistu useita suomenkielisiä kirjoja [4], [5]. Sitten taas jos on tuntemattomampi yhtye josta löytyy vähän lähteitä, niin siihen varmaan voi linkittää oheismateriaaliksi kirjankin jossa on parin sivun artikkeli bandistä. --Zache (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 18.57 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Kirjallisuusluettelohan on oikeastaan luettelo suosituksista. Mielekkäintä lienee suositella muutamaa parasta kirjaa sen sijaan että listattaisiin kaikki mahdolliset teokset. Kun kyse on suomenkielisestä Wikipediasta, niin lähtökohtaisesti suomenkieliset kirjat ovat parempia suosituksia kuin muunkieliset, aiheeseen keskittyvät kirjat ovat parempia suosituksia kuin aihetta ohimennen sivuavat, asiantuntijan kirjoittamat kirjat ovat parempia kuin harrastelijan ja niin edelleen. --Miihkali (KM) 10. elokuuta 2022 kello 19.33 (EEST)[vastaa]

Voisitteko lopettaa rivijäseniä halventavat sanonnat tyyliin "lätkäistä", kun ette itsekään ole saaneet kahdessakymmenessä vuodessa aikaan tätä määräisempää ohjetta: "Kirjallisuutta. Artikkelin aihetta käsittelevät kirjat kerätään numeroimattomaan luetteloon."--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.00 (EEST)[vastaa]

Ymmärrän tunteesi. Saan itse jatkuvasti väheksyviä ja pilkallisia kommentteja toiminnastani. Ohje on varmaan vajavainen, mutta ehkä on ajateltu, että jätetään kirjallisuuden lisääminen kunkin omaan harkintaan. Todennäköisesti ei kuitenkaan ole ajateltu mitään vaan ehkä käännetty tiivistäen en.wikipedian ohjetta. En tiedä mitä siellä lukee. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 14.14 (EEST)[vastaa]
En.wikipediassa näyttää olevan velvoittava ohje ja sen lisäksi mielipidekirjoituksen tasoinen näkemys, joka siis ei velvoita. Niihin nähden fi.wikissä valikoima jää kirjoittajan harkintaan. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 15.31 (EEST)[vastaa]
Ei ole tarvinnut ja on ollut parempaakin tekemistä. Queenin luulisi olevan selvä tapaus, kun on noin suuri yhtye, jolloin parempiakin kirjoja kyllä löytyy. Kertoisitko oman näkemyksesi sen lisäksi, että puolustaudut, vaikka kimppuusi ei ole hyökätty? Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 11. elokuuta 2022 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Onhan tuossa nyt sentään kerrottu, että kyse on artikkelin aihetta käsittelevistä kirjoista. Ei esimerkiksi hakuteoksiin sisältyvistä lyhyistä tai pitemmistä hakusana-artikkeleista.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 21.21 (EEST)[vastaa]

Opinnäytetyöt lähteinä?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko AMK:iden ja yliopistojen opinnäytetyöt ok lähteitä Wikipediassa?--37.33.252.29 29. elokuuta 2022 kello 12.30 (EEST)[vastaa]

Olen käyttänyt silloin kun työ on hyväksytty ja julkaistu esim. Heldassa tai muussa saavutettavassa paikassa. Jos ainoat kappaleet ovat opiskelijalla itsellään ja oppilaitoksen kirjaston varastossa, en käyttäisi. --Tappinen (keskustelu) 29. elokuuta 2022 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Pitäisi vähän tietää kontekstia, että mille väittämälle sitä käytettäisiin lähteenä. Noin yleisellä tasolla tohtorin väitöskirjojen luulisi kelpaavan lähteeksi aika monessakin tilantessa. Kandintöihin ja graduihin suhtautuisin isommalla varauksella, niille löytynee yleensä parempia vaihtoehtoja. --ilmaisin (k) 3. syyskuuta 2022 kello 20.11 (EEST)[vastaa]
Väitöskirja on aito tutkimusjulkaisu, sen sijaan sen alapuolella olevat työt eivät vielä ole tiedettä, ellei niitä ole julkaistu tieteellisissä sarjoissa.Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 20.30 (EEST)[vastaa]
Ei nyt aivan noinkaaan, vaikka kategoriaero väikkärin ja muiden välillä toki on. Mutta tämä on täysin alariippuvaista. Osalla tieteenaloista graduissa julkaistaan ihan merkittävääkin tutkimusta, ja joskus on yksittäisiä tapauksia, joissa kandintutkielma (tai vastaava) on myös pioneerityö alallaan. Kategorisesti ei voi sanoa, että ne eivät voisi toimia lähteinä; tämä on aina tapauskohtaista. Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 21.57 (EEST)[vastaa]
En muista, että olisi keskusteltu jostain gradusta, että se ei kelpaisi lähteeksi. Riipuu tietysti. -- Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.25 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa Juurrutushormoni olen käyttänyt jopa AMK-opinnäytteitä. Paheksutteko? --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 22.59 (EEST)[vastaa]
Opinnäyte voi olla ihan uskottava kertomaan, että jotain on myyty apteekissa. Oletan, että tämä oli se, minkä perusteella kirjoitit, ettei yleensä löydy puutarhamyymälän hyllystä. Tulkinta oli vähän vapaa ja sivunumerokaan ei täsmännyt viitteeseen. Tieto lienee opariin kuitenkin luettu sen lähteenä olevasta kirjasta, joka sekin on 20 vuoden takaa. Aiheesta ei mitään hajua.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
Gradu voi tulla kyseeseen lähteistämään asioita, joissa lähde on lähteistettävään asiaan nähden uskottava. Esimerkiksi joku historiikki, joka on hyväksytty graduna, voi olla ihan ookoo lähde lähteistämään vaikkapa yhdistystä koskevaa artikkelia. Kovin merkittävistä asioista tsekkaisin, mistä graduntekijä on käsityksensä saanut. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.03 (EEST)[vastaa]
Mietin tätä sniin että käyttäisin huolettomammin toeria- tai kirjallisuusosaa, jossa voisin luottaa että gradun ohjaaja on vahtinut että noudatetaan alan hyviä käytäntöjä ja kelvollisia lähteitä. En käyttäisi graduntekijän omia johtopäätöksiä. Siis ylläolevassa esimerkissäni, voisin käyttää että gradun mukaan juurrutukseen käytetään yleisesti menetelmiä A, B ja C. Mutta en pelkästään gradun tulosten perusteella sanoisi, että menetelmä A on parempi kuin B. --Tappinen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.16 (EEST)[vastaa]
Olen suunnilleen samaa mieltä kuin Tappinen. Gradujen ja vastaavien hyödyllisin osa on yleensä kirjallisuusselvitys, jossa vedetään yhteen, mitä aiheesta on julkaistu oikeissa tutkimusjulkaisuissa. Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos, joka voi olla ristiriidassa muiden tutkimusten kanssa. Mielestäni opinnäytteitä voi hyvin käyttää lähteinä ainakin silloin, kun niissä viitataan muihin luotettaviin lähteisiin. Jos taas gradussa on saatu täysin uusi tutkimustulos, niin siihen suhtautuisin varauksella. --TuomoS (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.21 (EEST)[vastaa]
Pitääpä ensi viikolla kaivaa kasa fennougristiikan graduja taas näytteeksi. Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.00 (EEST)[vastaa]
Tuossa olen tasan päinvastaista mieltä. Mitään perusasioita, jotka on mahdollista lähteistää varsinaisesta kirjallisuudesta ja varsinaisista yleisesityksistä, ei tietenkään ole mitään järkeä lähteistää mistään gradusta tai amk-opinnäytteesta vaan tieteenkin ao. kirjallisuudesta ja yleisesityksistä. Muistelisin että joku Wikipedisti olisi joskus käyttäjäsivullaan maininnut ohjanneensa graduja. Itse en ole, mutta silti uskallan väittää näin.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 14.23 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Jos opinnäytteen kirjallisuuskatsaus on hyvä, niin silloin kannattaa hankkia kirjallisuuskatsauksessa suositellut teokset ja käyttää niitä Wikipedian lähteenä. Tieteellisissäkin teksteissä käy usein kuin rikkinäistä puhelinta leikkiessä, eli kun sama viite tai faktumi kulkee tutkijalta toiselle, sen alkuperäinen merkitys vähitellen tahattomasti vääristyy. Ehkä silloin voi viitata suoraan kirjallisuuskatsaukseen, jos siinä tehdään koontia aiemmasta tutkimuksesta vaikkapa hahmottelemalla tutkimuksen ajallista muutosta tai keskeisiä koulukuntia. Miihkali (KM) 5. syyskuuta 2022 kello 12.41 (EEST)[vastaa]
Eri aloilla on aika erilaisia "kirjallisuuskatsauksia" Iivarius (keskustelu) 6. syyskuuta 2022 kello 11.51 (EEST)[vastaa]
Älä luota. Ohjaajalla ja opiskelijalla on kannuste saada opinnäyte hyväksytysti suoritetuksi. Ei yleensä yhtään enempää. Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit ovat mm. tutkimusalan tuntemuksen tai lähteistyksen osaamisen suhteen hyvin matalalla. Lue joku kriteerilista malliksi, niin asia selviää. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 23.32 (EEST)[vastaa]
Riippuu monista seikoista. Niitä käytettäessä on toki aina syytä muistaa lähdekritiikki sekä käytäntö "Ei uutta tutkimusta". Opinnäytetyö on lähes aina sekundaarilähde. Väitöskirja on ilman muuta aina luotettava lähde. Graduihin ja AMK:n opinnäytetöihin antaisin sellaista kommenttia, että voi niitä käyttää lähteenä, mutta lähdekritiikki tulee tässä erittäin tärkeäksi. Kandeja ei liene mistään saatavillakaan kaikkien luettavaksi?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 3. syyskuuta 2022 kello 23.56 (EEST)[vastaa]
Kanditöitä on toki paljonkin verkossa, esim. [6]. --TuomoS (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.05 (EEST)[vastaa]
"Tuollainen huolella tehty ja professorin hyväksymä kirjallisuusselvitys on jopa parempi lähde kuin wikipedistin yksittäisestä tutkimuksesta poimima tulos" - Ei ole. Professori päästää läpi rehua, koska opiskelijan kanssa on turha riidellä. Graduja on hyviä ja huonoja, mutta niitä ei yliopistojen vaatimuksissa kutsuta tieteeksi vaan opinnäytteiksi, jotka pätevöittävät henkilön tieteelliseen jatkokoulutukseen. Niistä voi poimia yksinkertaisia faktoja, jos tiedot on lähteistetty. Toivo ja Toivo (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 00.41 (EEST)[vastaa]
On paljon sellaisia aiheita, joista ei ole julkaistu gradua kummempaa tutkimusta eikä myöskään populaaria tietokirjallisuutta, korkeintaan satunnaisia lehtijuttuja ja vastaavaa pistemäistä tietoa. Näin erityisesti Suomessa, joka on pieni kielialue. Tällaisissa tilanteissa gradun käyttö lähteenä on mielestäni perusteltua rajatuissa tapauksissa:
  1. Erittäin hyvä arvosana. Wikipedian lähdekäytännön kannalta on valitettavaa, ettei gradujen arvosanaa tai sanallista arvostelua julkaista verkossa. Arvostelu on kuitenkin periaatteessa julkista tietoa ja sitä voi tiedustella esimerkiksi ”oppilaitoksen kansliasta tai muusta tietoja hallinnoivasta oppilaitoksen yksiköstä.”[7] Siihen aikaan, kun gradut vielä painettiin ja sidottiin kirjoiksi, arvostelu usein liitettiin mukaan ja löytyy siis yliopiston kirjastosta. Jos arvosana on hyvä (laudatur, eximia, 4–5) tai jos vaikkapa olisi käynyt niin onnekkaasti, että sanallisessa arviossa todetaan opinnäytteen nousevan tieteellisen tutkimuksen tasolle, niin silloin on olemassa professoritason asiantuntijan lausunto siitä, että gradu on laadukas ja luotettava. En näe, miksei tällaista gradua voisi käyttää Wikipedian lähteenä. Pikemminkin olisi sitä pahamaineista uutta tutkimusta arvioida gradu niin huonoksi, ettei se kelpaa lähteeksi. Mikään itsetarkoitus graduun viittaaminen ei tietenkään ole, jos saatavilla on muutakin lähdemateriaalia. Oma kysymyksensä on, kuinka gradun luotettavuuden tai sen puutteen voi tuoda Wikipediassa esiin loukkaamatta gradun kirjoittajan tietosuojaa, mutta kyseessä ei liene ylitsepääsemätön ongelma. Kirjastosta löytyvän painetun gradun arvostelusivuun voinee viitata kuin mihin tahansa kirjaan.
  2. Gradua on käytetty lähteenä väitöskirjoissa, vertaisarvioiduissa artikkeleissa ja laadukkaiden kustantamojen julkaisemissa tietokirjoissa. Tällöin on jälleen olemassa asiantuntijan arvio siitä, että gradu on laadukas ja luotettava ja se sisältää sellaista tietoa, jota ei ole löydettävissä muualta. Tällöin on kuitenkin aina tapauskohtaisesti harkittava, onko gradua sinällään järkeä käyttää lähteenä vai riittääkö lähteeksi vertaisarvioitu tutkimuskirjallisuus, jossa viitataan graduun. Aina näin ei ole, sillä gradusta voi löytyä sellaista lisätietoa, johon myöhemmässä kirjallisuudessa pelkästään viitataan mutta jota ei seikkaperäisesti referoida. Esimerkiksi Titus Hjelm viittaa väitöskirjassaan Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta Ilkka Salmenpohjaan (ja tämän pro graduun) ”nuoremman polven tutkijana”, joka osaltaan oli tuomassa yhdysvaltalaisen tutkimuksen tuloksia ja näkökulmia suomalaiseen saatananpalvontatutkimukseen.
  3. Opinnäytteen kirjoittaja on itsessään niin näkyvä henkilö, että hänen mielipiteensä ovat wikimerkittäviä riippumatta opinnäytteen ansioista tai heikkouksista. Gradua ei tietenkään pidä tunkea joka tuuttiin, mutta sitä voi käyttää sellaisissa artikkeleissa, joiden aihepiirin alalla opinnäytteen kirjoittaja on profiloitunut.
  4. Suomenkielinen terminologia. Jos Wikipedia-artikkelin aiheesta on saatavilla lähinnä englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta, opinnäytteillä voi lähteistää suomenkielisen termin olemassaolon ja ehkä määritelmänkin. Aina parempi, jos löytyy useita opinnäytteitä, joissa käytetään samaa suomenkielistä termiä ja annetaan sama tai lähes sama määritelmä. Useiden opinnäytteiden käyttö minimoi asiavirheen tai hatusta vetäistyn terminologian riskiä. Ihannetilanne on tietysti sellainen, jossa lähteeksi löytyy opinnäytteen sijaan vaikkapa sanakirja tai tietosanakirja.
  5. Gradu todisteena ilmiön olemassaolosta. Jos aiheesta on olemassa hyvin vähän tutkimusta, gradulla voidaan havainnollistaa ilmiön olemassaoloa tuomatta kuitenkaan sen tarkemmin esiin opinnäytteessä esitettyjä tulkintoja. Tällainen referaatti on syytä pitää lyhyenä eikä sen varaan tule rakentaa kokonaista artikkelia. Aina parempi, jos gradun rinnalle löytyy myös muita lähteitä, kuten lehtijuttuja. Itse käytin artikkelissa Cthulhu-tarusto opinnäytettä yhtenä lähteenä sille, että on olemassa pieniä uususkonnollisia yhteisöjä, jotka palvovat suuria muinaisia ja uskovat kirjaimellisesti niiden olemassaoloon.
  6. Gradu graduna. Joissakin hyvin rajatuissa tapauksissa — lähinnä silloin, kun tutkimuskirjallisuutta on olemassa erittäin vähän — voidaan artikkelissa mainita, että aiheesta on tehty gradu tai graduja ja lyhyesti kuvailla niiden tuloksia. Esimerkiksi artikkeli Prättäkitti mainitsee ”folkloristi Kristiina Kestisen liittäneen tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon”, ja viitteen takaa löytyy syventävien opintojen tutkielma.
En käyttäisi gradua lähteenä, jos tieto on epäolennaista, epäilyttävää tai tutkimuskirjallisuudesta hahmottuvan konsensuksen haastavaa, tai jos sama tieto löytyy vertaisarvioidusta lähteestä. Lähtökohtaisesti sanoisin, että moni ongelma ratkeaa, jos vaivaudutaan kysymään gradun arvosanaa. Silloin selviää, onko joku asiantuntija aikanaan katsonut sen päteväksi. --Miihkali (KM) 4. syyskuuta 2022 kello 10.28 (EEST)[vastaa]
Suorastaan loistava kommentti. Juuri näin minäkin asian näkisin, mutta teit seikkaperäistä ja loistavaa kommenttisi muotoilussa! Iivarius (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.47 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä graduja ja AMK-opinnäytetöitä voi käyttää lähteenä varsinkin sellaisissa asioissa jotka eivät ole tulkinnanvaraisia. Aika iso osahan noiden sisällöistä on ns. taustoittavaa ja muita lähteitä koostavaa sisältöä. Ylipäätänsä gradut ja opinnäytetyöt voivat olla jostain harvinaisemmasta aiheesta niitä parhaita kirjallisia lähteitä joita löytyy, koska niissä tekijällä on ollut aikaa käydä aihetta läpi ja tehdä siitä jäsennetty esitys. Eli vähän kuin Tappinen, niin pitäisin näissä olennaisimpana sitä, että onko ne saatavilla tarkistettavaksi helposti jälkikäteen jolloin niistä voi suht helposti käydä tarkistamassa miksi asia on kirjoitettu siten kuin on. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2022 kello 10.42 (EEST)[vastaa]

Merkittävyyden puolustaminen artikkelin kohteen masinoimana[muokkaa wikitekstiä]

Pienen ajan sisään jo toisen kerran on tullut ilmi että merkittävyyskeskusteluun laitetun henkilöartikkelin kohde (Benjamin Pitkänen) on masinoinut keskusteluun itseään puoltavia kommentteja Somen avustuksella. Näihin pitäisi ottaa selkeä linja, nythän reilusti suurin osa kannattaisi artikkelin säilyttämistä vaikka kokeneemmista käyttäjistä artikkelin säilyttämistä onkin vastustettu. Näen tässä riskin myös äänestyksien kannalta, koska sinne "liian myöhään" päätynyttä artikkelia voi kannattaa useita käyttäjiä jotka ovat rekisteröityneet vain artikkelin puolustamista varten. Voisiko tälläisessä selkeässä tilanteessa olla ratkaisuna artikkelin pikapoisto väärinkäytöksien takia tai poistoäänestysten äänikynnyksen muuttaminen (esim alle kuukauden ja alle sadan muokkauksen tunnukset eivät saisi äänestää - ei siis jokotai vaan ja). Korkki74 (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 10.52 (EEST)[vastaa]

Joo ei noita kommentteja voi ottaa huomioon. Muutenhan jokainen artikkeli saataisiin säilymään/poistettua jos vain on suuri joukko jollain foorumilla päättänyt näin tehdä. Toki en kannata pikapoistoakaan "väärinkäytösten" takia, tietysti voisi suojata keskustelusivun uusilta tunnuksilta ja poistaa nuo kommentit mitä tulleet. Stryn (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.04 (EEST)[vastaa]
No, tuossa aika monen puoltajan kommentti on samalla eka muokkaus wikipediaan. En olisi kauhean huolestunut äänestyksen suhteen, mutta jollain tulee näköjään housuihin helpommin jotkut hermostuvat pienemmästäkin. Kuka oli eka masinisti merkittävyyskeskustelussa?-- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.16 (EEST) Muokattu omaa kommenttia sen jälkeen kun siihen on vastattu. --Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.23 (EEST)[vastaa]
Hienoa, ettet pysty asialisuuteen tärkeassa asiassa. No tulipahan selväksi, että hyväksyt masinoinnin. Nitraus (wikinät) 17. syyskuuta 2022 kello 11.21 (EEST)[vastaa]
Ei ole juurikaan merkitystä sillä hyväksynkö vai paheksunko masinointia, koska en voi siihen vaikuttaa. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.25 (EEST)[vastaa]
Siis masinoinnin tapahtumiseen jossain Wikipedian ulkopuolella. -- Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Merkittävyyskeskustelu ei ole äänestys ja muutenkaan eivät olisi äänioikeutettuja. Käytännössä jos IP:t tai tuoreet kommentoijat tuovat uusia argumentteja tai lähteitä jotka tukevat merkittävyyttä, niin se vaikuttaa keskustelussa, mutta esimerkiksi se että useita kertoja sanotaan sama asia ei varsinaisesti vaikuta merkittävyyden arviointiin sen enempää kuin että se olisi sanottu yhden kerran. -- Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Ei mitään suurta huolta tämmöisestä. Sata artikkelimuokkausta ennen poistoäänestyksen alkamista on aivan riittävä raja; jos ihminen on ehtinyt sellaiset tehdä, sitten saa osallistua vaikka masinoitunakin. Iivarius (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.24 (EEST)[vastaa]
Muistetaan myös käytännössä mainitut lisäehdot. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST)[vastaa]

Eipä noihin merkittävyyskeskusteluihin vanhatkaan käyttäjät usein tuo mitään perusteluja merkittävyydelle, niin miksi uusille olisi eri kriteerit. Täälläkin on esimerkiksi satoja artikkeleja, joissa käyttäjä, esimerkiksi Käyttäjä:Elena, on vain todennut merkittäväksi keskustelusivulla ja lopettanut merkittävyskeskustelun ilman mitään perusteluja tai tukevaa mielipidettä.--MAQuire (keskustelu) 17. syyskuuta 2022 kello 16.36 (EEST)[vastaa]

Kyllä meillä voisi olla lihanukke käytäntö. -- Cimon Avaro 20. syyskuuta 2022 kello 09.41 (EEST)[vastaa]

Lasten nimet artikkelissa[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko ottaa käytännöksi artikkelien aihehenkilöiden lasten nimien maininnat, niidenkin ketkä eivät ole julkkiksia? Olen aina itse laajentaessani maininnut nimeltä kaikki lapset jos ne vain ovat olleet jostain saatavilla, ihan vain siksi että uskon sen kiinnostavan lukijoita. Itseäni ainakin lukijana kiinnostaisi, minkä nimisiä ovat esim. näyttelijöiden lapset. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.51 (EEST)[vastaa]

En kannata.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 12.56 (EEST)[vastaa]
Lapset eivät ole vanhempiensa jatkeita tai omaisuutta: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi, he ovat elämän tyttäriä ja poikia", (Khalil Gibran) kannattaa lukea kokonaan, löytyy helposti netistä. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.18 (EEST)[vastaa]
Tavislasten nimet ovat tarpeettomia, koska ne eivät lisää artikkelin aiheen merkittävyyttä. Eri asia on tietysti Wikimerkittävät lapset. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.20 (EEST)[vastaa]
Ei, enkä myöskään kerro, mikä minua kiinnostaisi. --Lax (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Olisin tässä samoilla linjoilla kuin kommentoijat yllä. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Elävien lasten nimiä ei mielestäni pidä mainita, ellei kyseessä ole kuuluisa (=wikimerkittävä) henkilö. Samoin lapsen nimeäminen voi olla perusteltua, jos artikkelin aihe on vaikkapa kirjoittanut (säveltänyt, ohjannut jne.) ja julkaissut teoksen yhdessä lapsensa kanssa ja teoksen tekijätiedoissa mainitaan molempien nimet. Historiantutkimuksessa yksityisyydensuojan rajana pidetään joskus sataa vuotta. Sitä vanhemmista henkilöistä voi mielestäni kertoa vapaasti myös lapsen nimet. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2022 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
Höpöhöpö. Jos NN on kuollut sata vuotta sitten, ei se tee hänen lapsistaan vapaata riistaa. Siteeraan äskeistä itseäni jossa siteerasin Gibrania, mutta nyt vähän pitemmälti: "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta, ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle." --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Tarkoitinkin, että sellaiset henkilöt voi mainita, jotka ovat kuolleet sata vuotta sitten. Se voi joissakin tapauksissa merkitä vaikka kuuluisan henkilön lapsia, joiden kuolemasta on yli sata vuotta. Ei esimerkiksi liene kovin suuri synti käsitellä antiikin henkilöiden perheitä. Englanninkielisessä Wikipediassa on monista ihan sukupuukin. Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2022 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä suhteellisuudentajua voi käyttää. Jos lapsia on käsitelty laajasti luotettavissa lähteissä, niin ne voi artikkeliinkin pistää. Esimerkiksi Presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion lapsen voi kirjoittaa nimellä artikkeliin. Sitten taas jonkun sellaisen lapsen nimeä jota ei ole toistuvasti käsitelty luotettavissa lähteissä ei. -- Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 19.50 (EEST)[vastaa]
Olen tästä eri mieltä. Kaikki se, mikä mainitaan lähteissä, ei välttämättä ole Wikipedian kaltaisen yleistietosanakirjan näkökulmasta merkittävää. Miihkali (KM) 26. syyskuuta 2022 kello 08.34 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. -- Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 09.25 (EEST)[vastaa]
Olisin lähinnä Zachen ja Miihkalin linjoilla. Elävienkin lasten nimet voi mainita, jos käsittelyä on riittävästi, ja yli sata vuotta sitten kuolleiden silloin, jos se on ensyklopedisesti tarkoituksenmukaista. Vyörykkä (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 19.43 (EEST)[vastaa]

Aihe sai alkunsa tästä. Siellä on vielä onnettomuudesaa kuollut poika, mutta ehkä hän sai julkisuutta. Vai pitäisikö poistaa? --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 13.49 (EEST)[vastaa]

Kyse on täysi-ikäisenä kuolleesta henkilöstä ja artikkelin kohdekin on jo kuollut. Onnettomuudessa kuollut poika on mainittu nimellä ainakin Seuran jutussa. Aikalaismedioista ei tosin ole tietoa. Minusta tuo nimi voi olla tuossa tai olla olematta. Eri asia on vielä alaikäiset elävät henkilöt.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.04 (EEST)[vastaa]
Minulle käy ihan miten vain, en kyllä ihan ymmärrä miten tuo siteeraus liittyy asiaan. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Jaa-a, kaikki eivät muista. Sanon sen sävelin: laulettuna. Joku kirjakin on. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.43 (EEST) Ajatuksena siis on, että ei ole tarpeellista mainita Wikipediassa nimeltä sellasia henkilöitä, jotka eivät ole tunnettuja eivätkä merkittäviä. Heidän nimensä eivät kuulu Wikipediaan. Jos jotain on Wikipediassa, sen pois saaminen on käytännössä mahdotonta. Ajatuksena on kaiketi, että lapset saisivat aikanaan itse päättää, haluavatko tulla mainituksi vai eivät. --Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 16.54 (EEST)[vastaa]
Jos näillä kommenteilla viitataan edellä esittämääni Gibran-sitaattiin, niin ensinnäkin kommentit ovat väärässä paikassa ja toiseksi minun muistini yltää kyllä Halkolaa pitemmälle. Kyse on Kahlil Gibranin proosarunosta "On Children" (suomeksi teoksessa Profeetta), joka Annikki Setälän suomennoksena on varsin suosittu, varsinkin muutamat ensimmäiset rivit. Halkolan laulamana se ei tavoita asian ydintä, ja siksi Tiedonantajassa sen on Jukka Parkkari tulkinnut taistolaisten kannanotoksi (varmaan hän on jo ehtinyt hävetä silmät päästään) [8]. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 17.22 (EEST)[vastaa]
Sinä et liity kommentteihin mitenkään --. Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.07 (EEST)[vastaa]
En ymmärrä, mihin kommenttiin se linkki Halkolan laulamaan Kahlil Gibranin runoon liittyy, ellei minun kommenttiini, jossa siteeraan Kahlil Gibranin samaista runoa. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Tarkennan: sinä et liity minun kommentteihini mitenkään. -- Htm (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.26 (EEST)[vastaa]
Nyt kun on selitetty syy yksinkertaiselle ei-vastaukselle näinkin erikoisesti, runolla ja laululla jopa, niin keskustelua ei varmaan tarvitse jatkaa. --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 18.38 (EEST)[vastaa]
Sellainen tarkennus tuohon, että ei Parkkari ole kirjoittanut Tiedonantajaan. Tuossa sinun linkkaamassasi pakinassa Tiedonantajan pakinoitsija Eero kritisoi jotain Kansan Uutisten Viikkolehdessä julkaistua Parkkarin kolumnia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)[vastaa]
Kiitos tarkennuksena, huolimattomasti kirjoitin väärin vaikka luin oikein. Vaikka Kahlil Gibran ei varsinaisesti asiaan liitykään, sivupolut ovat usein mielenkiintoisia, ja pidin tärkeänä että runo identifioituu Kahlil Gibraniin eikä Kristiina Halkolaan. Keskustelu lienee antanut tulokseksi (kuten aiemmissakin keskusteluissa), ettei lasten nimiä kerrota, elleivät he itse ole wikimerkittäviä. Kysymys lento-onnettomuudessa kuolleesta pojasta lienee vielä auki. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2022 kello 08.56 (EEST)[vastaa]
Olen tästä Helena Kara -tapauksesta samaa mieltä kuin MAQuire. Jos pojan tapaturmainen kuolema nyt yleensä koetaan tarpeelliseksi mainita erikseen, voi nimenkin tässä tapauksessa varmaan mainita, kun sekä poika että Kara ovat kuolleet jo vuosikymmeniä sitten (ja kuolemaan johtanut ilmavoimien lento-onnettomuus lienee aikanaan ylittänyt uutiskynnyksen). Karan kaksi muuta lasta lienevät vielä elossa, joten heidän nimensä eivät artikkeliin kuulu, elleivät he ole itse kuuluisia. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.12 (EEST)[vastaa]
Asia selvä. Helena Kara on laatuarvioinnissa, niin haluaisitko käydä lukemassa ja kertomassa kantasi, ettei keskustelu siellä menisi aiheen ohi enempää kuin on jo mennyt? --EmzQh (keskustelu) 25. syyskuuta 2022 kello 20.28 (EEST)[vastaa]

Saako omakustannetietokirjoja käyttää lähteenä, mikäli ne ovat ainoa lähde suomeksi saatavilla?[muokkaa wikitekstiä]

Kun kumoussodasta ei saada mitään järkevää, on asian kirjaaminenkin ylös näin naurettavaa. Iskelmää. Iivarius (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.38 (EEST)[vastaa]

Mitä tietoa on tarkoitus lähteistää? Kyllä lähteenä voi käyttää vieraskielisiäkin, jos aiheesta on sellaisia paremmin saatavissa.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Sitä, että mytologinen tarina on suomennettu. Iivarius (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.46 (EEST)[vastaa]
Toki me varmaan voidaan järjestää niin, että pohjoissaameksi uutisoidaan että Kymrinmaan mytologiaa on saatavilla suomeksi, mutta typeräähän se sellainen olisi. Mutta mitäpä ei libertaarimafialaisten takia voitaisi tehdä. Iivarius (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.47 (EEST)[vastaa]
Vaikuttaa siltä, että kysymys ei aidosti ole siitä, onko sallittua käyttää omakustannetta lähteenä. Olisiko sittenkin tarkoitus, että artikkeliin yritetään ympätä tieto, että henkilö on kääntänyt runon ja julkaissut sen omakustanteena?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.54 (EEST)[vastaa]
In dieđe. Iivarius (keskustelu) 11. lokakuuta 2022 kello 23.56 (EEST)[vastaa]
Eikö voisi linkittää diffiä? (EDIT: Tulikin alempana) Oikeaa ratkaisua ei saada luomalla ilmassa roikkuvalla spekulaatiolla mukamas yleispäteviä sääntöjä, vaan ratkaisemalla konkreettisia tapauksia faktaperusteisesti ja johtamalla mahdollisia laajempia sääntöjä tätä kautta. Jos ei tehdä näin vaan päinvastoin, niin mennään aivan turhan takia takapuoli edellä puughun. Kun mitään ei ole linkitetty, niin en lähde kaivelemaan keskusteluun osallistuneiden muokkaushistorioita.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Kaikista tuollaisista keskustelunaloituksista (tämä ei ole ainoa, joku samanlainen oli juuri hiljan menossa) paistaa kilometrien päähään, että halutaan ympäripyöreällä spekuloinnilla hakea ratkaisua johonkin konkreettiseen tapaukseen, joka kuitenkin jätetään kertomatta. Suunta pitäisi kuitenkin päin vastoin olla yleistäminen konkreettisesta abstraktiin.--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
Sekavaa kommunikaatiota, josta ei ainakaan kysyjän kommenteista selviä, mistä oikeasti on kyse. Otsikossa esitettyyn kysymykseen vastaus on periaatteessa ei. Selkeäkieliset lisäselvitykset voivat vaikuttaa jatkokommentteihin. --Abc10 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 08.21 (EEST)[vastaa]
Linkki olisi kiva, niin voisi edes arvailla, mistä on kyse. Mutta selkeässä otsikossa esitettyyn kysymykseen vastauksena: tapauskohtaista. Joskus omakustanteessa voi olla luotettavampaa tietoa kuin ison kustantajan tuottamassa kirjassa vaikka jälkimmäistä saattaisikin ehkä olla vilkuilemassa joku juoppo kustannustoimittaja. --Lax (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 10.15 (EEST)[vastaa]
Olen sitä mieltä myös, että tämä on tapauskohtaista. Riippuu tekijästä, alalla asiantuntijaksi tunnustettu henkilö on esimerkiksi lähteenä ok vaikka kyse olisi omakustanteesta. -- Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 10.35 (EEST)[vastaa]
Tilannehan on tämä artikkeleissa Pwyll ja Mabinogion. Kummassakaan ei kylläkään ole merkitty omakustannekirjaa edes lähteeksi, vaan viitteissä on kirjojen myyntisivut. Pwyllissä muokkaukset on kumottu, tässä kumottu versio. Mabinogionissa on edelleen nähtävissä viitteet, ja siellä taistellaan siitä, että onko Mabinogion vai Mabinogi oikein. --PtG (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 11.45 (EEST)[vastaa]
Poistin omakustanneluettlot ja lähteet, koska Koskisen runosuomentajantaidoista ei ole näyttöä. Kyse lienee aktiivisesta harrastajasta, mikä on kunnioitettavaa, mutta harrastusten tuloksia ei ole perinteisesti tuotu Wikipediaan. (On täällä joku, mutta en nyt heti löydä.) --Abc10 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 12.43 (EEST)[vastaa]
Muokkasin myyntisivut pois lähteistä. Kirjat voinevat lähteistää omaa olemassaoloaan, vaikka ovatkin omakustanteita. Noita oli myyty useammassakin paikassa, joten kaipa ne ovat ihan merkittäviä, varsinkin kun muita suomennoksia ei taida olla. --Farma3110 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 14.38 (EEST)[vastaa]

Näyttää siltä että ip ei anna periksi, sillä muokkaussota jatkuu varoituksista huolimatta. --Abc10 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Ja eri IP:illä kumoilee, joten suojaus artikkeliin olisi hyvä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 12. lokakuuta 2022 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Suojaus tietenkin väärään versioon. Pitäisi olla pelkkää englantia täälläkin. Iivarius (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 16.16 (EEST)[vastaa]

Taas poisteltiin artikkeli millä oli sekä säilyttäjiä että poistajia.[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli Jari Koivisto & Kasmir poistettiin mielestäni turhan hätäisesti, kun sille oli kuitenkin sekä säilyttäjiä että poistajia. Ei se voi aina mennä niin että merkittävyyskeskustelu on turhaa kun yksi ylläpitäjä vaan päättää poistaa artikkelin. Onko koko prosessilla mitään tarvetta, jos Nitraus vaan katsoisi aina uudet artikkelit ja päättää mitä poistaa ja mitä säilyttää. Tuo artikkeli olisi pitänyt laittaa äänestykseen koska mielipiteitä oli puolin ja toisin.

Artikkelin laatu tietysti olisi vaatinut kehitystä, mutta siitä on sanottu usein että heikko laatu ei ole poistoperuste. Korkki74 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 20.25 (EEST)[vastaa]

Näin juuri. Ylläpitäjiä pitäisi valita useampi, jotta samat ylläpitäjät eivät päätyisi dominoimaan joka domeenia. Iivarius (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 20.28 (EEST)[vastaa]
Ja ikävä kyllä turhan usein on osunut silmään että yksi tietty ylläpitäjä tekee näitä nopeita ratkaisuja. Jos en olisi laittanut tätä äänestykseen olisin ainakin ylläpitäjänä odottanut muutaman päivän ennenkuin poistan. Nytkin siellä on kuitenkin muutama artikkeli jolla aika on mennyt yli muttei ole poistettu vielä. Korkki74 (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 21.00 (EEST)[vastaa]
Se näköjään luotiin uudestaan. Voiko sen keskustelun palauttaa? Laitan Merkittävyys-mallineen ja joko keskustellaan lisää tai laitetaan äänestykseen. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 12. lokakuuta 2022 kello 21.11 (EEST)[vastaa]
palautettu Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 21.13 (EEST)[vastaa]
Oliko poistetussa artikkelissa muita muokkaajia kuin Käyttäjä:Aaltsu? Jos oli, niin onko tuo nyt tekijänoikeuksien kannalta mennyt kuten piti? -- Htm (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 21.32 (EEST)[vastaa]
Muiden muokkaukset olivat triviaaleja. (mallineiden lisäilyä yms) -- Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2022 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Ok. -- Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2022 kello 23.15 (EEST)[vastaa]

Muokkausten kumoaminen pelkän yhteenvedon takia[muokkaa wikitekstiä]

Tulee tässä muuten mieleeni ikuisuusaihe, eli se, että onko aiheellista kumota muokkaus pelkän yhteenvedon takia. Toki käytäntö sanoo, että valheellisen, asiattoman tai harhaanjohtavan yhteenvedon kirjoittaminen on vandalismia. Sitten kuitenkin tullaan siihen, onko se ennemmin vandalismia vai häiriköintiä, jotka eivät ole sama asia. Ja sitten siihen pääaiheeseen vielä, että jos muokkaus on muuten täysin asiallinen, mutta yhteenveto ongelmallinen, onko koko muokkauksen kumoaminen välttämätöntä pelkän ongelmallisen yhteenvedon vuoksi vai olisiko muu keino enemmän ok? Wikipediassa on esimerkiksi merkkaustyyppi "virheellinen yhteenveto", jonka voi merkitä käyttäjä itse. Avaan nyt keskustelun asiasta.--176.93.144.74 11. marraskuuta 2022 kello 12.33 (EET)[vastaa]

Mielestäni muokkauksen asiallisuus riippuu muokkauksen asiallisuudesta. Jos muokkauksen sisältö parantaa Wikipedia-artikkelia, se kannattaa säästää, mutta huomauttaa käyttäjää harhaanjohtavasta yhteenvedosta. Jos sellainen käytäntö on jatkuvaa, siitä voi tietenkin saada muokkausestoa. --Höyhens (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 12.41 (EET)[vastaa]
Keskustelua helpottaisi, jos olisi esittää esimerkkejä tapauksista, joissa näin on tehty. -94.199.117.113 11. marraskuuta 2022 kello 12.48 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi tässä--176.93.144.74 11. marraskuuta 2022 kello 14.22 (EET)[vastaa]
Tuossa oli tehty artikkeliin huomattava ja osin kyseenalainen muutos (mm. numerotietoja muutettu lähdettä antamatta), joten sitä ei ole varmastikaan kumottu pelkän yhteenvedon vuoksi. Eli tässä tapauksessa molempien osapuolten yhteenvedot olivat virheellisiä. Virheelliset yhteenvedot heikentävät muokkaajien luottamusta toisiaan kohtaan ja ovat täysin tuomittavia. -176.72.33.185 11. marraskuuta 2022 kello 14.43 (EET)[vastaa]

InternetArchiveBotin uudelleennimeämät linkit[muokkaa wikitekstiä]

Minua on useammankin kerran häirinnyt ja hämännyt InternetArchiveBotin toimintatapa, jossa tämä botti on lisännyt verkkoviitteeseen jo olemassaolevan ja yhä toimivan verkkoviitteen nimikkeen lisäksi toisen nimike-kentän. Tämä toinen nimikekenttä sitten sotkee alkuperäisen verkkoviitteen nimeä tunkemalla saman viitenimen alkuun. Tämän seurauksena viitteen nimikekenttä voi muuttua esimerkiksi muotoon: "Arkistoitu kopioRussian Military Forces: Interactive Map", kuten on käynyt vaikkapa artikkelissa Buturlinovkan lentotukikohta. Tässä viitteen nimikkeen linkki ohjaa yhä arkistoimattomaan verkkosivuun, eli "Arkistoitu kopio" on otsikossa sotkua. Viitteen arkistoitu kopio löytyy lähdeviitteestä myöhemmin erillisenä linkkinä.

Nyt siis kiinnostaisi, miten kannattaisi menetellä, ettei tuota toista nimikekenttää tungettaisi sotkuksi artikkeleihin, joissa on jo nimikekenttä. Onko paras tapa ollut kirjoittaa botin keskustelusivulle (englanniksi), ja pyytää tarpeettoman nimikekentän poistoa (botin skriptin korjausta), vai miten tuota bottia voisi saada korjattua fiwikin toiminnan osalta? Sinänsä pidän hyvänä, että verkkoviitteitä arkistoidaan, mikäli ne eivät sotke toimivia viitteitä.--Paju (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 12.14 (EET)[vastaa]

Yksittäisten sotkettujen nimikkeiden linkkien nimen korjauksia on helppo tehdä poistamalla tuo InternetArchiveBotin lisäämä turhake eli toinen nimike-kenttä. Koska botti on sotkenut suuren joukon artikkeleita samalla tavoin, menettelyyn pitäisi kuitenkin puuttua ja botin (lue: sen muutokset tehneen koodaajan) sotkut saada korjattua.--Paju (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 13.36 (EET)[vastaa]
Botin outo toiminta saattaa johtua siitä, että alkuperäisessä viitteessä ei ollut kenttää nimeke vaan väärinkirjoitettu nimike. --TuomoS (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 14.29 (EET)[vastaa]
Joku näppärä muokkaaja voisi tehdä mallineen toimivaksi myös sanalla "nimike", koska harvalla pysyy muistissa kumpaa siinä käytetään. Ne ovat kuitenkin rinnakkaisia. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 15.47 (EET)[vastaa]
Näköjään verkko- ja kirjaviitteet toimivatkin molemmilla. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 15.52 (EET)[vastaa]

Ohjeartikkeleita[muokkaa wikitekstiä]

Olen työstänyt joitakin ohjeartikkeleita koulutustarkoituksiin ja etsin niille sopivaa yhtenäistä, julkista paikkaa. Näitä artikkeleita ovat mm. Wikipedian artikkelirakenteen Käyttäjä:Susannaanas/Ohjeet tai Wikidatan lähteistyksen ohjeita sivulta Wikiprojekti:Tampereen teollisuus/Ohjeet. Mikä on mielestäsi sopiva paikka näille? Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. marraskuuta 2022 kello 08.48 (EET)[vastaa]

Ensisijainen vaihtoehtoni on tehdä Wikiprojekti ohjeille. Wikiprojekteissa käytetään visuaalista muokkainta, minkä takia se on käyttäjäystävällinen ympäristö uusille muokkaajille. Ohjeet noudattavat virallisia linjauksia, mutta ne eivät ole itsessään niitä. Siirrän Käyttäjä:Susannaanas/Ohjeet tähän uuteen osoitteeseen parin tunnin kuluessa ja jaan osoitteen tulevan tapahtuman osallistujille. Vastaa pian! – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. marraskuuta 2022 kello 09.06 (EET)[vastaa]
Löytyikin Wikiprojekti:Ohjeet. Ripustan nämä artikkelit jollain järkevällä tavalla siihen. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 17. marraskuuta 2022 kello 10.40 (EET)[vastaa]

Lainausmerkit sitaateissa[muokkaa wikitekstiä]

En tiedä onko tästä puhuttu jo aiemmin täällä ja onko lieneekö käytäntö vai ei, mutta kuuluko sitaateissa olla lainausmerkit? Vai onko sillä ylipäänsä väliä? Olen huomannut että joissain on ja joissain ei. --EmzQh (keskustelu) 23. marraskuuta 2022 kello 20.57 (EET)[vastaa]

Lainausmerkit kertovat, että kyseessä on suora lainaus (=sitaatti). Jos kuitenkin tarkoitat {{sitaatti}}mallineessa olevaa tekstiä, siinä ei ole ollut tapana käyttää muita lainausmerkkejä, koska malline tulostaa hanhenjalkalainausmerkit, jollaisia tosin ei suomen kielessä nykyaikana enää juuri käytetä. Ehkä joku haluaa asiaan muutoksen kommenttini jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 08.09 (EET)[vastaa]
Juu sitaattimallinetta tosiaan tarkoitin. --EmzQh (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 19.25 (EET)[vastaa]

Merkitse myös aika[muokkaa wikitekstiä]

Nyt mulla ois 3 toivetta, jotka vois jäädä unholaan, jos kirjottais keskustelusivulle, vastaus vois tulla 2 vuoden kuluttua [9]. Wikipediassa on ohjesivu "Merkitse lähteet" ja malline "Lähde". Siellä on yksi poikkeava käsky kaksien aaltosulkeiden välissä "subst:Lähde-aika". Se on poikkeava siksi, että sitä ei juurikaan käytetä.

Toive 1: malline "lähde" pois ja tilalle jälkimmäinen, subst. – Nimittäin jotkut lähdepyynnöt ovat odottaneet vastausta yli 10 vuotta, jona aikana artikkelia on editoitu yli satakin kertaa ja moni on etsinyt tietämättä muiden etsinnöistä.

Toive 2: On olemassa myös malline subst:Lähde-aika|Tarkennus. Tähän tarkennukseen voisi kukin päivittää muuttujaa x: "etsitty x kertaa".

Toive 3: Saiskos lähdepyyntöihin ite merkitä aikaleiman ja vaikka aloittaa etsintälaskurin ykkösestä. Nimittäin on aivan eri asia, jos lähdettä ei ole etsitty kertaakaan ja lähdepyyntö on kuukauden vanha kuin jos lähdepyyntö on ollut 10 vuotta ja etsintöjä on ollut 8. Jokin raja etsinnöilläkin. Mikä raja voisi olla, että merkittäisiin vanhentunut linkki | pysyvästi=kyllä?

Kysymys: Suositussa Suomi-artikkelissa on ollut kummallinen jaottelu ja hyvä lähdepyyntö yli 12 vuotta helmikuusta 2010. Tällaista sattuu, kun ei ole aikaleimaa. Kuka ennättää ensin vastata tähän Suomen luontoa koskevaan kysymykseen? Jari Rauma (keskustelu) 4. marraskuuta 2022 kello 19.28 (EET)[vastaa]

Eri toimijoilla on erilaisia kyvykkyyksiä tai viitseliäisyyttä lähdeviiteiden haussa. Joku katsoo vain kaupallista kuukkelia (Googlen hakukonetta) jollain perushakusanoilla (ja kaupallisen yrityksen henkilölle / klaitteelle tekemillä mainossäädöillä), ja tekee siitä hätäisiä johtopäätöksiä. "Hakua sekin" muttei tuollaisella aina pitkälle pötkitä. Sellaisen päälle eii artikkelin tai toisten henkilöiden jatkotyöskentelyä kannattaisi rakentaa. Aikaleima saattaa jotain auttaa, toisia ei paljoakaan, jos ei enempää tehdystä ahusta tiedä.--Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 17.36 (EET)[vastaa]

Viitatuimpien tutkijoiden wikimerkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Tieteellinen analytiikkayhtiö Clarivate julkaisee vuosittain monen tieteenalan viitatuimpien tutkijoiden luettelon (engl. Highly Cited Researchers). Listatalle päästäkseen tarkastellaan edellisten vuosien julkaisuja (2022: työt julkaistu 2011-2021), ja listatuksi tuleminen tarkoittaa, että henkilö kuuluu alallaan eniten viitattuun 1 %:n huippututkijoihin. Artikkeleita tähän ryhmään kuuluvista tutkijoista olen ryhmitellyt luokkaan Luokka:Viitatuimmat tutkijat Clarivaten mukaan. Tämän vuoden (2022) marraskuussa tunnustuksen saaneiden luettelon laajuus oli maailmanlaajuisesti noin 7 200 tieteentekijää (toisen sivun mukaan 6 938), joista noin 20 työskentelee Suomessa, esimerkkinä vaikka akateemikko Markku Kulmala sekä professorit Mikael Knip ja Amit Bhatnagar. Useimmat listalle yltäneet, Suomessa työskentelevät tutkijat ovat professoreita tai sellaiselle johtavalla urapolulla I tai II vaiheessa ("apulaisprofessori"). Joukossa on kuitenkin silloin tällöin tutkijoita, joilla ei ole professuuria. Toivoisin keskustelua siitä, voidaanko kokenut tutkija, jonka tekemän oman tutkimustyön tieteellisestä merkityksestä löytyy vankkaa näyttöä, katsoa huippututkijuuden perusteella wikimerkittäväksi. Tänä vuonna luonnostelin artkkelin esimerkiksi listalle nousseesta dosentti, immuunogenetiikan erikoistutkija Jorma Ilosesta. Hänen kirjallisuusluettelossaan on yli 300 nimikettä (moninkertaisesti "perusprofessorin" verran), hän vetää omaa tutkimusryhmänsä ja itsenäisen tutkimuksellisen osaamisen näyttö on vahvaa. En vielä artikkeliluonnosta vielä hiekkalaatikkoa pidemmälle tallettanut, koska haluaisin keskustelua eniten viitattujen tutkijoiden luokkaan kuulumisesta merkittävyysperusteena. Olisiko vertailukohtia?--Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 13.37 (EET)[vastaa]

Mun mielestä se, että joku ulkopuolinen taho (tässä tapauksessa Clarivate) nostaa henkilön esille toimii merkittävyysmeriittinä, joskin olettaisin että henkilöt noin muutenkin ovat tässä tapauksessa merkittäviä ja Clarivaten listalle on päästy tästä syystä alkujaankin -- Zache (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 15.45 (EET)[vastaa]
Laitoin tuon Jorma Ilonen -artikkelin näkyviin. Jos auttaisi keskustelua. On ollut Hesarin mukaan esimerkiksi vastaanottamassa (aiemman Oulun lääkiksen kurssikaverinsa kanssa) suurta diabetestutkimuksen apurahaa jo 1990-luvulla. Ainakin osa kirjoittaa nykyisin EU:n tutkimusapurahojen voittamisesta wikimerkittävyyden perusteeksi. Veikkaisin, että tämä suomalainen sairauksien geeniyhteyksien tutkija olisi ollut kansainvälistäkin rahoitusta keräämässä, mutten ryhtynyt kaivelemaan. Mutta pääperusteena artikkelia kasatessa oli Clarivaten viitatuimpien tutkijoiden luokitus, jonka yleispätevyyden perään tätä keskustelua herättelin. Syntymävuosi löytyisi todennäköisesti lääkärimatrikkelista. --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 17.26 (EET)[vastaa]
Olkaa hyvä --2001:14BB:AD:23CE:599E:3235:5A93:BA31 17. joulukuuta 2022 kello 17.47 (EET)[vastaa]
Kiitos. Tieteellisten akatemioihin kuulumisen tarkistaminen olikin artikkelin pohjaversiossa vielä tekemättä. Lisätään... ( Henkilöä ei muuten löytynyt vielä esim. VIAF-tunnisteella, mutta koska Wikimedia on yksi sen aineistotaho, wikipedia-artikkeli on kasattu ja wikidataan tietoja päivitetään, niin ovat pruukanneet sellaisenkin henkilötunnisteen jossain vaiheessa lisätä. (Siis vaikkei mitään erikseen ilmoittelisi, kunhan nimi, syntymävuosi ja väikkäri on yksilöity ja joku muu meriitti löytyy wikidatasta lähteistettynä.) --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 18.14 (EET)[vastaa]
Ei professorius ole mitenkään välttämätöntä, jos lähteitä muuten löytyy. Mieluummin tutkijoita Wikipediaan kuin tosi-tv-tyrkkyjä ja puulaakipalloilijoita. -93.106.131.142 17. joulukuuta 2022 kello 17.30 (EET)[vastaa]
Ilonen on professori [10] --2001:14BB:AD:23CE:599E:3235:5A93:BA31 17. joulukuuta 2022 kello 17.37 (EET)[vastaa]
Tuo oli uusi linkki, kiitos- Täytyy tutkailla (varmentaa) hiukan lisää. Ilonen on Turun yliopiston kotisivulla käyttänyt suomeksikin muotoa "professor" ja maininnut tittelikseen kielestä riippuen Senior Adviser/erikoistutkija ja dosentti. Tämä on ollut vähän hämäävää. Olin tulkinnut "professor" termin dosentin englanninkielisen muodon (adjunct professor) ilmenemäksi, jota kansainvälisissä yhteyksissä näkyy joskus käytettävän. Iän puolesta voisi olla jo emeritusasemassa päävirasta (kuten työtoveri, kurssikaveri Oulusta Mikael Knip). Lääkärimatrikkelia tai proffamatrikkelin vanhempaa painettua versiota (2007) en vielä katsonut. --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 17.56 (EET)[vastaa]
Tämä proffan asema ja/tai jonkin tiedeakatemiaan kuuluminen ovat perinteisiä "Vip-kortteja" tieteilijä-artikkelin tietosanakirjamerkittävyyden arvioinnissa. Mikä vie pohjaa tämän listauksen arvioimisesta wikimerkittävyyskriteerinä. --Paju (keskustelu) 17. joulukuuta 2022 kello 18.19 (EET)[vastaa]
Kannattaa muistaa näissä tutkija-artikkeleissa se, että kaikki tutkijat eivät varmaankaan halua päästä Wikipediaan. Nimimerkkien kirjoittamaan julkaisuun pääsy voi olla tärkeää aloitteleville poliitikoille ja laulajille, mutta se ei kai ole mikään meriitti tutkijoiden piirissä. Olen lueskellut yhtä englanninkielistä kirjaa, jonka haastattelema wikipedisti kertoi tavanneensa sattumalta kaksi tutkijaa, jotka alkoivat heti haukkua hänelle omia toivottoman vanhentuneita Wikipedia-sivujaan, jotka antoivat heidän nykyisestä ajattelustaan virheellisen kuvan. Joten jos tavallisista tutkijoista tehdään artikkeleita, niitä pitäisi sitten päivittää ahkerasti. Muuten niistä voi olla kohteelleen enemmän haittaa kuin hyötyä. --Savir (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Artikkelin kohde voi päivittää itse artikkeliaan, mutta englanninkielisessä Wikipediassa siihen suhtaudutaan kielteisesti. --Thi (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Paperitietosanakirjoissakin tiedot vanhenivat, ehkä vielä ikävämmin, kun uusia painoksia ei tehty. Wikipediaa ei tehdä toisille tutkijoille, jotka toki saavat minun puolestani lukea Wikipediaa, mutta varoitan aina kun Wikipediasta tulee puhe, että tekijät ovat pääosin tavallisia pulliaisia (toki joukossa on muitakin), joiden luku ja kirjoitustaito ei aina ole hääppöinen (huomaa rajaukset, ei kohdistu kehenkään henk. koht.). Jos jätetään tutkija-artikkelit tekemättä, en näe sitä parempana ratkaisuna. En siis oikein ymmärrä kommenttia, koska kaikkia artikkeleita pitää päivittää. --Abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 13.40 (EET)[vastaa]
Aika monipolvinen todistelu. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Olen ajatellut samaa. En halua kirjoittaa artikkeleita henkilöistä, jotka eivät sitä itse toivoisi. Tämä on merkittävä syy, miksi en ole luonut juurikaan artikkeleita elävistä henkilöistä (ei nyt tule mieleen yhtäkään, josta olisin luonut). Toisin kuin Wikipediaa, tieteellistä tutkimusta ei tietääkseni voi tehdä nimimerkillä, joten on varmasti paljon tutkijoita, joille näkyvyys on pakollinen paha. Toki sellaiselle henkilölle voi tokaista, että mitäs ryhdyit tutkijaksi ja vieläpä menestyit, mutta ei Wikipedian laatu siitä parane. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 19. joulukuuta 2022 kello 01.39 (EET)[vastaa]
Tähän liittyen keskustelu Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#Epämääräisiä_IP-muokkauksia.... Lienee tarpeetonta (ja jopa kiellettyä) spekuloida onko muokkaajana ollut tutkija itse, mutta ko. keskustelussa toin esiin ongelmana, että muokkauksia nimitettiin (@Linkkerpar:) vandalismiksi, vaikka ei ollut näyttöä, että muokkaukset olisivat olleet pahantahtoisia. Kysymys oli lähinnä tyylillisistä valinnoista esitystavassa ja keskustelemalla olisi voitu selvittää, että lähdeviitteet vaaditaan tai keskustella tarvittaessa muista sisältöratkaisuista. --Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2022 kello 08.33 (EET)[vastaa]
@Urjanhai: Missä oletkin nähnyt jonkun kun sinun tässä tapauksessa käyttävän sanaa ”vandalismi”, niin ainakaa tähän se ei liity tähän juttuun sillä sinä sanoit sitä ensimmäisenä vandalismiksi. [11], [12], [13]. --Linkkerpar 24. joulukuuta 2022 kello 10.31 (EET)[vastaa]
Se oli tämän muokkauksen muokkausyhteenveto. Voi olla että se on jotenkin autogeneroitunut tai mahdollisesti valittu useammasta vaihtoehdosta. Kun en ole ylläpitäjä niin en osaa heti sanoa, onko mahdollisia valittavina olevia vaihtoehtoja mahdollisuus korvata vapaatekstillä. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2022 kello 13.42 (EET)[vastaa]
Sanoin näköjään yp:n ilm. taulun keskustelussa väärin kun puhuin kumotessa käytetystä ilmaisusta. Yllä mainittu ilmaisu sisältyikin artiokkelin suojausta tehdessä käytettyyn muokkausyhteenvetoon. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2022 kello 14.06 (EET)[vastaa]
Niin, eli ilmeisesti kirjoitit vain mitä ajattelit, miettimättä mitä kirjoitat tai tutkimatta edes asiaa, ja pingasit minua väittäen että olin ”ei-pahantahtoisia” muokkauksia kumotessani sanaa vandalismi, tutkimatta asiaa lainkaan. Tuota suojausta ennen oli kaksi ”mahdollisesti hyväntahtoista muokkaajaa” lähinnä poistanut tekstiä; IPv6 muokkaaja 1 ja IPv6 muokkaaja 2 yhteensä 16 muokkauksella jotka olivat heidän ainoita muokkauksiaan, ja kohdistuivat saman artikkeliin illan aikana. Kun IPv6 muokkaaja 1 sai eston, poistettuaan artikkelista kaikki viitteet paitsi kahta, tuli IPv6 muokkaaja 2 jatkaamaan ensimmäisen muokkaajan ”hyväntahtoista työtä”, lopputuloksena artikkelissa ei ollut enää lähteitä. Siinä aika hedelmätöntä alkaa käymään rakentavaa keskustelua ja vaatia lähdeviitteitä niin kun sinä ensimmäisessä kommentissa minun toimistani täällä kahvihuoneessa esität. --Linkkerpar 25. joulukuuta 2022 kello 16.18 (EET)[vastaa]
Edelleenkin "vandalismi" on mielestäni väärä sana, koska ei ole mitään näyttöä siitä, että muokkaukset olisivat olleet tietoisesti pahantahtoisia, minkä ehdon kai on täytyttävä, että voisi puhua vandalismista. Toinen mahdollisuus on, että vaihtuvia ip-osoitteita käyttänyt muokkaaja ei ole ollut perillä lähdekäytännöistä (ym.), ja se taas ei ole sama asia kuin tietoinen vandalismi. Eikö tämän nyt pitäisi olla aivan selvä asia? Eihän lähdeviitteiden vaatiminen ole missään vaiheessa "hedelmätöntä". Päin vastoin hedelmätöntä on kumota muokkaukset "vandalismina" ilman selityksiä ja olla vaatimatta niitä lähdeviitteitä joko ennemmin tai myöhemmin. Eli kun oli kysymys tuosta yhteenvedostasi, niin kommenttini oli perusteltu ja sen kohdan mikä kommentissani oli aluksi väärin, korjasin sekä ilmoitustaululla että täällä. Näyttää siis että pikemminkin et katsonut edestakaisten muokkausten kokonaisuutta. Ilmoitustaululla joku ip (kai eri?) sanoi, että muokkausyhteenvedot noilla ip-osoitteella olivat järkeviä vaikka muokkausten lopputulos olikin epäonnistunut. Silloin siis olisi kuulunut ensin keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2022 kello 19.45 (EET)[vastaa]

EU-lainsäädännön kopioinnin wikipediaan mielekkyys[muokkaa wikitekstiä]

Jos kaikki EU lait ja EU:n termit kopioidaan suomenkieliseen wikipediaan, se laajentuu aika merkittävästi. Olettaisin että EU on julkaissut tekstit vapaalla lisenssillä. Mutta onko siinä pohjimmiltaan järkeä? -- Cimon Avaro 18. joulukuuta 2022 kello 23.27 (EET)[vastaa]

Ei ole suomalaistakaan lainsäädäntöä kopioitu. Kirjoitettu artikkeleita aiheesta johon lait liittyvät, ja sama pitäisi koskea EU-lakejakin. Lait ovat arkistoissa, Finlexissä ja mikäsenytonkaan se EU:n mappi. --Abc10 (keskustelu) 24. joulukuuta 2022 kello 11.00 (EET)[vastaa]

Jos viitettä käytetään vain kerran, sitä ei saa panna kirjallisuusluetteloon[muokkaa wikitekstiä]

Tämä sääntö on hieman kiusallinen, sillä se on johtanut tällaisten viitteiden poistamiseen kirjallisuusluettelosta. Kun lähdettä tarvitaan toistamiseen, kirjallisuusviittaus onkin kadonnut. Toivo ja Toivo (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 19.36 (EET)[vastaa]

Silloin voit siirtää viitteen lähdekirjaluetteloon ja samalla poistaa viitemallineeseen lisäämäsi sivunumerot. Päälähdeluettelo paisuu turhaan, jos sinne laittaa kaikki lähteet, joita artikkelissa on käytetty edes yhden lauseen verran. Savir (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Neuvo ei auta pituuteen, sillä tällöin lähdekirjaluettelo paisuu vastaavalla merkkimäärällä. Kerran tehty kirjamalline on kätevä, koska se on helppo tarvittaessa siirtää muihinkin artikkeleihin.Toivo ja Toivo (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 20.17 (EET)[vastaa]
Lähdeosion päätarkoitus on kertoa lukijalle, mistä artikkelin tiedot on otettu. Jos sinä laitat artikkelin ainoaksi päälähteeksi kirjan, josta olet ottanut artikkeliin vain yhden lauseen, lukija luulee että melkein koko artikkeli perustuu siihen kirjaan. Ihanteellisinta olisi, että kirjallisuusluettelossa on vain ne kirjat ja verkkolähteet, joista artikkeliin on otettu paljon sisältöä ja eri sivuilta. En ole huomannut että muokkaajan työ vaikeutuisi, vaikka yhteen kertaan käytetty kirjalähde (tai toistuva kohta samasta kirjasta) olisi merkitty pelkäksi viitteeksi, pikemminkin päinvastoin. Savir (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 21.11 (EET)[vastaa]
Tämä perustelu käy järkeen. Toivo ja Toivo (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 21.27 (EET)[vastaa]

Merikanto kiertää estoaan IP-osoitteilla[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Ylläpitäjien ilmoitustaululle. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. joulukuuta 2022 kello 18.54 (EET)[vastaa]

Putouksen sketsihahmojen merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Taulukko[muokkaa wikitekstiä]

Hahmo Kausi Merkittävä/Epämerkittävä Syy (epä)merkittävyyteen
Marja Tyrni 1. Merkittävä Kaksi albumia + Hahmo Shake ja oma ohjelma
Munamies 2. Merkittävä Kolme albumia
Leena Hefner o.s. Herppeenluoma 3.
Karim. Z. Yskowicz 4. Merkittävä Albumi ja Kirja
Antsku 5.
Salme Pasi 6.
Matti Pikkuvanhanen 7.
Aina Inkeri Ankeinen 8.
Tanhupallo 9. Merkittävä Oma ohjelma
Taika-Pasi 10. Epämerkittävä Hahmolla ei ole muuta kuin sketsihahmokilpailun voitto.
Pentti Olavi Liitikko 11.
Urmas Viilunk 12.
Folke Rundqvist 13.
Kaisla Sose 14.

Vuoden sketsihahmo -kilpailun voittaneiden hahmojen merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Taika-Pasista on tällä hetkellä menossa poistoäänestys, ja näyttää paljon siltä, että artikkeli muuttuu ohjaukseksi. Äänestystä on kyllä jäljellä vielä neljä päivää, mutta koska kaikista 17:stä äänestäneistä vain yksi on vastustanut poistoa, niin keskustelun voinee aloittaa jo. Tuossa yllä on havainnollistava taulukko hahmojen merkittävyydestä. Ainakin Marja Tyrni, Munamies, Karim Z. Yskowicz ja Tanhupallo ovat merkittäviä, mutta entäs muut? Taulukkoa saa päivittää keskustelun peruusteella. Henkiolento 10. tammikuuta 2023 kello 14.55 (EET)[vastaa]

Noista ainoastaan Marja Tyrnin ja Tanhupallon merkittävyydestä on artikkelien keskustelusivuilla keskusteltu. Tyrniä pidettiin 2010 epämerkittävänä, mutta silloin ei kai vielä omaa ohjelmaa ym. ollut ollut. Tanhupallon kohdalla mielipiteet jakaantuivat. Sanon tämän siksi, kun taulukosta voi saada sen käsityksen, että muutaman hahmon merkittävyydestä olisi konsensus. -93.106.187.131 10. tammikuuta 2023 kello 17.25 (EET)[vastaa]
Mielestäni Munamiehen ja Karim Z. Yskowiczin merkittävyydet ovat selvät, koska heillä on Putouksen Vuoden sketsihahmo -kilpailun voiton lisäksi muutakin. Henkiolento 10. tammikuuta 2023 kello 17.48 (EET)[vastaa]

Nitraus näköjään teki osasta hahmojen artikkeleista ohjauksia. Ollaanko sitä mieltä, että mikään muu hahmo ei ole merkittävä kuin nuo taulukossa merkittäviksi merkityt? Henkiolento 16. tammikuuta 2023 kello 15.10 (EET)[vastaa]

Ja pitäisikö ohjaukset olla näyttelijään eikä Putousartikkeliin? Korkki74 (keskustelu) 18. tammikuuta 2023 kello 09.37 (EET)[vastaa]

Esitin alempana hahmoartikkelien yhdistämistä kausiartikkeleihin (tai kakkosavaihtoehtona omaa voittajahahmojen luetteloartikkelia). Saako jompikumpi näistä ehdotuksista kannatusta? --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.30 (EET)[vastaa]

Taulukko[muokkaa wikitekstiä]

Hahmo Kausi Miksi olisi merkittävä? Merkittävä/Epämerkittävä
Mr. Mallorca 2. Albumi ja oma ohjelma
Timo Harjakainen 2. Oma ohjelma, Hahmo Shake ja oma uhkapeli
Jani-Petteri 3. Albumi
Usko Eevertti Luttinen 3. Hahmo Shake
Samppa Linna 4. Hahmo Shake ja "Ny rillataan viimeiseen asti" -kappale

Muiden hahmojen merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Nyt samalla kun mietitään Vuoden sketsihahmo -kilpailujen voittaneiden hahmon merkittävyksiä, niin voisiko jokin muu sarjan hahmoista olla merkittävä? Tuossa taulukossa on hahmot, joilla on jotain muutakin kuin Putouksen Vuoden sketsihahmo -kilpailu. Mielestäni ainakin Mr. Mallorca voisi olla merkittävä. Henkiolento 10. tammikuuta 2023 kello 14.55 (EET)[vastaa]

Harjakaisella on oma uhkapeli ja Samppa Linna teki Suomen kotikisojen virallisen kisabiisin Timo Jutilan kanssa.--MAQuire (keskustelu) 10. tammikuuta 2023 kello 16.00 (EET)[vastaa]
Aivan. Unohdin tuon biisin. Henkiolento 10. tammikuuta 2023 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Googlasin nyt merkittäyyksiä, niin selvisikin, ettei kyseinen biisi ollutkaan virallinen kisabiisi, vaan Sony Music oli valehdellut medialle.--MAQuire (keskustelu) 11. tammikuuta 2023 kello 15.47 (EET)[vastaa]
Ok. Korjasin taulukkoa. Henkiolento 11. tammikuuta 2023 kello 15.53 (EET)[vastaa]

Teen nyt sitten Mr. Mallorcasta ja Timo Harjakaisesta artikkelit. Jos joku on eri mieltä merkittävyyksistä, niin kyseenalaistakoot ne. En tee ainakaan vielä Jani-Petteristä tai Samppa Linnasta artikkeleja, koska olen epävarma riittääkö Jani-Petterin merkittävyyteen tuo albumi ja Samppa Linnalle tuo biisi ja mukana oleminen Hahmo Shakessa. En usko Usko Eevertti Luttisen merkittävyyteen, jos hänellä ei ole muuta kuin tuossa Hahmo Shakessa mukana oleminen. Henkiolento 16. tammikuuta 2023 kello 15.10 (EET)[vastaa]

Jos nämä ovat ei-voittajahahmoja, niin ehdotan että näihin voi yhdistää saman ehdotuksen, jonka tein alempana sekä yllä voittajahahmojen kohdallöa, eli että yhdistetään hahmoartikkeeleissa olevat tiedot joko putouksen kausiartikkeleihin tai (kakkosavaihtoehtona) yhdistämällä tiedot luotavaan uuteen (voitaajahahmojen?) luetteloartikkeliin, johon voisi liittää myös osionm"Muita hahmoja", jossa käsiteltäisiin eri kausien muita hahmoja siltä osin kuin niistä on jotain sanottavaa. Saako jompikumpi näistä ehdotuksista kannatusta? --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.36 (EET)[vastaa]

Kun artikkeleita nyt luotiin niin sikäli kuin sisältöä löytyy, nekin voivat ehkä olla perusteltuja tai sitten voi yhdistää kausiartikkeleihin. Kokeeksi voisi kirjoittaa yhdistetyn osion johonkin kausiartikkeliin. Itse en todennäköisesti ehdi.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.54 (EET).[vastaa]

Molempiin taulukoihin liittyvä keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

En sanoisi merkittävyyteen riittävän se, että on ollut yhtenä hahmona useasta "mukana" Aku Hirviniemen tekemällä albumilla. Pelkkä esiintyminen tuollaisella Hahmo Shake -albumilla ei siis mielestäni riitä nostamaan merkittävyyttä riittävän korkealle. --Lax (keskustelu) 10. tammikuuta 2023 kello 15.43 (EET)[vastaa]

En uskonutkaan niin, mutta laitoin silti. Henkiolento 10. tammikuuta 2023 kello 16.36 (EET)[vastaa]

Muu ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Kun Taika-Pasi oli poistoäänestyksessä, niin mietin jo silloin vaihtoehtoja (voittaja?)hahmojen käsittelyyn kun poisto näytti ilmeiseltä. Eräänä vaihtoehtona esitin voittajahahmojen mahdollista laajempaa käsittelyä putouksen kausiartikkeleissa, joissa hahmoja on jo nyt käsitelty taulukkomuodossa, mutta lisäkäösittely siis esim. omana alakappaleenaan kausiartikkelissa yrittämättä muuttaa taulukkotietojen laajuutta. Niissä voisi ehkä kertoa lisää myös muista kuin voittajahahmoista jos niistä on jotain kiinnostavaa sanottavaa. Jos joistakin (voittaja)hahmoista jätettäisiin oma artikkelinsa niin tämä voitaisiin linkittää hahmon pääartikkeliin mallineella.

Toinen mielessäni ollut vaihtoehto oli erillinen luetteloartikkeli hahmoista tai voittajahahmoista, mutta tämä tuottaisi luultavasti liikaa toistoa, kun taulukkomuotoinen luettelo hahmoista on jo kausiartikkelissa ja luettelo voittajahamoista putouksen pääartikkelissa. Tätäkin vaihtoehtoa voi kuitenkin harkita. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.23 (EET)[vastaa]

Poistoäänestyksen keskustelussa myös esitin (ja käyttäjä:PtG kannatti, että pikemmin kuin näyttelijään ohjauksdt vpoisivat olla putouksen kausiartikkeliin. Tämähän oin niin haluttaessa helppo muuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.23 (EET)[vastaa]

Viitteet päätasolle[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen ohje on, että viitteet ovat Lähteet-osion alla. Voitasko viitteet siirtää päätasolle tällä tavalla:

== Lähteet ==
* Lähde 1
* Lähde 2

== Viitteet ==
{{Viitteet}}

Viitteet olisivat "itsellisiä" tai kertoisivat edellä listattujen lähteiden tarkkoja kohtia. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 09.59 (EET)[vastaa]

Mitä etua muutoksesta olisi? --Silvonen (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 10.18 (EET)[vastaa]
Vois loppua toi loputon alaotsikoiden vekslaaminen... Siis jos tää rakenne hyväksyttäisiin. Aulis Eskola (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 11.36 (EET)[vastaa]
En ymmärrä, miksi pitää vekslata. Sovitaan käytäntö, mennään sen mukaan ja kumotaan käytännön vastaiset vekslaukset. Tosin ymmärtääkseni tuo käytäntö on koko ajan ollut selvillä. --Kärrmes (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 12.21 (EET)[vastaa]
Mielestäni Viitteet-otsikkoa ei voi nostaa päätasolle esimerkiksi sen vuoksi, että Viitteet-osiossa on viittauksia Lähteet-osiossa lueteltuihin kirjoihin. Ne eivät ole toisistaan erillisiä. Siksi on mielestäni loogista, että viitteet ovat lähteiden alaotsikkona. --Kärrmes (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 10.32 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 12.33 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä. --Lax (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 20.10 (EET)[vastaa]
Kuten ylläolevat. Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.38 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä. Muutos olisi muutenkin hyödytön ja heikosti perusteltu. Vyörykkä (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.50 (EET)[vastaa]
Minusta muutos ei ole hyödyllinen eikä siten tarpeellinen. Lähdeviitteet liittyvät oleellisesti lähteisiin. -- Htm (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 11.22 (EET)[vastaa]
Viitteet ovat lähteitä, joten ne kuuluvat Lähteet-osioon. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 14. tammikuuta 2023 kello 11.27 (EET)[vastaa]
Tämä kyllä saisi sen ikuisuuskeskustelun loppumaan. Mutta toki aloittaisi mahdollisesti toisen ikuisuuskeskustelun. Tässä esitetyssä tavassa olisi se hyvä puoli, että tämä on varsin yleisesti käytössä tietokirjallisuudessa (toisin kuin toisaalla esitetty Lähteet ja sille alaosioina kirjallisuus ja viitteet). --PtG (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 12.13 (EET)[vastaa]
Kun tällasta on käytetty kirjoissakin, onko tätä vastaan muu kuin meidän monien "vanha pinttynyt tottumus"? Toki on ärtymystä vekslailusta.
Ohjetta vaan muutettais otsikkotason verran. Mahdollinen muutos vanhoihin artikkeleihin lienee helppo pistää botin ilta-askareeksi... Aulis Eskola (keskustelu) 14. tammikuuta 2023 kello 12.36 (EET)[vastaa]
Tuosta toisesta alaotsikostahan voi tarvittaessa jatkaa keskustelua. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2023 kello 16.48 (EET)[vastaa]
En kannata muutosta. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 14. tammikuuta 2023 kello 12.38 (EET)[vastaa]
En kannata muutosta. --Miikalassa (keskustelu) 18. tammikuuta 2023 kello 15.26 (EET)[vastaa]