Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 151

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Estokäytäntöön pieni muutos + tieto osittaisista estoista[muokkaa wikitekstiä]

Hei, osittaiset estot on nyt otettu käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa, siitä on lisätty maininta estosivulle.

Kohdassa Keskustelu_Wikipediasta:Esto#Estosta_valittaminen avasin keskustelun estosta valittamiseen ehdottamastani pienestä muutoksesta. Ehdotan, että estosta valitetaan ensisijaisesti käyttäjän omalla keskustelusivulla (mikäli on keskustelusivun muokkausoikeus), ja vasta sitten mahdollisesti sähköpostilla. Kiinnostuneet voi käydä tutustumassa ja kommentoimessa. Stryn (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 16.59 (EEST)[vastaa]

Lähteen käyttömerkinnät (url-access)?[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomenkieliseen wikipediaan tulossa nämä url-access merkinnät, jotka huomasin englanninkielisestä: https://en.wikipedia.org/wiki/Template:Cite_book ? Eli free, limited, restricted, jolla voisi hieman kertoa sitä onko mahdollisuutta saada esim. lähdettä myöhemmin auki. (Aiempaa keskustelua ). -- Viipeli (keskustelu) 17. heinäkuuta 2019 kello 10.22 (EEST)[vastaa]

Malineiden aukioloajat kohta[muokkaa wikitekstiä]

Mahdammeko tarvita tietolaatikkomallineissa kirkko, luostari ja huvipuisto olevaa Aukioloajat kohtaa. Itse en näe tälle näille tarvetta koska tietoko kuuluu paremmin Wikimatkat projektiin kuin tietosanakirjaa, lisäksi meillä ei ole riittävästi aktiivisia muokkaajia, että tieto pysyisi touolta osin ajan tasalla.--Superkissan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2019 kello 20.10 (EEST)[vastaa]

Mielestäni ei tarvita. Aukioloajat voivat muuttua kausiluontoisesti ja sellaisten tietojen seuraaminen on aika iso homma. Menee myös triviatietojen puolelle ja ajankohtaisia tietoja pitäisi välttää: tietosanakirjan tietojen pitäisi olla käyttökelpoisia myös vaikka kymmenen vuoden päästä. Matkaoppaissa tuollainen tieto voisikin olla mutta se lienee myös noiden kohteiden omilla verkkosivuilla aina ajanmukaisesti saatavilla? Ipr1 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 06.43 (EEST)[vastaa]
Ei ole tarvetta. Ajan tasaisen tiedon ylläpito käytännössä mahdotonta. --Jepse (keskustelu) 24. heinäkuuta 2019 kello 22.06 (EEST)[vastaa]
Huvipuistoille riittää toimintakausi-parametri, joka mallineessa onkin ja aukioloajat otettiin jo pois. Mutta luostarissa ja ehkä kirkossakin sen voisi mielestäni säilyttää. Parametrin teksti tietolaatikossa on "avoinna yleisölle", ja siihen riittäisi vaihtoehdot "kyllä" ja "ei". Sen tarkempia aikoja siinä ei ole mielekästä pitää, mutta ainakin luostareiden kohdalla se on oleellinen tieto, koska ne eivät kaikki ole avoinna turisteille. -kyykaarme (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 01.13 (EEST)[vastaa]
Ehdotamasi ratkasu luotareiden osalta on järkevä. Mitäs "avoinna yleisölle" ehdotuksesi muokaisi muotoon "avoinna säänöliseti yleisölle" tuo rajaisi pois ne kirkko jotka on auki epäsäänölisesti jos haluaa voisi tarketaa esim kesäaikaan. Toisaalta kirkoja on paljon ja aktiivisia muokaajia vähän jote onko järkevää totakaan tietoa laitaa mallineeseen--Superkissan (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 22.39 (EEST)[vastaa]

Luokka:Virtolaisia[muokkaa wikitekstiä]

Olen saanut käsityksen, että paikkakunnittaisia henkilöluokkia ei tehtäisi. Aikoinaan tein luokan keskisuomalaisista ministereistä kautta aikojen mutta se ammuttiin alas. Nyt Käyttäjä:Wewq3214 on tehnyt luokan Virtolaisia (Uusi sivu: Virtolainen on Virtailta oleva henkilö). Näitäkö ei saisi tehdä? --Kospo75 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.45 (EEST)[vastaa]

Jos Teuvo Saavalainen on syntynyt kotkassa, niin onko Hän Virroilta oleva henkilö?--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 14.53 (EEST)[vastaa]
Ei tarvita paikkakuntakohtaisia henkilöluokkia. --Zache (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 15.16 (EEST)[vastaa]
Ei tarvita. --Anr (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Ei. --Geohakkeri (keskustelu) 23. heinäkuuta 2019 kello 19.06 (EEST)[vastaa]

Kuningatar/kuningatarpuoliso[muokkaa wikitekstiä]

Tässä ollut keskustelu otsikon aiheesta on siirretty kahvihuoneen osastoon Kielenhuolto. --Pxos (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 11.56 (EEST)[vastaa]

Mobiilikäyttäjät ja käytännöt[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö ohjeissa ja käytännöissä ottaa nykyistä paremmin huomioon mobiilikäyttäjät? Jotkin ratkaisut toimivat tietokoneella, mutta puhelimella käytettäessä artikkelit näyttävät harhaanjohtavilta. Onko mobiilikäyttäjien määrä kasvanut jo niin suureksi, että sivujen tulisi toimia ulkoasultaan paitsi tietokonekäyttäjille niin myös mobiilikäyttäjille?--MAQuire (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 18.07 (EEST)[vastaa]

Varmaan olisi tavoiteltavaa, että mikään artikkeli ei olisi aivan mahdoton kummallakaan systeemillä. Vaikka toisaaltahan, mitä nyt satunnaisesti olen avannut wikipediaa, siellä on joku mobiilikäyttöliittymä, joka ilmeisesti jotenkin automaattisesti konvertoi mobiilinäkymän. Mutta lisäksi mobiilinäkymässä on painike "työpöytänäkymä, joka nääyttää saman näkymän kuin tietokoneella. Ja jos siis pohditaan sitä että jotkin ratkaisut toimivat tietokoneella, mutta puhelimella käytettäessä artikkelit näyttävät harhaanjohtavilta, niin ensimmäinen kysymys on, johtuuko harhaanjohtavuus tuosta mobiilinäkymän automaattikonversiosta vai onko se siitä riippumaton.
Muutoin arviointi ei kai voi lähteä kuin konkretiasta: mitkä nimenomaiset asiat ovat niitä, missä on ongelmia, ja miten näitä nimenomaisia ongelmia voitaisiin ratkaista että käyttökokemus raunioituisi mahdollisimman vähän ajatellen käyttöä sekä puhelimella että tietokoneella? Kun löydetään ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin, voi tuloksena olla mahdollisesti jotain yleisempiä linjauksia. Noin yleisestä lausumasta ei voi oikeastaan päätellä sen enempää.
Varmaan tätä voi myös konkreettisesti testata: jos joku artikkeli toimii puhelimella huonosti, koetetaan muokata sitä niin, että se toimisi puhelimella paremman. Sitten voidaan katsoa, onko se vielä siedettävä tietokoneella käytettynä. Mutta missä määrin tässä on kysymys tuosta automatiikasta (esim. tuo mobiilinäkymän konverrsio) ja missä määrin yksittäisistä sisältöratkaisuista? Voisi aloittaa konkreettisista esimerkeistä.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 19.02 (EEST)[vastaa]
Esim. Helsingin sanomissahan samaa sisältöä pystyy käyttämään erittäin sujuvasti sekä puhelimella että tietokon eella, ja tämä on saatu aikaan ilmeisesti kai varsin automaattisesti. Eli onko vika nyt automatiikassa vai sisällössä? --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 19.07 (EEST)[vastaa]
Tuo tietokone- ja mobiilivaihtoehto taitaa olla vain keskustelusivuilla? Ongelma on joissain käytännöissä. Eli esimerkiksi käytäntö, että commons-laatikko pitää olla Lähteet-osiossa toimii leveässä tietokonenäytössä ihan hyvin, kun laatikko menee oikeaan reunaan erilleen lähteistä, mutta kännykkänäytöllä tuo laatikko menee lähteiden sekaan. Minusta käytäntöä voisi muuttaa niin, että commons-rivin voi laittaa myös yksinään Aiheesta muualla - osioon, jolloin lähteet tulisivat luettavammaksi myös mobiililaitteilla. Myös muut ohjeet ja käytänteet voisi mahdollisuuksien mukaan mielestäni ottaa huomioon mobiilikäyttäjätkin.--MAQuire (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 20.02 (EEST)[vastaa]
Siitä ei varmaan olisi mitään haittaa, jos kaikki commons-laatikot vaihdettaisiin rivimallineisiin. Usein olen vaihtanut commons-laatikoita rivimallineisiin ihan vain siksi, että se on tietokoneenkin näytölläkin usein miellyttävämmän näköinen. Mutta varmaan tämä on asia, josta on hyvä keskustella että mahdollinen konsensus tai ei-konsesus varmistuu. Lisäksihän sen jälkeen kun ovat olleet nuo mallineet, on tullut myös comnmons-linkki (ja muita mahdollisia sisarprojektilinkkejä) tuonne vasemalle samaan paikkaan kuin interwikit. Sekin voi vaikuttaa kokonaisharkintaan. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 20.27 (EEST)[vastaa]
Minun puhelimessani tietolaatikot toimivat aivan hyvin. Luulen että tuo rivimalline sotkisi pahemmin, jos siis tarkoita usein alareunassa olevaa avattavaa. Vasemman reunan linkkien näkymättömyys on minusta ongelma. Kyllä tuo "Näytä töpöytänäkymä" minusta löytyy joka sivulta mutta on alareunassa niin järjettömän pienellä että pitää vähän suurennella että löytää sen. Sitten kun saa työpöytänäkymän auki niin osa fonteista on kärpäsen kokoisia ja osa kissan ;). Siinä saa aika lailla zoomailla että voi selailla ja pääsee minne haluaa. Voi tietysti olla puhelimesta kiinni. En ole kokeillutk oskaan kirjautua ja muokata sillä, edes IP:llä. --Linkkerpar 28. heinäkuuta 2019 kello 21.10 (EEST)[vastaa]
Itselläni nuo näyttää tältä: https://aijaa.com/TryjYO. --MAQuire (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 22.17 (EEST)[vastaa]
Minulla näkyy ensin artikkelin alustus ensimmäisenä ja mahdollinen tietolaatikko sitten ja artikkelin loppuosa sitten. Ei siis niin että otsikoiden jakamat osiot pitäisi ensin avata erikseen. Pidemmissä artikkeleissa kyllä on sitten osioita jotka pitää avata. Minulla ei näy noita vasemman reunan valikoita ja sen vuoksi täytyy välillä hypätä työpöytnäkymään että pääsee jonnekin siellä olevalle linkille tai katsomaan wikikoodia. Mutta olen tottunut tekemään kaiken pöytäkoneella ja puhelin on vain jokun jutun tarkistamiseen jos ei ole kotona/ja puhumiseen ;). --Linkkerpar 29. heinäkuuta 2019 kello 06.20 (EEST)[vastaa]
Kyllä minulla tietolaatikot toimii, jos tarkoitat tietolaatikoilla vaikkapa henkilömallineita. Mutta tosiaan ainakin tuo commons-malline menee lähteiden kanssa ristiin. Kuvat lähdeluettelossa toimivat periaatteessa, mutta näyttävät hassuilta ikäänkuin kuvaa olisi käytetty lähteenä: https://aijaa.com/Zsgcdj. --MAQuire (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Nuo vasemman reunan linkit eivät näy mobiilikäyttäjille, joten commons-linkin täydellinen poisto artikkelista olisi kaikista huonoin vaihtoehto heille.--MAQuire (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 20.51 (EEST)[vastaa]
Ainakin itse saan puhelimesta painikkeella "Työpöytä" näkyviin saman näkymän kuin tietokoneella, ja siellä ovat nuo kaikki linkit. Tosin en tuossakaan pitänyt commons-linkkien kokonaan poistamista artikkelin sisältä ensisijaisena vaitoehtona. Varsinkin jos commonsissa on jotain tähdellistä, se voi nähdäkseni olla aiheesta muualla -osiossa entiseen tapaan ja rivimuotoisesta mallineesta varmaan on etunsa. Mutta noin yleisesti siis mobiilissa on kaksi näkymää: mobiilinäkymä, johon on poimittu osa sisällöstä automaattisesti (mutta jossa on kiusana, että jotain osia puuttuu) ja työpöytänäkymä, jossa on sama sisältö kuin tietokoneen näytölläkin. Työpöytänäkymässäkin kai on kaksi vaihtoehtoa kehittää sen toimivuutta: työpöytänäkymän automaattinen ulkoasu, jota kai säädetään jossain pääkallonpaikalla, ja sitten tuo sisältöpuoli, jossa kyllä voinee pitää kannatettavana pyrkimystä ottaa huomioon mobiilikäytön sujuvuus, kunhan työpöytänäkymä ei hirveästi korruptoidu.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Nyt löysin tuolta aivan alhaalta tuon työpöytänäkymän. En tiennyt, että se muuttaa sivun tietokonenäkymäksi. Olen nyt taninut kuukauden tuon ramman mobiilinäkymän kanssa, kun kone lopullisesti hajosi.--MAQuire (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 22.15 (EEST)[vastaa]
On meillä ainakin siihen panostettu, että suunnilleen aina kun avaa Wikipedian mobiilitihrunäytöllä katsoakseen jotain oikeaa asiaa, niin neljännes näytöstä peitetään mainoksella, jossa kehotetaan milloin mihinkin valokuvaus- tai rahankeruumaratoniin. --Jmk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
Tämä ei rajoitu wikipediaan. Yhtä lailla esim. kansalaisen karttapaikassa valikot täyttävät koko näytön niin, ettei karttaa näy lainkaan. (Vaikka se muuten on kyllä esim. latautuvuudeltaan yksi parhaiten mobiilissa toimivia sivustoja).--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Sehän on hyvä. --Jmk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.11 (EEST)[vastaa]
No se koko näytön peittyminen valikoilla ei ole hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.36 (EEST)[vastaa]
Saathan helposti KKP:ssä napautettua valikot piiloon, kun olet valintasi tehnyt. Ja WP:n maratonbannerit saa ruksista veks.--Htm (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.49 (EEST)[vastaa]
Saa siinä aina vähän temppuilla. Mutta tässä mainituista HS on paras: likimain yhtä helppo lukea puhelimella. Osoittaa siis, ettei pitäisi olla sen vaikeampaa muillekaan.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 21.59 (EEST)[vastaa]
Maratonbannerin saa ruksista veks, mutta kun poistaa sivuhistorian ja siinä samalla evästeet, nämä maratonbannerit palaavat. Useilla Wikipedian selaajilla on tapana poistaa sivuhistoria selaamisen päätteeksi, ei pelkästään siksi että sattunut käymään verkkopankissa. --Hartz (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 08.40 (EEST)[vastaa]
Käyttäjien sivuhistorian poistoa ei tavallinen käyttäjä tietääkseni mistään voi nähdä. Hämmästyttävää. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 09.35 (EEST)[vastaa]
@Hartz: jotenkin olen siinä käsityksessä, että valtaosa mobiilikäyttäjistä pitäisi selaimensa vakioasetuksilla (tämä ei siis liity pelkästään Wikipedian selaajiin tai muokkaajiin vaan yleensä) jolloin noita keksejä ei poisteta session päätteeksi. Kopioin nyt enwikistä pienoisohjelmiin pienoisohjelman joka piilottaa centralnoticen. --Zache (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 10.09 (EEST)[vastaa]
Näin mobiilikäyttäjänä ja -muokkaajana voin kertoa kokemusiani mobiiliversiosta. Kerron mielestäni suurimmat ongelmat, jotka ovat enemmän tai vähemmän teknisiä, eivät sisällöstä johtuvia. Mobiilisivujen lukeminen sujuu pääosin hyvin, mutta esimerkisi tietyt mallineet aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi ohjesivuilla oleva WPManuaalipystynavi-malline näkyy rinnakkain tekstin kanssa. Kapealla puhelimen näytöllä tämä tekee tekstistä lukukelvotonta. Lisäongelmana mallineessa on se, että avattavat laatikot eivät toimi ja ne ovat mobiilissa koko ajan auki. Tämä aiheuttaa sen, että malline vie sivusta suuren osan. Esimerkki. Toinen ongelma liittyy taulukoihin. Talukukot toimivat muuten hyvin ja niitä on helppo lukea, mutta niitä ei voi lajitella. Esimerkiksi artikkelissa Luettelo Suomen kunnista olisi kiva järjestää kunnat pinta-alan, väkiluvun tai väestötiheyden mukaan, mutta mobiilissa se ei toimi. Esimerkki. Muokkaamiseen liittyviä ongelmia ovat muun muassa vain yhden osion muokkaaminen kerrallaan ja pienien muutosten merkkaaminen. Mobiilissa vai muokata vain yhtä osiota kerrallaan, jolloin voi joutua tekemään useita muokkauksia, vaikka ne voisi tehdä työpöytäverssiossa yhdellä muokkauksella. Muokkauksia ei pysty myöskään merkitsemään pieniksi, vaikka olisi tarvetta. Muita mobiiliversion heikkouksia on vasemmalla olevan palkin puute, joka sisältää paljon hyödyllisiä linkkejä. Myöskään artikkelin luokkia ei näe, jolloin joutuu joko vaihtamaan työpöytäversioon tai avaamaan muokkausnäkymään Aiheesta muualla -osion ja katsomaan sivun koodista luokat. Koodissa ei kuitenkaan näy mallineiden automaattisesti lisäämät luokat tai piilotetut luokat. Kaiken kaikkiaan mobiiliversio toimii hyvin, mutta työpöytäversioon verrattuna siinä on vähän toimintoja ja muokkaaminen on välillä ongelmallista.--Puppe100 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2019 kello 08.26 (EEST)[vastaa]
Juu, näitä teknisen puolen hankaluuksia riittää myös ja juuri noihin samoihon juttuihin on tullut törmättyä. Hyvä koonti. Mutta käytännöistä vielä, niin ehdotan käytäntömuutosta, että commonsin voisi lisätä myös yksinään Aiheesta muualla -osioon, koska se toisi selkeyttä mobiililukijoille, kun laatikko ei sotkeentuisi lähteiden kanssa.--MAQuire (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)[vastaa]
Kyllä käsittääkseni Commonsin/Commonscat/Commonscat-rivin voi lisätä yksinäänkin AM-osioon. Sehän on paljon selvempää myös oikealla tietokoneella touhutessa. Takavuosina joku yritti saada aikaan semmosen muutoksen, että pelkkä Commonsin/Commonscat/Commonscat-rivi laitettaisiin lähteet- osioon, mutta en kannata sitä.--Htm (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 12.34 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä @Mlang.Finn: mukaan commons tulee Wikipediassa alimman otsikon alle, eikä erillistä Aiheesta muualla - osiota saa tehdä, jos muita linkkejä ei ole kuin commons. Kun yritin tehdä artikkelin Rutger Hauer luettavammaksi mobiilikäyttäjille, muokkaukseni kumottiin. Ehdotankin edelleen, että käytäntöä muutetaan ottaen huomioon mobiilikäyttäjätkin ja commons voidaan laittaa myös yksinään Aiheesta muualla -osioon.--MAQuire (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 00.35 (EEST)[vastaa]
Lukeeko tuo varmasti jossain käytännössä vai onko se vain yhden käyttäjän henkilökohtainen näkemys? Itse olen iät ja ajat lisännyt yksinäisiä commonscat-rivi-mallineita Aiheesta muualle -osoihin juuri commonscat-rvi-mallineella (ja juuri sen takia etttä yksinäinen laatikkomuotoinen malline on toimimattoman näköinen) jo ennen kuin mistään mobiilista oli kuultukaan ja jo ennen kuin muiden sisarprojektien linkit tulivat kielilinkkien päälle sivun vasempaan laitaan, mutta en muista nähneeni tuollaista käytäntötekstiä enkä kuulleeni että yksinäis4en commonscat-rivi mallineen lisääminen olisi jotenkin kielettyä. Toki tuolle voi olla joku ehkä hyvä ja vakuuttavakin perustelu, mutta en vain ole tuollaista perustelua missään nähnyt tai kuullut.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.22 (EEST)[vastaa]
Ainakaan Wikipedia:Artikkelimalli/artikkeli ja Wikipedia:Aiheesta muualla eivät tiedä tällaisesta mitään. Ja lisäksi nämäkin sivut tyylioppaan sivuja, eivät käytäntöjä. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.34 (EEST)[vastaa]
Jos tyylioppaassa eikä missään muuallakaan lue mitään commons-linkeistä niin siitähän voi tehdä ohjeen.--Puppe100 (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Monet käyttäjät keksivät omia sääntöjä, myös Käyttäjä:Mlang.Finn, mutta ne voi sivuuttaa. Jos niistä tulee erimielisyyttä, ylläpito toivottavasti torppaa yksittäisten sääntöjenluojan vaatimukset viimeistään sitten kun uhkaa tulla muokkaussotaesto jollekin. --85.76.160.13 1. elokuuta 2019 kello 08.23 (EEST)[vastaa]
Lähden samalle linjalle. Mobiilikäyttäjiä on vähintäänkin yhtä paljon kuin työpöytäversiota käyttäviä. Aiheesta muualla -osio, jossa on pelkkä commons, tuskin haittaa. En usko, että kovin moni Wikipediaa lukeva osaa etsiä sitä linkkiä vasemmasta reunasta.--Puppe100 (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.13 (EEST)[vastaa]
Mutta missä niin sanotaan: Luokkassa Luokka:Wikipedian käytännöt ei ole käytäntöä, joka koskisi tätä. Wikipedian tyylioppaan sivuja, joissa annetaan ohjeita artikkelin osioiden sisällöstä ja ulkoasusta, on, mutta niistä en ainakaan vielä löytänyt mainintaa tästä. Mitä siis pitäisi muuttaa. Onko tästä edes keskusteltu joskus jossain? Mistä se tulee alun perinkään että ei saisi olla yksinäistä commonscat-rivi-linkkiä?--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.45 (EEST)[vastaa]
Joissakin artikkeleissa on jo käytössä tuo commons-rivi (aiheesta muualla -osiossa) ja joissakin ei. Lähteiden joukkoon tuota ei pitäisi ainakaan laittaa, sen osion käyttö pitäisi olla aika täsmällistä ja yksiselitteistä väärinkäsityksien välttämiseksi (niitäkin näkyy riittävästi). Taksonomia-laatikoissa (kuten {{Taksonomia/eläimet}}) nuo commons-linkit sijoitetaankin mallineeseen, esimerkiksi Susi, jolloin muut ulkoiset linkit voi sijoittaa aiheesta muualla -osioon. Ipr1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Sehän on täysin selvä, että se kuuluu aiheesta muualla osioon eikä lähteisiin. Se varmaan lukeekin jossain (näköjään täällä, commonshan on sisarprojekti). Commons-linkki lähteissä on yksiselitteisesti virhe ja on ollut sitä aina.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.26 (EEST)[vastaa]
Koska mobiilikäyttäjiä on potentiaalisesti paljon (mobiililaitteiden määrä vrt. tietokoneiden määrä) se voi jatkossa olla entistä enemmän merkityksellinen asia, josta syystä siihen kannattaa jo panostaa. Eräs jonka totesin joskus oli ettei näytölle tuleva näppäimistö suostunut aukeamaan keskustelunsivun muokkauksessa ja muita pieniä ikävyyksiä. Esteettömyys on yksi periaate että jos on värisokeutta tai ruudunlukuohjelman tarve niin tietosisällön pitäisi olla käytettävissä myös silloin. Ipr1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2019 kello 13.09 (EEST)[vastaa]
Muistuttaisin ohimennen siitä, että paradigma, jonka mukaan mobiilikäyttäjällä on aina pieni ruutu, on menneen ajan mytologiaa. Esimerkiksi tabletin käyttäjällä harvemmin on tarvetta "mobiilikäyttäjän" riisutulle ulkoasulle. Toisaalta, aina moni läppärin käyttäjä on osan aikaa mobiilikäyttäjä. Siksi monen sivuston tekemät arvaukset käyttäjien todellisesta tarpeesta ovat lähinnä harmillisia. --Gronroos (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 11.35 (EEST)[vastaa]
Vasemman laidan valikosta voi katsoa kohdasta sivun liikenne, millä näkymällä sivua on katsottu, työtöytänäkymällä vai mobiilinäkymällä vaiko ihan mobiilisovelluksella, joten arvella ei tarvitse. Meikäläinen katselee kännykällä työpöytänäkymää. Toisaalta, Wikipediaa katsotaan ja muokataan vielä pöytäkoneellakin.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 11.45 (EEST)[vastaa]
Lukijoista mobiilikäyttäjien osuus taitaa olla fiwikissä noin 2/3. Selvästi yli puolet joka tapauksessa vaikka alakanttiin heidän määränsä. --Zache (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 11.49 (EEST)[vastaa]
Muokkaaminen kuitenkin taitaa olla tabletistakin vaikeahkoa.--Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Täältä löytyy Wikipedian luetuimmat artikkelit. Listassa on kiva valinta, josta näkee mobiilikäyttäjien osuuden helposti prosentteina. Esimerkiksi luettelo hätäkeskuksen tehtäväluokista: 94,6 prosenttia käyntikerroista on mobiilikäyntejä. Sitten Rinteen hallitus on toisesta päästä: 50,9 prosenttia on mobiilikäyntejä.--Puppe100 (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 07.04 (EEST)[vastaa]
Tuo on totta. Kun sekä Wikipediaa että eräitä muita sisältöjä on yrittänyt tihrustaa puhelimella, niin vahva kannuste syntyy tabletin käyttöön. Toisalta kyllä jotkut asiat toimivat miellyttävästi puhelimellakin. Silloin on oikeastaan kiinnostavaa, mikä sen tekee, että toiset asiat saadaan puhelimellakin miellyttävästi toimiviksi mutta toiset lähinnä tabletin käyttöön kannustaviksi. Varmaan se on raha, voisi arvata, pankeilla ja Helsingin sanomilla varmaan on rahaa paremmin kuin monilla muilla, ja ehkä WMF:kään ei ole aivan roopeankka kaikesta huolimatta. --Urjanhai (keskustelu) 31. heinäkuuta 2019 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Kuten todettua, "mobiili" tarkoitti 10 vuotta sitten yleensä puhelinta, alhaista kaistannopeutta ja pientä ruutua ja siksi tarvetta riisuttuun käyttöliittymään. Tilanne on nykyisin toinen ja termi "mobiili" johtaa vain harhaan. Esimerkiksi lähes kaikki maaseudun kotilaajakaistat ovat "mobiileja" eli 4G-yhteyksin toteutettuja operaattoreiden kerättyä kuparinsa pois. Toisaalta, kun minä olen kotona, puhelimeni datayhteydet ohjautuvat WLANin ja VDSL:n kautta kuituverkkoon. Näyttää kiinteältä mutta on puhelin rajoituksineen. Siksi kaikenkarvaisten nettisivujen tietoliikenneyhteyden perusteella tekemä päätös käyttöliittymän tyypistä on usein virheellinen ja siksi rasittava. --Gronroos (keskustelu) 1. elokuuta 2019 kello 10.22 (EEST)[vastaa]
Totta on tuo, että liittymän mukaan on monenlaisia laitteita nykyään. Itse ainakin käytän "mobiililaitetta" tarkoittamaan helposti mukana kulkevaa laitetta kuten puhelinta tai PDA:ta, en kannettavaa tietokonetta. Tuo pitäisi varmaankin tehdä jotenkin selväksi keskusteluissa käyttöliittymän parannuksista puhutaanko kaistan tarpeesta vai näyttötyypistä. Selaimen palvelimelle antamissa tiedoissa on usein lisätietoja kuten käytössä oleva näyttöresoluutio, mutta sekään ei kerro kaikkea: varmaankin jos käyttäjällä on helppo tapa vaihtaa näkymätyyppiä se auttaa joissakin tilanteissa. Joka tapauksessa tuo edellä oleva ei poista tarvetta tukea erilaisia laitteita ja alustoja, joilla voi olla rajallisemmat resurssit käytettävissä. Eli koska ei voida arvata kaikkien käyttäjien käyttötapauksia olisi kuitenkin pidettävä mielessä nuo asiat. Ipr1 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.42 (EEST)[vastaa]
Yksi olennainen asia voisi olla tietää onko kyseessä kosketusnäyttö vai ei, koska liian pienet tekstit voivat olla vaikeita valita tai automaattisesti sulkeutuvat voivat olla hankalasti hallittavia kosketusnäytöllä (riippuu toteutuksesta). Selaimen lähettämiin tietoihin liittyen esimerkiksi [1]. Ipr1 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.48 (EEST)[vastaa]

Epäloogisuutta artikkelien merkittävyydessä[muokkaa wikitekstiä]

Pystyykö kukaan oikeasti perustelemaan tätä epäloogisuutta poistoissa ja äänestyskäyttäytymisessä? Taas oli poistettu PunainenLinja -yhtye epämerkittävänä ja saman kohtalon koki jokunen vuosi sitten Tevana 3 poistoäänestyksen kautta. Kuitenkin samanlaiset ja jopa huonommat meriitit omaavat Linn Nygård ja Sister Twister ovat saaneet jäädä kun ovat saaneet tarpeeksi ääniä poistoäänestyksissä. Linn on esimerkiksi äänestyksensä jälkeen saanut aikaan yhden promosinkun, mikä ei edelleenkään pitäisi riittää kriteerien täyttämiseen täällä. Punainen Linja oli ollut finaalissa Firmarock -tapahtumassa, mikä mielestäni vastaa finaalipaikkaa lasten pohjoismaisella musiikkifestivaaleilla eli sama saavutus kuin Sister Twisterillä, josta ei ole kuulunut mitään kymmeneen vuoteen. Silloin olivat tekemässä levyä mikä ei ole vieläkään ilmestynyt. Siitä huolimatta yhtye säilytettiin täällä. Allekirjoittaneen toinen bändi poistettiin koska on muka epämerkittävä vaikka jäseninä on yksi tunnettu muusikko ja toinen monessa mukana ollut. Sanoittajallakin on oma artikkeli täällä. Mutta siitä huolimatta se "kannatti poistaa", koska sääntöjen mukaan jos se olisi mennyt äänestykseen sitä ei olisi saanut automaattisesti takaisin merkittävyyskynnyksen varmasti ylityttyä. Toisen bändin kanssa onneksi tehdään levyä, joten se nyt saa artikkelinsa tänne ihan joka tapauksessa kohta. Korkki74 (keskustelu) 2. elokuuta 2019 kello 14.18 (EEST)[vastaa]

Tähän on kiinnitetty ennenkin huomioita keskusteluissa: merkittävyys riippuu aivan siitä, kuka milloinkin sattuu kommentoimaan artikkelin poistoa/merkittävyyttä. Objektiviista mittaria ei valitettavasti ole. Ipr1 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä kuin Ipr1, mutta tässä asiassa voivat ns. tyttöpisteetkin vaikuttaa, joskin Punaisenlinjan solisti olikin nainen. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 16.01 (EEST)[vastaa]

Jääkiekkoilijoiden merkittävyys (--> sivujuonteena bottien luomat artikkelit)[muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekkoilijathan ovat käytännön mukaan merkittäviä Wikipediaan, jos he ovat pelanneet pääsarjaotteluita. Onko siis esimerkiksi Armenian pääsarjassa pelaava jääkiekkoilija tarpeeksi merkittävä Wikipediaan? Haluaisin myös tietää, onko pelaaja automaattisesti merkittävä, jos hän on pelannut MM-kisojen A-sarjassa? --James Chudrie (ディベート) 5. elokuuta 2019 kello 17.38 (EEST)[vastaa]

Kyllä. Myös A-sarjassa pelanneet ovat merkittäviä (kuten mielestäni kuuluukin) ja muistaakseni B-sarjassa pelanneitakin on säilytetty, vaikka ovat pelanneet vain Ruotsin kakkostasolla, joka ei itsessään riitä automaattiseen merkittävyyteen, vaikka Mestistä laadukkaampi sarja onkin. Mutta tästä en nyt ole täysin varma, kun en muista esimerkkiartikkelia. Sehän tämän nykyisen himmelin on pitänyt kasassa, kun kukaan ei ole alkanut armenialaisista tekemään artikkeleja. Sama ongelma on myös yksilöurheilijoissa, joissa merkittävyys laajeni pistesijoihin. Jo se voisi luoda ongelman, että Perun-mestaruuskilpailujen keihään pronssimitalisti on automaattisesti merkittävä, mutta nyt kahdeksaskin on. Toisaalta levyttäneitä artisteja löytyy maailmasta ainakin kymmeniä tuhansia yms., että se oikea ongelma on siinä, että suomenkieliset ovat laskeneet rajat niin alhaisiksi Suomessa asuvien kohdalla, että ne luovat tällaisen mahdollisuuden. Tähän mennessä sitä on kuitenkin käytetty hyväksi hyvin vähän.--MAQuire (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 20.36 (EEST)[vastaa]
Muistelen, että Thaimaan pääsarjassa pelannut kiekkoilija poistettiin aikoinaan. --Otrfan (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 21.02 (EEST)[vastaa]
Eräästä Belgian liigassa käväisseestä kertonut poistettiin taannoin (tapaus Bill Keenan, [2]), joten ei kaikki pääsarjakokemus ole kiekon kohdalla taannut merkittävyyttä. Armenian jääkiekon taso sen verran olematon (maajoukkueen päästettyjen maalien määrät esim. aivan järjettömiä en-wikin artikkelin mukaan, en:Armenia men's national ice hockey team), että en nyt sellaisen maan pääsarjan (jos siellä edes omaa kiekkoliigaa on, ei mitään tietoa) pelaajia automaattisesti merkittävinä pitäisi, enkä maajoukkueenkaan. A-sarjan MM-kisoissa pelanneet pelaajat asia erikseen, kyllä minä heitä wikimerkittävinä pitäisin (ei muistu mieleen, että jääkiekon arvokisapelaajien merkittävyyttä olisi koskaan kyseenalaistettukaan; jalkapallon puolelta toki tällainen erikoisuus vasta nähtiin, kun kyseessä oli Afrikan-mestaruuskisoissa pelanneesta ja maalinkin tehneestä pelaajasta kertonut artikkeli). --Nironen (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 21.29 (EEST)[vastaa]
Poukkoilut linjassa saattavat johtua siitä, että suomalaiset ovat kaapanneet suomenkielisen Wikipedian itselleen, jonka takia suomalaisia (ja osittain eurooppalaisia) tapahtumia, paikkoja ja henkilöitä tunnutaan yliarvostettavan suhteessa muihin. En tiedä, miten tällainen yhden maan suosiminen saataisiin kuriin, mutta suotavaa se olisi.--MAQuire (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 22.11 (EEST)[vastaa]
Jos halutaan, että suomenkielistä wikipediaa kirjoittavat tasapuolisesti kaikki maailman kansat, niin onkin jännä miettiä miten se saataisiin aikaan. Ehkä voisimme velvoittaa tietyn määrän japanilaisia kirjoittamaan suomeksi fi-wikiin. --Jmk (keskustelu) 5. elokuuta 2019 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
No se jo riittää melko pitkälle, ettei Suomessa asuvat suomenkieliset ole nationalisteja. Toki jos heillä lähtöoletus on pääsääntöisesti, että muut kansat ovat alempiarvoisia, niin tilanne on hankala.--MAQuire (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 01.21 (EEST)[vastaa]
Mikäs hemmetin vihreä aate tänne nyt on taas pesiytynyt. Ei kai kukaan noin ajattele. Sitävastoin Suomalaiset henkilöt ja tapahtumat ovat merkittäviä Suomalaisessa Wikipediassa, se ei ole mitään nationalismia. Ei Saksalaista kiinnosta paskaakaan mikään Suomen pesäpallosarjassa kymmenen ottelua pelannut kaveri vaikka se täällä onkin merkityksekäs. Korkki74 (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 11.01 (EEST)[vastaa]
Olen täysin eri mieltä. Maan ei tulisi vaikuttaa wikimerkittävyyteen millään lailla. Miss Suomen tulisi olla lähtökohtaisesti yhtä merkittävä kuin Miss Ugandan myös suomenkielisessä Wikipediassa.--MAQuire (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 18.30 (EEST)[vastaa]
Mun mielestäni maan kuuluu merkitä just siinä että millaiset rajatapaukset saavat artikkelinsa ja parasta olisi jos englanninkielinen Wikipedia olisi joku lopullinen kokoelma. Sieltä löytyisi englanninkieliset artikkelit sekä Miss Suomista että Miss Ugandoista. Suomenkielisessä sitten vain lista Suomalaisista misseistä ja kunnon artikkelit heistä ja swahilinkielisessä taas lista ja artikkelit Ugandan naiskauneudesta. Korkki74 (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 03.10 (EEST)[vastaa]
Kannattaa miettiä sitä kysymystä, että ketkä suomalaisista kirjoittaisivat (yhtään mihinkään kieliversioon), elleivät suomalaiset itse. Artikkeleista tulee myös pääsääntöisesti parempia, jos niitä kirjoittavat ihmiset, jotka tietävät aiheesta jotain, ja suomalaiset tietävät suomalaisista asioista keskimäärin enemmän kuin muiden maiden ihmiset ja löytävät myös helpommin suomalaisia asioita koskevia lähteitä. Vertailua voi myös suorittaa suomenkielisiin paperisiin tietosanakirjoihin ja niiden painotuksiin. Ja lopuksi voidaan pohtia, minkä maan asioista suomenkieliset lukijat ovat eniten ja syvimmin kiinnostuneita. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Ei siinä ole ongelmaa, jos suomenkieliset kirjoittavat suomalaisista suhteessa enemmän. Itsekin olen kirjoittanut artikkeleja suhteettoman paljon suomalaisista. Wikimerkittävyyden määritelmä tulisi kuitenkin olla sidottu johonkin muuhun kuin asuinmaahan. On härskiä Suomessa asuvilta suomenkielisiltä, jos heidän mielestään uinnin SM-seiska on asuinpaikan takia merkittävämpi kuin uinnin Ruotsin-mestaruuskilpailujen seiska.--MAQuire (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 18.37 (EEST)[vastaa]
Sinänsä on jännää, miten kokemus on kummallisesti eri eri ihmisillä. Minä nimittäin ihmettelen säännöllisin väliajoin, mikä ihmeen jenkkiryntäys täällä on kirjoittajina, kun valtavasti Yhdysvaltain täysin merkityksettömiä juttuja tungetaan vähän kaikkialle. Muutenkin täällä on ihan valtavan paljon liikaa englanninkielistä tavaraa. Iivarius (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 00.18 (EEST)[vastaa]
Tämä on myös nähtävissä. Itselläni kynnystä luo translitterointi. Varmaan kaikki artikkelit ovat menneet väärälle nimelle ja olen sen takia jättänyt useita myöhempiä artikkeleja tekemättä.--MAQuire (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 01.26 (EEST)[vastaa]
Kävin läpi aloittamasi artikkelit, ja vain Ioannis Kiriazis oli jälkeenpäin siirretty toiselle nimelle. Eli ei tuo nyt niin pahalta vaikuta. Stryn (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 09.33 (EEST)[vastaa]
Minä ihmettelen, että Iivarius kehtaa sättiä muiden vapaaehtoisten käyttäjien artikkeleiden aiheita. Ja botillakaan ei olisi saanut tehdä järviartikkeleita tuhansien järvien maasta (ja käyttää siihen varmasti paljon aikaa ja vaivaa). Pitäisi vaan, niin mitä, valittaa muiden tekemisistä? -kyykaarme (keskustelu) 8. elokuuta 2019 kello 22.11 (EEST)[vastaa]

Löysin paljon EBEL-liigan pelaajia, joista ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa. Aioin luoda ne kaikki Wikipediaan, mutta en ollut varma, onko Itävallan pääsarja tarpeeksi tasokas sarja... --James Chudrie (ディベート) 6. elokuuta 2019 kello 12.50 (EEST)[vastaa]

Uusia artikkeleita luodessa kannattaa miettiä mm. päivitystarvetta. Onko itse valmis päivittämään nykypelaajista kertovia artikkeleita vuosikausia eteenpäin tai kuinka todennäköistä on, että niitä joku muu päivittää? Kymmenen vuotta vanhoilla tiedoilla makaavat pelaaja-artikkelit ovat surkea näky (sama tosin koskee monia muitakin artikkeleita). Mutta merkittävyyteen palatakseni: Itävallan kohdalla ainakin maajoukkuepelaajista ja CHL:ssä pelanneista voi mielestäni ihan hyvin tehdä artikkelit. Sen jälkeen (tai jo sitä ennen) energiaa voisi käyttää mieluummin tasokkaampien sarjojen artikkeleihin (Ruotsi, Tšekki, Sveitsi, Saksa). --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
KHL-, SHL-, DEL-, NL-, ja Extraliga-pelaajat ovat siis automaattisesti merkittäviä? --James Chudrie (ディベート) 6. elokuuta 2019 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Eiköhän EBEL-liigan pelaajistakin saa ihan hyviä artikkeleita tehtyä. Ammattilaissarja kuitenkin. "Automaattisen merkittävyyden" sijaan kannattaa usein miettiä myös sitä, että löytääkö kunnollista lähdemateriaalia. Pelkkien tilastosivujen perusteella ei pitäisi tehdä artikkeleita. --PtG (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 13.54 (EEST)[vastaa]
Ylipäänsä suomenkielisessä Wikipediassa kannattaa ehkä miettiä artikkeli kerrallaan; ei täällä otettu bottejakaan käyttöön artikkeleita luomaan. Iivarius (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.06 (EEST)[vastaa]
Viistuhatta sinne tai tänne, kuka niitä huomaa: Luokka:Botin luomat artikkelit. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 15.09 (EEST)[vastaa]
Ohoh, enpä ole huomannutkaan, että käytäntöä on muutettu. En kyllä muista mitä käytäntöä, mutta sitä jonka tarkoitus oli ettei botilla luotaisi artikkeleita. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Ajjoo, Wikipedia:Botit -käytäntö ei tätä erikseen kielläkään. Aikoinaan vain pidettiin tätä sopimattomana. Ne oli aikoja ne. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 16.13 (EEST)[vastaa]
Jaa, täälläkin sitten mentiin vauhtisokeuteen. Viitsisikö joku vielä kertoa, missä tästä päätettiin ja milloin? Ruotsinkielisen Wikipedian satoja tuhansia bottiartikkeleita paheksuttiin yleisesti mielestäni vielä pari vuotta sitten, kun niissä ei ollut juuri mitään tietoa. Iivarius (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 17.02 (EEST)[vastaa]
Aiheesta käytyä keskustelua vuodelta 2017: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 137#Uusien artikkeleiden luominen AWB-botilla ja Wikipedia:Botit/Arkisto 2017#JHokkanenBot. –Ejs-80 6. elokuuta 2019 kello 22.00 (EEST)[vastaa]
Tiivistettynä. Meillä ei ole ajettu bottia ihan samanlaisena älyttömänä massa-ajona, jossa ruotsiwikiin (ja pariin filippiniläiseen wikiin) on luotu aika käsittämättömiä artikkeleita. J Hokkanen on käsittääkseni käynyt noita läpi, botti on tuonut vain saman datan samoista paikoista, mitä J Hokkanen oli sitä ennen tehnyt käsin. --PtG (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 22.34 (EEST)[vastaa]
@Iivarius:: Jos katsot artikkeleita tyyliin ceb:Ryssughar ja luokkia tyyliin sv:Kategori:Öknar i Finland niin huomaat eron. Näkisin että ero tiivistyy sanaan lähdekritiikki ([3]): Botista tulee ulos mitä bottiin syötetään, ja bottiin syötetään sekalaista roskaa, niin ulos tulee sekalaista roskaa, vaikka tekniset taidot olisivat erinomaiset. Aiemmin oli luotu botilla artikkelit Ruotsin järvistä (ja myös eliölajiartikkeleita) kunnon lähtötiedosta. Niillä oli eri botinajaja ja myös sisällöllä ero kuin yöllä ja päivällä: toinen käytti Ruotsin viranomaistebn korkealaatuista viranomaisdataa (se ei ollut silloin viekä avoimena datana, mutta käytöstä oli erikseen sovittu, nyttemmin data on avointa), toinen amerikkalaista roskatietokantaa, jossa oli 1970-luvulla käsin peruskartalta ilmeisesti jossain amerikassa kieltä osaamatta digotoituja satunnaisia nimiä ilman mitään todellista rakenteisuutta ja väärin käännetyillä ominaisuustiedolla ilman mitään todellista rakenteisuutta, vaikka esim. Suomesta olisi ollut viranomaisdatat jo samaan aikaan avattuina. - Siis täysin tietämättä, että koko Euroopassa EU:n Inspire-dire´ktiivin myötä oli suuri määrä paikkatietoa avattu joka maassa. - Ja sellaista maailmankolkkaa tuskin on, mistä ei olisi parempaa dataa tullut sillä välin jos, muuallakin maailmassa tiedon laatu oli sama. Voi tietysti olla, että jos jossain muualla maailmassa lähtötietoon, se oli joku ihme GeoNames-tietokanta, on massa-ajona syötetty parempaa dataa vanhan roskan päälle (tai en tiedä onko, en ihmettelisi, jos se olisi todettu niin huonoksi ja vanhentuneeksi, ettei sille enää tehtäisi mitään), niin jossain muualla laatu voi olla parempi, mutta Suomen osalta se oli täyttä roskaa. Artikkelissa en:GeoNames ei tosiaan edes kerrota, mikä pulju tuon on aikoinaan luonyrt. - Niitähän sitten sv-wikissä korjattiinkin laajalla korjausprojektilla ja jossain kai mainittiin että botinajaja lähti pois ovet paukkuen, en ehtinyt sitä seurata tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 06.57 (EEST)[vastaa]
Ja ontologia siis sitä tasoa, että jos suomessa on hiekka-alueita, niin hiekka-alueet ovat esiintymä kohteesta aavikko. - Eli tämmöistä roskaa käytetty lähteenä.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2019 kello 07.03 (EEST)[vastaa]
Palatakseni takaisin alkuperäiseen aiheeseen, minusta rajan voisi vetää maailmanrankingissa johonkin tiettyyn kohtaan. Esim. TOP 20 tai TOP 15. Rajaa voi sitten päivittää, jos maita tulee paljon lisää rankingiin.--LCHawk (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 12.35 (EEST)[vastaa]
Toisaalta maailmanranking perustuu maajoukkueisiin ja joidenkin korkealla olevien maiden pelaajat pelaavat muualla kuin kotimaan liigassa ja liigan taso on heikko, kun taas jossain vähän heikommin rankatussa maassa saattaa liigassa pelata lähes koko maajoukkue ja kovia ulkomaalaisvahvistuksia.--MAQuire (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 17.29 (EEST)[vastaa]

Kuvat lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Minkä takia kuvien lisäyksessä ei noudateta käytäntöä Merkitse lähteet? --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.03 (EEST)[vastaa]

Huono kysymys. Onko niin, että artikkeleihin pannaan kuvia, mutta mistään ei voi varmentaa, sisältääkö kuva oikeaa tietoa tai liittyykö se aiheeseen? Vai onko niin, että artikkeliin pannaan kuvia ja käytetään kuvan sisältämää informaatiota tekstitiedon lähteenä? Mitä oikein kysytään, kun täällä jotain ilmeisesti muokkaajayhteisöltä jotain kysytään? Tarkoitus lienee käytännön muuttaminen tai selventäminen jollain tavalla. Miten? --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.26 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan arvelinkin että tämä tarvitsee selvennystä. Siis miksi artikkeleihin pannaan kuvia, vaikka mistään ei voi varmentaa, sisältääkö kuva oikeaa tietoa tai liittyykö se aiheeseen? Eihän commons sinänsä voi kelvata lähteeksi kun ei Wikipedia itsekään kelpaa. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 13.56 (EEST)[vastaa]
Tuo on olemassa oleva ongelma mutta onko siihen muuta ratkaisua kuin jättää artikkelit ilman kuvia? Miten kuvia pystyy lähteistämään? Miten esimerkiksi minä lähteistän, että artikkeliin Nuijamies (Mikkeli) lisäämäni kuva on sieltä, mistä väitän sen olevan? Viimeiseen ei kelpaa vastaukseksi, että joillakin laitteilla voi tallentaa myös kuvauspaikan koordinaatit, koska se ei koske kaikkia laitteita eikä vanhempia kuvia eikä varsinkaan henkilökuvia, jollaisia iso osa Wikipedian kuvista taitaa olla (kuten lisäämäni kuva artikkelissa Senja Mäkitörmä). --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Käytännössä kuvan metatieto voi sisältää useita tietoja kuten ajanhetki, millä kameralla kuva on otettu ja niin edelleen. Jotkin tiedot kuvaan pitää lisätä manuaalisesti mutta voivat seurata kuvatiedostossa mukana. Commons osaa nuo kuville näyttää jos sellaista on kuvatiedostossa mukana (ainakin osittain), muutoin riippuu taas käyttäjien toiminnasta että tarvittavat tiedot lisätään. Commonsin vaatimassa muodossa. Kamerat voivat lisätä kuviin GPS-koordinaatteja myös jos niissä on sille tuki. Eli periaatteessa on mahdollista olla kuvassa itsessään tuota tietoa mutta se ei kata kaikkea ja riippuu käyttäjien toiminnasta kuten kaikki muukin Wikipediassa ja Wikidatassakin. Tiedot voi myös olla aivan puutaheinää tai täysin väärennettyjä kuten lähdeviitteetkin, ainoastaan useiden eri lähteiden vertailu voi paljastaa ristiriidat ja väärät tiedot. Ipr1 (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.18 (EEST)[vastaa]
Satuin tuossa juuri lisäämään commonsiin puhelimella ottamani kuvan. Commonsiin tallennettaessa commons osasi lukea kuvalle koordinaatit. Ne kuitenkin olivat mitä lie muutaman kilometrin pielessä kuvanottohetken todellisesta sijainnista, eli sijainti oli ilmeisesti muodostettu jotenkin puhelimen tutkiasematiedosta. Korjasin sen sitten commonsissa olleisiin kuvan tietoihin, jotain kautta tiredon varmaan olisi pystynyt korjaamaan itse kuvaankin. Tiedän kuitenkin, kun olen viisaammilta kysynyt, että puhelimet nykyään tukevat myös tarkkaa gps-paikannusta, mutta näiden tarkemoien koordinaattien saamineen kuvaan vaatisi kai jonkun oman sovelluksensa (ellei sitten onnistu jo puhelimen asaetuksista, en ole ehtinyt tutkia), jonka nimen taisin joskus kysyä joltain viisaammalta mutta olen sen jo unohtanut, varmaan tällaisia sovelluksia on moniakin. --Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.50 (EEST)[vastaa]
Wikipedia on luonteeltaan tiedonkeräyshanke. Wikipediaan kirjoitetaan tekstiä, josta puolet on peräisin suurin piirtein jostain lähteestä, joka toimii tai ei toimi. Commons on erillinen mutta liitännäinen projekti, jonne tallennetaan vapaita kuvia, joita voi hakea artikkeleihin koodinpätkällä. Wikidata puolestaan kerää vapaata dataa ja Q-yksikköjä, joita haetaan tai jotka hakeutuvat Wikipedian artikkeleiden tietolaatikoihin kuin virukset soluihin. Koko projektin idea on se, että tieto koostuu merkkijonoista – ja tämä ei ole mikään tietoteoreettinen oivallus vaan wiki-projektien perusluonne. Wikipedian lähdekäytännössä on kaksi hauskaa periaatetta: lähteeksi kelpaavat kaikki muut kuin Wikipedia itse tai sitten tieto voidaan esittää lähteettömänä, kunhan se tulee sisarprojektien kautta kuvana tai datana. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.27 (EEST)[vastaa]
Toisaalta jos commonsiin lisää kuvan ilmoittawen mitä se esittää, se on uutta tutkimusta. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.29 (EEST)[vastaa]
Sitä se tuskin kovinkaan usein on mutta lähteetöntä kylläkin. Ei ole minun oma tutkimukseen perustuva keksintöni, että tuossa ylempänä linkkaamani artikkelin kuvassa on Senja Mäkitörmä. --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 14.34 (EEST)[vastaa]
Oma tutkimus on kuitenkin sallittua Commonsissa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. elokuuta 2019 kello 14.24 (EEST) Edit --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. elokuuta 2019 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Niinpäs muuten taitaa ollakin, mutta kun tähän fi-wikiin saa lisätä kuvia viemättä niitä commonsiin. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 22.28 (EEST)[vastaa]
Kuvissa, jotka tallennetaan Commonsiin tai fi-wikiin on merkitty lähde. Usein se on "oma teos". Koska IP:llä ei voi tallentaa valokuvia, ainakin teoriassa valokuvan tai muun datan tiedon oikeellisuuden voi haastaa. - Mikä tämän keskustelun pääasiallinen tarkoitus on, ihmetellä miksi lisätään artikkeleihin valokuvia vai jokin muu?--Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 22.57 (EEST)[vastaa]
Mitäs IP-status tähän kuuluu? Sama kai se on kuka sen lähteettömänä lisää. --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 00.08 (EEST)[vastaa]

Kuva Aatos Erkosta
Aikoinaan artikkeliin Aatos Erkko oli päätynyt jotain kautta kuva joka ei näyttänyt aatos erkolta, ja lopulta joku taisi tunnistaa sen joksikin suomalaiseksi radion tai television toimittajaksi tms. joten kyllä aina joassain väleissä monipolvisia ketjuja lipsahduksin tapahtuu. Tässä kai lipsahdus tosin oli tapahtunut jossain wikimedian ulkopuolella ja sopivalla lisenssillä julkaistu kuva sitten päätynyt wikimediaan. Toisaalta samanlaisia virheitä tekevät esim. sanomalehdetkin, joissa lähes päivittäin oikaisuja, että henkilöstä kerrottiin väärä ni mi tai näytettiin väärä kuva.--Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Erkko-jutussa ei tapahtunut tunnistamista vaan käänteistunnistaminen. Minä tajusin, että kättelyäijä ei ole Erkko ja otin kuvan pois artikkelista. Ei aavistustakaan, kuka kuvassa on. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Jossakin (olikohan kuvan keskustelussa) keskustelu oli myöhemmin tuon jälkeen jatkunut, ja joku oli siellä esittänyt arvion kuvan henkilön oikeasta henkilöllisyydestä, en muista enää mihin oli päädytty, mutta kai jotain ylen toimittajaaa tms. veikattiin.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.34 (EEST)[vastaa]
Jatkoin Aatos Erkon kuva -aiheesta keskustelua sivulla Keskustelu:Aatos Erkko, jonne jatkokeskustelu sopii hyvin. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.48 (EEST)[vastaa]
Totesin tuolla linkitetyssä keskustelussa, että tänä vuonna oli vastaava keskustelu kuvasta artikkelissa Helvi Hämäläinen. Se ratkesi kun joku otti yhteyttä kuvan julkaisijaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.58 (EEST)[vastaa]
Yleisradion Moskovan-kirjeenvaihtaja Martti Hosia. Ei ole arvio vaan tieto. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.54 (EEST)[vastaa]

Riippuu paljolti kuvasta, en tiedä mikä on yleistä. Jos lataan commonsiin ottamani kuvan harvinaisesta kovakuoriaisesta ja luokitellen sen itse johonkin tiettyyn lajiin, kyseessä on varmaan oma tutkimus. J.K Nakkila (keskustelu) 9. elokuuta 2019 kello 16.55 (EEST)[vastaa]
Noissakin voi kyllä olla virheitä, vaikka vartmaan niitä tavattaessa korjataankin. Joskus jollain retkeilyllä, missä oli monen sortin biologeja muikana, otin kuvan jostain hyönteisestä, jonka joku biologi tunnisti (en muista enää tuliko tunnisrus paikan päällä vai mailitse myöhemmin). Joskus taas otin kuvan "jonkun entisen kunnan keskustasta", mutta näin jälkikäteen en ole itse asiassa aivan varma, oliko se lopulta kunnan keskusta. (Siis juuri näitä kuntia, joiden keskustasta keskellä peltoa tai metsää ulkopaikkakuntalainen helposti ajaa ohi). Tässä prosessi on varmaan itseään korjava, mutta koskaan ei voi tietää, onko korjaus jo tehtyy vai tekeekö sen joku ehkä kuuden vuoden päästä tai ei sittenkään, jos korjausta jossain tarvittaisiin. Enemmistö varmaan on tarkka faktoista, mutta virheitähän tulee aina. Mutta näinhän on wikipediasasa muutenkin. (So. esim. lähde tiedolle voi olla, mutta lukijan vastuulle jää, onko lähde esim. ajantasaisimman viimeisimmän tiedon sisältävä.)
Ratkaisukin kuitenkin on: jotkut museot ovat julkaiseet kokoelmiaan wikimediassa. Jos joku tämän alan museo tai muu julkinen toi mija joskus päätyisi tähän, niin luotettavuus varmaan olisi silloin hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Joskushan kuvissa lukee jollain latinankielisellä lyhenteelä (oliko se nyt "det." tjsp) tunnistajan nimi. Sitä en ole itse tullut täällä käyttäneeksi mutta esim. somessa kuvia jaettaessa niin saatetaan joskus tehdä. - Mutta ei varmaan ilman tunnistajan lupaa silloinkaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2019 kello 13.48 (EEST)[vastaa]
Wikipedian käytännöissä on sellainen sisäinen epäjohdonmukaisuus, että jos jotain tekstiä lisää artikkeleihin, väitteille pitää olla kunnolliset lähteet, muuten se on lähteetön ja mahdollisesti myös uutta tutkimusta. Sitaattejakin saa käyttää. Mutta jos kuvan tai piirroksen kopioi jostain luotettavasta lähteestä, käsissä on todennäköisesti tekijänoikeusongelma. Parempi on vaikka piirtää itse tai käydä kameralla ottamassa vastaava kuva. Eli käytännöt lisättävän tekstin ja lisättävien kuvien suhteen ovat ilmeisen päinvastaiset. ⸻Nikolas Ojala (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 18.17 (EEST)[vastaa]

Somelähteet[muokkaa wikitekstiä]

Onko nyt virallinen käytäntö, että katoavat somelähteet (esim. tässä Instagram) kelpaavat Wikipediaan lähteiksi? Minulle on jäänyt kuva, että se on yksittäisten käyttäjien mielipide. Siihen kuitenkin vedotaan yhteenvedossa otsikon Taustaa alla olevan linkin puolesta. En muista asiasta kuin hyvin suppeita parin käyttäjän yksittäisiä keskusteluja. --Abc10 (keskustelu) 12. elokuuta 2019 kello 12.35 (EEST)[vastaa]

Ei minun mielestäni. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2019 kello 23.45 (EEST)[vastaa]
Some yleisesti (facebook, twitter ym.) ei kelpaa lähteeksi, ei instagram ole siinä poikkeus. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.34 (EEST)[vastaa]
Kiitos keskustelusta. Tämä on nyt se keskustelu johon viitataan, kun tulee erimielisyyttä. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.37 (EEST)[vastaa]
Tapauskohtaista, henkilön instagram, facebook, twitter on nykyään yhtä kuin henkilön oma kotisivu. Nykyään ei kotisivut ole enää samassa huudossa kuin joskus, vaan moni keskittyy itsensä esiin tuomiseen sosiaalisen median kanavissa. Eli jos kyseessä on henkilön oma virallinen sosiaalisen median tili, sitä voi käyttää lähteenä paremman puutteessa. Stryn (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 11.47 (EEST)[vastaa]
Tuo on yksi näkemys. Koska asiasta on erilaisia näkemyksiä, pitäydyn itse siihen kantaan, että eivät kelpaa. Kun sometili katoaa, sitä ei voi tarkistaa, koska sitä ei voi käsittääkseni arkistoida arkistopalveluihin. (Ja jos tili sattuukin vielä olemaan olemassa, tarkistajalla pitää tietysti olla tunnus asianomaiseen "palveluun".) Maailma ei siihen kaadu jos jonkun pikkujulkkiksen artikkelista puuttuu syntymäaika. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.26 (EEST)[vastaa]
Kyllä pystyy arkistoimaan ihan yhtälailla kuin muitakin sivustoja ja ei tarvitse tunnuksia nähdäkseen julkisen youtube/twitter/facebook/instagram-tilin. Eli nyt vähän faktat hukassa :) Stryn (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.40 (EEST)[vastaa]
Facebook-sivun eteen tulee lappu joka estää näkymän, kun olen joskus yrittänyt tarkistaa näitä "lähteitä". Ehkä olet aina kirjautuneena. Arkistoipas malliksi Wayback Machineen joku Wikipediaan merkitty facebook-sivu (kirjautumattomana), kun kerran factat on hallussa. Kumma kun ilmestyt paikalle vain silloin kun olet eri mieltä kanssani. Sama koskee muuten käyttäjä Antilopea, jolle äsken ihmettelin jotain. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Minä kokeilin tallentaa Twitter- ja Facebook-sivua Wayback Machineen, mutta sivu ilmoitti, että tallentamisessa tapahtui virhe. Uudelleen yrittäminenkään ei auttanut.--Puppe100 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 17.35 (EEST)[vastaa]
Minäkin kokeilin tallentaa Facebook-sivua Internet Archiveen, ja hyvin toimi. Latauskin sieltä toimi hyvin. Mikseivät esim. Valtioneuvoston kanslian sivut kelpaisi lähteeksi? ¬Antilope 23. elokuuta 2019 kello 19.47 (EEST)[vastaa]
Hyvä että ainakin joku saa tallennettua ne arkistoon.--Puppe100 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 06.39 (EEST)[vastaa]
Satunnaisia sivuja ilmeisesti voi tallentaan. Koska en itse ole fb:ssä, en tiedä miten sivujen määrityksiä tehdään. Mutta esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuja ei enää nykyisin voi tallentaa arkistoihin, ja vastaavia tapauksia tulee vastaan aina silloin tällöin. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 08.47 (EEST)[vastaa]
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä kuin Stryn, eli somea voi käyttää joissakin tapauksissa lähteenä. Monet pienemmät ja isommatkin toimijat eivät ylläpidä omia erillisiä kotisivuja, koska somea on helpompi päivittää ja sillä tavoittaa ihmiset paremmin. Tällöin somea (esim. Facebook-päivityksiä) voi käyttää lähteenä kyseiseen aiheeseen liittyvistä tapahtumista. Mutta tässä kyseisessä tapauksessa oli käytetty henkilön syntymäajalle lähteenä henkilön itsensä tekemää Instagram-päivitystä. Siinä on ongelmana ensinnäkin se, että onko päivitys varmasti tehty henkilön syntymäpäivänä. Henkilö voi myös myöhemmin poistaa koko päivityksen, jolloin ainoa lähde henkilön syntymäajalle olisi lähde, jonka henkilö on itse poistanut näkyviltä. Syntymäajat pitäisi lähteistää mahdollisimman luotettavilla lähteillä ja mieluiten vasta sitten, jos joku toissijainen lähde sen kertoo. Media ei usein kerro tubaajien yms. henkilöiden tarkkoja syntymäaikoja, koska se ei ole erityisen tähdellinen tieto, ja toisaalta henkilö voi haluta pitää sen omana tietonaan. Usein syntymävuosi voidaan joko lähteistää tai arvioida lähteiden perusteella, ja se riittää hyvin. -kyykaarme (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Ainakin instagramia käytetään paljon trendikkäiden asioiden mainostamiseen kuin faktojen kuvaamiseen eli enemmän huomionhakuisuutta kuin faktoihin panostamista. Itse en missään tapauksessa luottaisi siihen lähteenä millekään asialle. Lähteiden katoaminen kyllä on muutoinkin ihan oikea ongelma, vaikka viitataan kirjaan josta ei enää oteta painoksia eikä löydy kirjastoista: fakta sinänsä pysyy mutta tarkistaminen ei onnistu. Arkistointipalveluista kuten Wayback Machine vanhoja digitaalisia tietoja voi kaivaa mutta sinnekään ei arkistoida kaikkea. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 14.08 (EEST)[vastaa]
Kyllä mielestäni virallisia suurimpien medioiden tai esimerkiksi poliisin Facebook- tai Twitter-tilejä voi huoletta käyttää, niissä ei ole minkäännäköistä luotettavuusongelmaa. Instagramista en menisi takuuseen, koska se perustuu pelkästään kuvien jakamiseen, eikä siellä juurikaan ole varsinaista faktatietoa. Instagram-lähteet ovat omaan silmääni lähes aina olleet enemmän tai vähemmän uutta tutkimusta. Ollaan esimerkiksi lähteistetty syntymäaika kuvalla, jossa on kuvatekstinä "Mun synttärit" tai muuta vastaavaa vähemmän virallista. --Sblöbö (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 21.40 (EEST)[vastaa]
Ei ole väliä millä alustalla tieto on julkaistu, jos julkaisija on luotettava ja tieto tarkistettavissa. Esimerkiksi Yleisradion antama tieto on yhtä luotettava, oli se sitten Ylen omilla sivuilla tai Ylen Facebook-sivuilla. Facebook, Twitter yms vain jos tietoa ei ole saatavilla muuta kautta. –Makele-90 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 21.58 (EEST)[vastaa]
Kuten erään käyttäjän keskustelusivulle laittamaasi kommenttiin aiemmin vastasin [4], kyllä somelähteetkin nykyään kelpaavat, samassa tarkoituksessa missä esim. henkilöiden ja yhtyeiden omat kotisivut ovat aina kelvanneet. Linkki viimevuotiseen kahvihuonekeskusteluun tännekin: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 144#Facebook lähteenä. Laitetaan tuoreehkona esimerkkitapauksena vaikkapa tieto laulaja Johanna Kurkelan syntymäajasta. Hänen viralliselle Facebook-sivulleen on laitettu hänen täyttäneen 34 vuotta 25. huhtikuuta tänä vuonna[5]. Täällä olevassa artikkelissa oli tätä ennen pitkään väärä tieto (Facebook-päivityksessä mainittiinkin erikseen, että Wikipediakin voi olla väärässä), että hän olisi syntynyt 10. huhtikuuta 1985. Kyseinen tieto oli muutama vuosi sitten lähteistetty Ilta-Sanomien jutulla vuodelta 2011 [6], joten tuossa tuossa yksittäistapauksessa somepäivitys päihittää lähteenä tämän lehtijutun. Väärä syntymäaikatieto oli ilmestynyt Kurkela-artikkeliin alun perin jo vuonna 2010 [7], joten voi hyvin olla, että Ilta-Sanomat käyttänyt vastaavasti oman juttunsa lähteenä juuri Wikipediaa. --Nironen (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Asiasta ei ole yksimielisyyttä, kuten tästäkin keskustelusta huomaa. Somelähteet ovat päiväperhosia jotka katoavat tarkistajan tavoittamattomiin. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Somejulkaisu katoaa vain jos julkaisija poistaa sen, mitä harvemmin tapahtuu. Lähteenä käytettyjä verkkosivujakin toisinaan lakkaa toimimasta, joten siinä mielessä eroa ei ole. --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.33 (EEST)[vastaa]
Eikös juuri äskettäin ollut juttua siitä, että jokin 2000-vuosikymmenen suuri ja tärkeä alusta on kadonnut kokonaan verkosta ja että miljoonat tekstinpätkät ja kuvat ovat saavuttamattomissa? En muista palvelun nimeä, mutta siinä on palveluntarjoaja vetänyt somesta töpselin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.36 (EEST)[vastaa]
Sihteeriopisto? --Lax (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.46 (EEST)[vastaa]
Kyse oli itse asiassa tästä Linda Liukkaan kolumnista Ylen sivuilla, jossa hän kertoo digitaalisista tallennuspalveluista ja siitä, että osa nuoruudesta on "peruuttamattomasti pyyhkiytynyt pois", kun mm. Irc-gallerian lokeja ei enää ole. Tässä keskustelussa on kaksi eri asiaa sekaisin: 1) nettilähteiden luotettavuus ja 2) nettilähteiden elinikä. Tietyllä tavalla Wikipediasta on myös tullut eräänlainen muistiorganisaatio. Kun linkit näyttävät arvosanaa 404, niin tieto on saatavissa enää Wikipedian artikkelista ilman mahdollisuutta tarkastaa sitä annetusta lähteestä. Kun aika kuluu, näin käy yhä useammin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 16.12 (EEST)[vastaa]
Toki kaikki on aina mahdollista, eikä mikään ole ikuista. Kuitenkin tilanteessa, jossa tietoa ei ole julkaistu muualla kuin vaikkapa Helsingin Sanomien FB-julkaisussa, niin käytän mieluummin sitä kuin jätän tiedon tai lähteen kokonaan pois. Omissa muokkauksissani periaatteeni on se, että FB:tä ja Twitteriä lähteeksi vain jos ei muualtakaan löydy. --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 22.44 (EEST)[vastaa]
Nykyään huolisin lähteeksi, mutta ainahan se on tapauskohtaista. --Otrfan (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Osa somesta on tunnistettavien käyttäjien kirjoituksia. Niitä voi käyttää lähteenä samoin ehdoin muutakin itse julkaistua tietoa. Käytännöissä ei ole somekieltoa --Uusimies (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 22.37 (EEST)[vastaa]

FOX News lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä Joe K:n (https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Joe_K.) mielestä FOX News ei käy artikkelissa Antifaschistische Aktion lähteeksi, koska se on hänen mielestään "valeuutiskanava" ja se "ei luonnollisestikaan ole Wikipedian edellyttämä riippumaton lähde" (https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Antifaschistische_Aktion&action=history). Mielestäni Joe K. on karkeasti väärässä, ja hänen tälle perusteella tekemät poistot mainitussa artikkelissa tulisi peruuttaa. Ymmärrän toki, että eri tiedotusvälineet tekevät uutisointia omista poliittisesti latautuneista lähtökohdistaan, mutta FOX kuitenkin noudattaa aivan varmasti journalistisia periaatteita. Varmaankaan missään Wikipedian keskusteluissa ei ole todettu, että FOX näitä periaatteita laiminlöisi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Antifaschistische_Aktion). Vai onko? Jos Joe K:n esittämä väite olisi tai tulisi Wikipediassa yleisesti noudatettavaksi toimintatavaksi, päädyttäisiin hyvin pian monien ongelmien eteen: Voisiko Kansan uutisten artikkelia käyttää 612-marssin lähteenä (https://fi.wikipedia.org/wiki/612-marssi#J%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t)? Voisiko VAPO:a käyttää lähteenä turvetta käsittelevissä artikkeleissa? Voiko Maaseudun tulevaisuutta käyttää lähteenä artikkeleissa, jotka käsittelevät muita puolueita kuin Keskusta-puoluetta?

--91.153.176.137 15. elokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)[vastaa]

Enwikissä uutistoimitusta pidetään kelvollisena lähteenä, mutta muuta ohjelmatuotantoa, kuten Fox & Friendsiä, mielipidekirjoituksia vastaavina joita ei tulisi käyttää lähteenä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa se lähteensisältö aika pitkälti pohjautui Fox & Friendsissä olleisiin juttuihin. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
Ei tuo en-wikin kohta sano ettei Fox & Friendsia voi käyttää lähteenä, sehän vain viittaa WP:INTEXT guidelinen kohtaan ja kehottaa varovaisuuteen. Jos esim. tutkija/professori/poliitikko/julkkis N.N. on sanonut jotain jostain asiasta, on aika sama onko tämä tieto peräisin Fox Newsista vaiko jostain sen apujulkaisusta, koska tiedon lähde on kuitenkin N.N (oikaisu saataneen jotain kautta, jos N.N:ää on siteerattu väärin). Joe K on joka tapauksessa tuossa Antifa artikkelissa sitten nokittanut lisäämällä muualla julkaistuja mielipidekirjoituksia lähteiksi. jni (k) 23. elokuuta 2019 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Tämä tuo mieleen joskus käydyn keskustelun siitä, voiko kreationistien sivuja käyttää lähteenä ihmisen evoluutiota tai sen tutkimusta koskevien yksittäisten faktojen kohdalla. Oma kantani oli että ei. Toisaalta muistaan Wikipedian ulkopuole3lta uutisia, missä jonkun maan epämääräinen media julkaisee epämääräisiä väitteitä, joita joku maan poliittinen toimija sitten siteraa väittäen toimineensa hyvässä uskossa, kun kerran esitettyjä väitteitä ei ollut missään oikaistu. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 15.04 (EEST)[vastaa]
Lähdekritiikkiä aina kaivataan: jos esitetty väite poikkeaa merkittävästi muista luotettavista lähteistä niin ainakin on hyvin perusteltava jos sitä käytetään. Pelkän mielipiteen esittämisen takia ei pitäisi, valeuutisten torjumiseen väärää väitettä ei pitäisi lainkaan esittää jotta siihen ei tartuttaisi. Ipr1 (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 15.08 (EEST)[vastaa]
Samaa pohdittiin ainakin vuonna 2017 aloittamassani kahvihuonekeskustelussa: [8] Tuolloin asiasta oltiin montaa mieltä. Keskustelu sai innoituksensa saman käyttäjän eli Joe K:n muokkauksesta, jossa hän oli lisännyt Laura Huhtasaaren artikkeliin tekstiä käyttämällä lähteenä SDP:n äänenkannattajaa Demokraattia: [9] --Sblöbö (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 16.37 (EEST)[vastaa]

Tytäryhtiöiden, liiketoimintayksiköiden ja divisioonien merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Mainitsenpa tuosta äsken aloitetusta suuntaviivakeskustelusta tällä luetummalla foorumillakin, kun täälläkin moisia on joskus käyty: Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Tytäryhtiöt, liiketoimintayksiköt, divisioonat?. Jatkot sinne, sillä se on hyvä paikka tähän tarkoitukseen. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 12.50 (EEST)[vastaa]

Kiitos! Tähän tosiaan olisi hienoa saada enemmän mielipiteitä. --Jepse (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 22.34 (EEST)[vastaa]

Päivämäärien linkkaus (taas kerran)[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Nokialainen käyttäjä 131.228.2.20 poistaa hurjaa vauhtia kaikki päivämäärälinkit. Olen oppinut, että olennaiset päivämäärät, vähintäänkin kuolemaan ja syntymään liittyvät tahi verrattavat päiväykset/vuodet ovat linkattavia. Muistanko väärin? Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.21 (EEST)[vastaa]

Kun klikkasin muutamia satunnaisia muokkauksia, niin löytyi vain vuosiluku- tai vuosisatalinkkien poistoa. Oliko esim. vanhemmissa muokkauksissa myös päivämäärien poistoa? Ainakin henkilöartikkeleissa päivämäärät ja vuodet elinaikatiedoissa on ollut tapana linkittää.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.29 (EEST)[vastaa]
Olet oikeassa, lähinnä kyse on vuosiluvuista, vuosikymmenistä ja vuosisadoista. Muutama päivämääräkin kyllä on. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
Tässä varmaan kuitenkaan ei ole rikottu konsensusta sen paremmin, koska pääsääntöisesti kai tekstistä saa poistaa myös päivämääriä kunhan henkilöartikkeleissa johdannon syntymä- ja kuolinpäivämäärät jätetään linkitetyiksi. (Yksittäistapauksissa voi olla poikkeuksia, mutta yleinen sääntö lienee tämä). --Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.41 (EEST)[vastaa]
Näköjään on myös muokkauksia joissa kuvien wikitekstissä on muutoksia sanojen kuva - tiedosto välillä ja sanojen thumb ja pienooiskuva välillä. Thumbin ja filen suomentamisen vielä voi ymmärtää mutta onko sillä yhtikäs mitään väliä mikä suomenkielisistä sanoista tuossa on jos kumpikin toimii? Nämä ymmärtäisin nollamuokkauksiksi, jos ei samalla muokata muuta.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.32 (EEST)[vastaa]
Kaikki nuo on nollamuokkauksia. Esimerkiksi aakkostus-mallineen suomentaminen artikkelissa tulee hoitaa muun muokkauksen lomassa. Ainakin käyttäjä Anr tekee tuota lisäkseni.--MAQuire (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.38 (EEST)[vastaa]
Urjanhai ja MAQuire eivät tässä kohtaa pysy totuudessa. En ole tehnyt yhtäkään vain kuviin kohdistuvaa tai vain aakkostus mallineen suomennosta. Kaikki nuo muokkaukset sisältyvät muihin muutoksiin eli ylläoleva ylittää käyttäjään kohdistuvien perusteettomien väitteiden mukaisen sopimattoman käyttäytymisen rajan.--131.228.2.21 9. syyskuuta 2019 kello 07.50 (EEST)[vastaa]
Mistä se muuten tulee, että kahdesta suomenkielisestä sanasta, joilla kummallakin koodi toimii, toinen on oikein ja toinen väärin?--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Jos kuvan alussa lukisi aina joko Tiedosto, Kuva tai File mutta ei vaihdellen, artikkelista voisi helposti hakea kaikki kuvat, kun haluaa tarkistaa, mitä niihin on kirjoitettu. Ainakin Filen voisi poistaa käytöstä, mutta mielellään noista suomenkielisistäkin sanoista toisen. Muitakin hyviä ehdotuksia on takataskussa, mutta koska ehdotukset eivät yleensä toteudu, niin jätän ne kertomatta. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan ne voisi todennäköisesti yhdenmukaistaa botilla, mutta jos yhdenmukaisuudelle suomenkielisten sanojen sisällä on hyviä perusteita, niin miksi alun perinkään on saliittu koodiin kaksia eri sanoja? Vai onko niin, että alkuun ei ole älytty, että voi olla muitakin tiedostoja kuin kuvia? Ilmeisesti kai niin.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Jos näin on, niin myönnän huolimattomuuteni.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Katselin jotain muokkauksia enkä löytänyt ongelmia. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 18.11 (EEST)[vastaa]
Katselin joitain muokkauksia enkä löytänyt ongelmia. Siellä on tyypillisesti poistettu vuosisadan linkitys vuosisata-artikkeliin, sekä sellaisia päivämääriä, jotka eivät ole esim. henkilön synnyin- tai kuolinpäiviä vaan jotain pienempää. Esim. [10] kartanon omistaja 1500-luvun jälkipuoliskollakartanon omistaja 1500-luvun jälkipuoliskolla, ja keskeltä leipätekstiä on naimisiinmenopäivästä poistettu linkitys. Hyvinkin yleisen linjan mukaisia linkityksen vähennyksiä. Olen itsekin joskus poistellut tuollaisia. --Jmk (keskustelu) 9. syyskuuta 2019 kello 08.24 (EEST)[vastaa]

Kiitos keskustelusta - ja neuvoista. --Huhdanjo (keskustelu) 6. syyskuuta 2019 kello 16.40 (EEST)[vastaa]

Hakukonekielto[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeliin Liisa Sofia Pöntinen (näyttelijä) on lisätty rivi HAKUKONEKIELTO. Onko suotavaa ja toimiiko edes? --Kospo75 (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.34 (EEST)[vastaa]

Ei tämä varmaan liity käytäntöihin vaan käyttäytymiseen. Artikkelin luojamuokkaaja on aiemmin kovasti halunnut, että koko artikkeli poistettaisiin täältä. Kun se ei ole onnistunut, hän ilmeisesti toivoo, että Wikipedia-artikkeli ei sitten tulisi esille hakukoneiden tuloksissa. En tiedä, toimiiko tuo, mutta on sitä täällä käytetty sallituissa nimiavaruuksissa. Luokan kuvauksen mukaan Muodostamani käsityksen mukaan artikkeliavaruudessa sitä ei saa käyttää. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 13.39 (EEST) Kommenttia korjattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 17.55 (EEST)[vastaa]
Missä kohtaa luokan kuvausta sanotaan, että sitä ei saa käyttää artikkeliavaruudessa? --Lax (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Ei missään. Wikipedia on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.38 (EEST)[vastaa]
Älä sitten sano, että luokan kuvauksen mukaan... --Lax (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 14.52 (EEST)[vastaa]
Älästä vaarin. --Pxos (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 17.55 (EEST)[vastaa]
Tuo __HAKUKONEKIELTO__ eli __NOINDEX__ ei oletusarvoisesti toimi Wikimedia-wikien sisältönimiavaruuksissa, joten artikkeliavaruudessa kyseinen tekstipätkä ei vaikuta mihinkään millään tavoin (lisätietoa). –Ejs-80 8. syyskuuta 2019 kello 15.48 (EEST)[vastaa]
Ei varmaan kannata tehdä tietosanakirjaa ja estää löytyneiden osumien näkyminen hakukonetuloksissa, joten Wikipedian kanta on ymmärrettävä. Kyseinen henkilö voi koittaa neuvotella Googlen kanssa, hyvin perusteltuna voi onnistuakin.--Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2019 kello 16.02 (EEST)[vastaa]

Siirretty keskustelu?[muokkaa wikitekstiä]

Tästä on hävinnyt keskustelu Sotamuistomerkeistä, mutta unohtunut laittaa tähän tieto siirrosta. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 22.02 (EEST)[vastaa]

Ja täällä sitä keskustelua useiden artikkeleiden lähteenä käytetyn lähteen kanssa menettelystä toivoisi käytävän. Aiemmin tällä sivulla on keskusteltu esimerkiksi amerikkalaisen uutiskanavan käytöstä lähteenä; nyt kyseessä taitaa olla joku harrastelijasivusto, joka ei julkituo käyttämiään lähteitä tai dokumentoi kunnolla mihin kirjaukset perustuvat. Joku siirsi aloittamani keskustelun ajattelamattomasti tai jonkun oman ajattelutapansa perusteella toisaalle, vaikka toisaalle (erään wikiprojektin suuntaan) oli linkitetty tieto käytäntökeskustelua käytävän nimenomaan täällä, jonne se kuuluu. Tälläinen toiminta tappaa keskustelun ja ohjaa käytäntökeskustelun muuksi. Ei ole mielekästä - vaikka keskustelun siirtäjä sähäkällä toiminnallaan usein on huomiota ehkä hakenut tai ainakin saanut - siirtyä henkilöitä osoittelevaan keskusteluun. Monien sotamuistomerkkien artikkeleissa tai näitä kohteita esimerkiksi kirkkojen, paikkakuntien tai tapahtumien yhteydessä mainitessa on käytetty lähteenä siis laadultaan vaihtelevantasoista, paljastusvuoden osalta osin ala-arvoista lähdettä. Jotenkin nuo heikot lähteustykset - joita mainintoja lienee saataa olla kymmeniä tai satoja - olisi hyvä kaivaa artikkelimassasta ulos ja liputtaa ilmeisen virheelliseksi osoittautunut oletusvuosiluku, esimerkkinä ainakin sotamuistomerkkien paljastusajankohtana käytetty (1.1.1970, taisi siellä olla joku toinenkin vastaava repäisy) virheelliseksi ja poistaa fiwikin kirkko-, tapahtuma-, muistomerkki- ja luetteloartikkeleista tälläiseen hihasta revittyyn arvoon perustuvat maininnat (1970). Täällä ei ole tarkoitus keskustella ainoastaan jonkun projektin käytännöistä, vaikka projektiin liittyvä keskustelu Kahvihuoneen käytäntökeskusteluissa tuotiinkin esimerkkinä esille. Toivottavasti keskustelu palautetaan tänne! --Paju (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 03.49 (EEST)[vastaa]
Huomaa että tämä kahvihuone on tarkoitettu keskusteluun siitä, tarvitaanko johonkin Wikipedian käytäntöihin jotain muutosta. Se toiminta, jota kaipaat ei sisällä käytäntöjen muuttamista vaan normaalia toimintaa jo olemassa olevien käytäntöjen puitteissa erään tietyn lähteen kohdalla. Tässä on tuskin edes kysymys lähteen kiistanalaisuudesta vaan kyseistä ei-kiistanalaista lähdettä voidaan arvioida kaikessa rauhassa ilman kiistaa siitä, miten jotain käytäntöä tulisi tulkita. Siirretyssä keskustelussa esitinmkin siitä arviointia. Käytin joskus itsekin ao. lähdettä mutta sitten huomasin kaavamaiset vuosiluvut ja aloin soveltaa lähdekritiikkiä. En muista onko lähdekritiikin soveltamisesta Wikipediassa ohjetta tai edes esseetä, mutta siitähän tässä on kysymys. Jos havaitaan lähde, jonka käytössä on syytä noudattaa lähdekritiikkiä, kyseustä lähteestä yksittäistapauksena voi olla hyväkin käydä kahvoihuonekseskustelu, mutta se on silloin yleensä pikemminkin Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista). --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.15 (EEST)[vastaa]
Niin kuin sanoin toisessa keskustelussa, kysessä on ilmeisesti joltain osin keskeneräinen tai primäärilähde. Tällaisesta yksittäisestä pienehköstä lähteestä on vaikea saada käytäntöä, se sopii paremmin keskusteltavaksi kahvihuoneessa Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) jos ja kun tarvitaan laajempaa huomiota. Käytäntöihin voidaan kyllä ottaa mainintoina joitakin suuria lähdekorpuksia, vertaa Wikipedia:Nimistölähteet. --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.19 (EEST)[vastaa]
Ennen oli tapana että siirrettäessä keskusteluja kahvihuoneiden välillä tai kahvihuoneen ja muun sijainnin välillä, siirto merkittiin sinne, mistä oli siirretty ja sinne mihin oli siirretty. Tämä toimi hyvin. Jossain vaiheessa joku ahkera käyttäjä muutti menettelyä niin, että kertoi siirrosta vain keskustelun aloittajalle. Tämä oli mielestäni huononnus koska usein siinä vaiheessa keskustelun ehti havaita jpoku muukin, ja näin käyttöön otettu uusi menettely vain aiheuttaa sekaannusta, vaikka tarkoitus onkin hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 12.04 (EEST)[vastaa]
On muuttunut ihan kirjoitettu käytäntö eikä pelkkä menettely. Asiasta on kirjoitettu käytäntö sivulla, jossa on kirjoitettu käytäntö. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 11.18 (EEST)[vastaa]

Ristikoiden laatijat[muokkaa wikitekstiä]

Ovatko ristikoiden laatijat tarpeeksi merkittäviä Wikipediaan? Jos ovat niin tekisin artikkelit esimerkiksi niistä laatijoista, jotka ovat laatineet Onni Kustannuksen tai Kolmiokirjan ristikoita jo monia vuosia. Nykyisin Suomen ristikoita laatii noin 50 laatijaa. --James Chudrie (ディベート) 16. syyskuuta 2019 kello 15.19 (EEST)[vastaa]

Osa on, osa ei. Merkittäviksi koettuja löytyy ristikonlaatijat-luokasta. Peruskysymys on, onko käsitelty huomattavan laajasti riippumattomissa, toimituksellisesti uskottavissa lähteissä. Käsittelyllä ei tarkoiteta, että julkaistun ristikon yhteydessä on laatijan nimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. syyskuuta 2019 kello 16.15 (EEST)[vastaa]

Viitteen paikka[muokkaa wikitekstiä]

Tuleeko viite laittaa välimerkin (piste/pilkku jne.) jälkeen vai ennen? Tuleeko se laittaa aina?

Ymmärtääkseni ohjeen mukaan viitteet laitetaan heti välimerkin jälkeen. Esim:

1. Ensimmäinen lähteellinen teksti,lähde1 toinen lähteellinen teksti.lähde1

2. Ensimmäinen lähteetön teksti.lähde? Toinen lähteellinen teksti.lähde1

Tai sitten näin:

3. Ensimmäinen lähteellinen tekstilähde1, toinen lähteellinen tekstilähde1.

4. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen tekstilähde1. - (esimerkissä lähdettä ei ole merkitty lähteettömäksi, koska se on "selkeästi" lähteetön)

Esimerkkien 1 ja 2 tapoja noudattaa vain harva, enkä minäkään (esim. kirjoittamani neotaami) tiennyt kuin vasta eilen, että se on tapana väärä. Jos haluat lisää esimerkkejä, klikkaa useasti satunnainen artikkeli ja jätä huomiotta ne moraalia musertavat lähteettömät artikkelit, jotka tulee vastaan. Käytännössä ja näemmä sääntöjen vastaisesti esimerkit 1 ja 2 tehdäänkin siis useammin näin:

1a. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.lähde1

2a.

Ensimmäinen lähteetön teksti.
Toinen lähteellinen teksti. Kolmas lähteellinen teksti.lähde1

Oletetaan, että esimerkki 1a ja 2a on epävirallisesti hyväksytty. Mitä jos joku laittaa vahingossa viitteen ja välimerkin väärään paikkaan tai päinvastoin? Esimerkit 4 ja 1a muuntuvat vastaavasti muotoon 4b ja 1b:

4b. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen tekstilähde1.

1b. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.lähde1

Epävirallisen ja virallisen käytännön pätiessä yhtaikaa lähteellinen teksti vaikuttaa lukijasta lähteettömältä ja lähteellinen lähteettömältä. Se on ongelma tarkastettavuuden, luotettavuuden ja tyylivirheiden korjauksen kannalta. Monet käyttävät epävirallista tapaa, mutta virallinen viite ensin, välimerkki sitten, tapa pätee yhä. Nämä tavat ovat ristiriidassa. Miksei siis Wikipediassa ole ref-mallinteen sisällä viittauksissa oletusarvoista ns. alue-mallinnetta, joka kertoo viittaako lähde sanaan, lauseeseen (esim. syntymävuosi) tai koko edeltävään tekstikappaleeseen? Esimerkkejä:

5. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen teksti.lähde1 alue=kappale

6. Ensimmäinen lähteellinen teksti (synt. 1980lähde1 alue=sana) ja toinen lähteellinen teksti.lähde2 alue=kappale

Tai sitten

7. Ensimmäinen lähteellinen teksti. Toinen lähteellinen tekstilähde1 alue=kappale.

8. Ensimmäinen lähteellinen teksti (synt. 1980lähde1 alue=sana) ja toinen lähteellinen tekstilähde2 alue=kappale.

Jos tämä otetaan käyttöön, niin voidaan haluttaessa valita tekstin tyylin kannalta yksi ainoa oikea tapa sijoittaa viite eli joko tavat 5 ja 6 tai sitten 7 ja 8, koska alunperin tarkoitettu viittausalue on nähtävissä.

Toisena vaihtoehtona ilman tulkinnanvaraisuutta poistavaa alue-uudistusta on ottaa käyttöön sääntö, jossa tulkitaan esimerkki 4 kirjoitusvirheeksi, jonka joku ei-alkuperäinen kirjoittaja muuntaa muotoon:

4a. Ensimmäinen lähteetön teksti. Toinen lähteellinen teksti.lähde1 - (lähteetön teksti onkin nyt lähteellinen)

Tai sitten esimerkki 5 tulee tulkita virheeksi, joka tulee muuntaa muotoon:

5a. Ensimmäinen lähteellinen tekstilähteetön. Toinen lähteellinen tekstilähteetön. Kolmas lähteellinen tekstilähde1. - (lähteellinen teksti onkin nyt lähteetön)

Kolmantena vaihtoehtona on jakaa lähteetön ja lähteellinen teksti erikseen rivinvaihdoin kuten esimerkissä 2a, eikä mitään muita tapoja sallita ilman lähde?-merkintää.

Ihmiset tekevät virheitä. Miten esim. tämä (kohta: "...ennätysajallaan 12,54. ... ajan 12,48,") tulee tulkita, olettaen että lähde ei ole enää saatavilla. Onko kirjoittaja tehnyt virheen tässä kohtaa vai ei? Tässä kateenkorvan muokkauksessa on käytetty molempia nykyisiä tapoja, epävirallista ja virallista viittaustapaa sekaisin yhden kirjoittajan toimesta. Onko tämä virhe vai ei? Mikä tekstistä on oikeasti lähteistetty ja mikä ei? Sama epämääräisyys pätee tässä, josta tämä tekstini lähti: [11] -> [12] -> [13]. 5-HT2AR (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 05.13 (EEST)[vastaa]

Minä olen laittanut lähteet niin että viite lähteistä edeltävän tekstin sitä edeltävään viitteeseen tai lähdepyyntöön asti ja jos kappaleessa on vain yksi viite kappaleen lopussa niin se lähteitää koko kappaleen. Nämä käytännöt välimerkkiä ennen ei varmasti aukene asiaa tuntemattomille ja saa kaiken lisäksi tekstin näyttää huonosti kirjoitetulta johon viitteet on vain räiskitty sinne tänne. --Linkkerpar 17. syyskuuta 2019 kello 05.35 (EEST)[vastaa]
Tuollaisessa tapauksessa ongelmia ei olekaan. Ongelmat tulevat eteen silloin, kun viitteet ja lähdepyynnöt yhdessä eivät kata koko tekstiä; esimerkiksi, jos lisätään lähteistetty tieto lähteistämättömän tai yleislähteellä lähteistetyn tiedon sekaan (tekstin sujuvuuden säilyttämiseksi lisäystä ei useinkaan kannata kirjoittaa omaksi erilliseksi kappaleekseen eikä vanhan tekstin runsas koristelu lähdepyynnöilläkään ole hyvä juttu). --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 06.21 (EEST)[vastaa]
Tiedetään. Sinä, minä ja monet muut eivät noudata tätä ohjetta. Kukaan ei kuitenkaan ole kommentoinut sitä, että pitäisikö tälle ohjeelle, jota juuri kukaan ei noudata, tehdä jotakin ja tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi ottaa käyttöön edellä kuvattu alue-mallinnesysteemi. Systeemissä viitettä klikattaessa tms. ja lähdeluettelossa voisi näkyä joku lyhyt selvennys mihin viite viittaa. Jos tilanne on epäselvä (kuten esimerkit yllä), linkki on kuollut, eikä archive.org:ista tms. löydy kopiota, niin nyt on pakko kysyä alkuperäiseltä kirjoittajalta. Kaikki kirjoittajat eivät ole aktiivisia ja vastauksen saamisessa voi mennä pitkään, eivätkä ehkä vastatessaan edes lopulta muista että miten se juttu meni, jonka kirjoitti joskus vuosi sitten. Lisäksi jotkut kirjoittavat muutaman jutun ja katoavat pysyvästi Wikipedian kirjoittajien joukosta. Oletan tietenkin että tätä alue-mallinnetta ylipäänsä osattaisiin käyttää/käytettäisiin. Jotkuthan laittaa vaan linkin viitteen sisään (<ref>www.sivu.com</ref>) ja se viittaus on siinä. Mutta kai siitä voisi olla oikeasti edes vähän hyötyä? 5-HT2AR (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Minä ainakin pitäisin tuota viitteen alue-ominaisuutta hyödyllisenä ja alkaisin käyttää sitä silloin kun lisään kappaleen keskelle lauseen uudesta lähteestä. Lukijalle tällainen "lauseviite" voisi näkyä esim. tooltipissä kun kursorin vie viitteen ylle. Tai se voisi näkyä hiukan tavanomaisesta viitteestä eroavana linkkivärinä tai jonain pienenä symbolina linkkinumeron yhteydessä. --Savir (keskustelu) 18. syyskuuta 2019 kello 16.52 (EEST)[vastaa]
Noihin kommentin päättäneisiin sanoihin totean saman kuin totesin jo toisaalla: Oletus, että toinen käyttäjä on tehnyt virheen, on huono lähtökohta. Ensin kannattaa miettiä sitä vaihtoehtoa, että toinen käyttäjä tietää, mitä tekee, varsinkin tapauksissa, joissa itse on ymmällä. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 06.27 (EEST)[vastaa]
Viittaat ohjeeseen, jossa tosiaan sanotaan, että pääsääntöisesti välimerin jälkeen. Mutta samaisen ohjeen mukaan "voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä". Tällöin kirjoittaja vihjaisee, että lähde on tarkoitettu vain tähän yhteen lauseeseen/faktaan. Eli Wikipediassa on ihan virallisesti hyväksyttyä käyttää kahta erilaista merkintätapaa: välimerkin jälkeen ilmaisemaan "pidempää viittausta" ja ennen välimerkkiä "vain tähän lauseeseen, ei sitä edeltäviin". Toki jos lähteistää koko tekstin samaan aikaan, niin itse suosin aina välimerkin jälkeen käyttöä, koska se on jotenkin selkeämpää. Tuossa 11 vuotta vanhassa Kateenkorva-esimerkissä on mielestäni hieman oudosti lisätty sama lähde peräkkäisiin lauseisiin eikä siitä nyt varsinaisesti käy ilmi, mikä kohta ei ole lähteistetty.--PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 07.44 (EEST)[vastaa]
Ainakin minun lisäämiä viitteitä on siirretty välillä pisteen jälkeen, vaikka se lähteistää vain edellisen lauseen ja olen laittanut sen siksi pisteen eteen.--MAQuire (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 12.49 (EEST)[vastaa]
Virheitä tapahtuu. Vaikea sanoa, onko siirto ollut väärin vai jossain määrin perusteltu ilman esimerkkejä. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 16.58 (EEST)[vastaa]

Vallitsevasta tyyliohjeesta[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen tyyliohje viitteiden sijoittamisesta löytyy täältä. (Linkkini ohjaus ei läheskään aina vie oikeaan paikkaan pitkää sivua. Tyyliohje löytyy vakaammin täältä, valitsemalla sivun alun sisällysluettelosta kohdan 1.2.4. "Tyyliohje".)

Minä näkisin hyvin tärkeäksi muuttaa virallisesti vallitsevan ohjeen kohtaa 1 (varsinkin jos alueominaisuudella varustettu viitemalli ei ihan heti toteudu). Viitteen oikea parkkeerauspaikka tuottaa monelle aivan ymmärrettävästi ongelmia, joten olisi tärkeää löytää mahdollisimman yksiselitteinen ja yksinkertainen ohjeistus. (Ks. myös tapaa, jolla kohdan 1 jälkimmäinen virke heti (turhaan tiedonetsijää sekoittavasti?) horjuttaa ensimmäisessä virkkeessä annettua ohjetta.) Näen tarkoituksenmukaiseksi tässä keskittyä yksinkertaisesti vain viitteen paikkaan virkkeen päättävän pisteen suhteen: pisteen eteen (vasemmalle puolelle) vai pisteen jälkeen (oikealle puolelle)? (Seuraavassa esittämästäni moni puoli on jo tullut esiin tämän keskusteluketjun mittaan.)

Pidän tarkoituksenmukaisena akateemisessa kirjoittamisessa kai varsin laajasti käytettyä tapaa merkitä viite pisteen eteen siinä tapauksessa, että viite lähteistää ainoastaan tuossa kyseisessä virkkeessä ilmaistua asiaa. Viite pisteen jälkeen tarkoittaa aina automaattisesti sitä, että se viitteistää useampaa kuin yhtä virkettä. (Miten montaa? Tässä vaiheessa usein tulee häilyvyyttä mukaan.)

Wikipedia on "avoin tietosanakirja", jonka artikkelit eivät ole lopullisessa muodossa (painetun tekstin tapaan) vaan ne ovat avoimia periaatteessa kenen tahansa muokata. Kun viite lähteistää vain yhtä virkettä (viite pisteen edellä), on muokatessa vaivatonta siirtää tällainen virkepalikka toiseen paikkaan muokattavassa tekstissä. Monesta virkkeestä koostuva lähteistyskokonaisuus tuottaa jo moninkertaisesti pulmaa. Siksi näkisin (ainakin ennen mahdollista laajempaa keskustelua asiasta) tarkoituksenmukaiseksi jopa suosia Wikipedian ohjeistuksessa yksivirkelähteistämistä (jonka merkkinä viite pisteen edessä). Lähteistetyn tekstin muokkaaminen kävisi huomattavasti vaivattomammin näin toimimalla.

Todetusti viitteen paikan määrittäminen on hyvin ongelmallista monille. Siksi rohkenen jopa ehdottaa tällaisen kaltaista rautalankaohjetta nyrkkisääntöä lanseerattavaksi: "Jos olet vähänkin epävarma viitteen oikeasta paikasta, sijoita se pisteen eteen." Näin viite ei ainakaan "valelähteistä" pitempää jaksoa kuin oikein olisi. Valmista tekstiä jälleenmuokatessani olen huomannut esimerkiksi, että kappaleen ainoa, viimeisen pisteen jälkeen sijoitettu viite esim. nelivirkkeisessä kappaleessa saattaa oikeasti lähteistää vain viimeisen virkkeen sisällön.

MaQuiren (17. syyskuuta 2019 kello 12.49) lailla olen minäkin joskus pannut merkille, että viitteitäni on (helppoja muokkauslaskuripisteitä sarjamuokkaamisena kai keräten) siirrelty pisteen jälkeen, vaikka olen tarkoittanut ne lähteistämään vain yhtä virkettä. (Huomatessa se turhauttaa ainakin minua, vaikken ole koskaan ryhtynyt palauttamaan näitä "kh"-merkinnällä usein varustettuja pikkumuokkausia.) Tähän muokkaajia ajanee tyyliohjeen aloitusvirkkeen vallitseva ohje. Siksi olisi mielestäni tärkeää rautalankaohjetta yksityiskohtaisemmassa parkkeeraamisohjeessa tehdä selvä ero yhteen ja useampaan virkkeeseen viittaamisen välille.

(Minulla on ollut jo pitempään tarkoituksena jossain vaiheessa kirjoittaa aiheesta. Tänään vasta osuin tälle sivulle ja huomasin tämän suhteellisen tuoreen keskustelun aiheesta.) --Itäpohja (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 16.09 (EEST) (Kaksi korjausta tekstiini. --Itäpohja (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 07.09 (EEST))[vastaa]

Mielestäni tyyliohje on arvoton, eikä sitä pidä noudattaa, silloin jos annetulle ohjeelle ei löydy vastinetta reaalimailmassa Wikipedian ulkopuolella, eli todellisessa raalimaailman viitteistyksessä joidenkin Wikipedian ulkopuolella käytössä olevien ohjeiden mukaan. Niissä ohjeissa, joita olen itse käyttänyt Wikipedian ulkopuolella, en muista nähneeni keskellä lausetta viitteitä pilkun jälkeen vaan aina tarvittaessa ennen pilkkua, mutta jos sellaisia ohjeitta jossain reaalimaailmassa wikipedian ulkopuolella suomenkielisissä yhteyksissä kuitenkin on, niin silloin (mutta vain silloin) se on tietenkin ok. Ennen pistettä viite kuuluu mielestäni silloin, jos viitataan vain edelliseen virkkeeseen. Jos viite on pisteen jälkeen, se viittaa niin moneen virkkeeseen kuin mitä on edellisen viitteen jälkeen. Tämän ymmärtäisin olevan käytäntö myös wikipedian ulkopuolella. (Ja vastaavasti, jos muutetaan jotain tekstissä, niin sitten muutetaan samalla viitteen paikkaa vastaavasti.) Lisäksi mieleastäni mitä tahansa Wikipedian ulkopuolella käytössä olevaa ohjeistusta ainakin noin pääsääntöisesti tulee voida käyttää wikipediassakin, mutta tästä taitaa olla vallalla myös sellaista näkemystä, että erilaisista wikipedian ulkopuolella käytössä olevista tavoista tulee orjallisesti ja yksinomaisesti aina noudattaa vain sitä monista oikeista tavoista joka aikanaan on satuttu valitsemaan wikipedian tyyliohjeseen. (Ohjessakin lukee "suositelllaan", mutta toiset tuölkitsevat tätä niin, että kaikki pitää aina haukkana muuttaa suosituksen mukaiseksi.) Tämäkin on mielestäni hyväksyttävissä, jos niin halutaan, ja jos jotkut jaksavat tällaisia yhdenmukaistuksia tehdä, mutta vain silloin, jos Wikipedian valittu menettely on laajasti käytössä myös jossain wikipedian ulkopuolella, ja nimenomaan mieluusti suomenkielisissä julkaisuissa. Ajatuksena tässä on silloin läpinäkyvyys: suomenkielisessä ympäristössä viitteistyksiä tekemään ja lukemaaan tottunut lukija tai muokkaaja ei saisi Wikipediassa milloinkaan törmätä viitteistystapoihin, jotka eivät jossakin suomenkielisissä yhteyksissä esiintyvässä viitteistystavassa eivät olisi laajaasti käytössä myös Wikipedian ulkopuolella. --Urjanhai (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 16.36 (EEST)[vastaa]
Itse koen Wikipediassa viitteystyksessä ongelmaa (ja suurta sellaista) nimenomaan vain virketasolla. Siksi kirjoitin vain siitä. Ja sinun kirjaamasi malli virketason viitteistämisestä (ennen vai jälkeen pisteen?) vastannee varsin tarkkaan itse omaksumaani ja tarkoituksenmukaiseksi näkemääni (sekä nyt aloitukseeni raportoimaani) mallia. Tuon mallin pohjalta pitäisin tärkeänä muuttaa viiteparkkeeraustyyliopasta yksinkertaisemmaksi ja toimivammaksi: ehdotukseni löytyy edeltä.
Kun virketason palikkojen viiteparkkeeraus olisi suurin piirtein kunnossa (tai: nykyistä paremmassa kunnossa), en näe hajanaisuutta virkkeen sisäisten viitteiden lätkimistavoissa ongelmana. Niissä saa olla muokkaajakohtaista vaihtelua. Vain virketason viitteistämisen erilaiset käytännöt ovat turhauttaneet ja häirinneet minua täällä. (Esimerkiksi viite virkkeen sisällä pilkun jälkeen on minullekin vieras, mutta koen ongelman hyvin marginaaliseksi verrattuna virketason ongelmatiikkaan.) --Itäpohja (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 17.51 (EEST)[vastaa]
Kannatan Itäpohjan ehdotusta. Wikipediassa voitaisiin alkaa noudattaa tieteellisen kirjoittamisen viittauskäytäntöä, joka löytyy esim. Aalto-yliopiston verkkosivuilta: "Jos lähteen tieto koskee vain yhtä virkettä, ilmoitetaan lähde joko kertovasti tekstissä tai sijoitetaan lähde virkkeen loppuun ennen pistettä. Jos lähteen tieto koskee useampaa virkettä, sijoitetaan lähde virkkeen loppuun pisteen jälkeen." --TuomoS (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 18.57 (EEST)[vastaa]
En kyllä suostu uskomaan tuota tyyliohjetta, että "Viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen,[3] tällä tavalla.[3]", eli että jos samassa virkkeessä on kaksi viitettä, niin jälkimmäinen vain osaa virkkeestä viitteistävä lähde mukamas pitäisi laittaa pisteen jälkeen. Missään en muista nähneeni sellaista suomenkielisiin yhteyksiin tarkoiterttua tieteellisen kirjoittamisen ohjetta. Jos joku sellaisen näyttää, niin uskon. Mielestäni on mahdotonta ja kestämätöntä, jos Wikipediassa annetaan omasta päästä keksittyjä viitemerkintäohjeita, jotka eivät ole laajasti käytössä suomenkielisessä tieteellisessä kirjoittamisessa Wikipedian ulkopuolella. Tätä edellyttää Wikipedian luettavuus, käytettävyys ja läpinäkyvyys. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2019 kello 10.00 (EEST)[vastaa]

Kulta- ja platinalevyt[muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kun musiikkiteollisuus on siirtynyt enemmän ja enemmän digitaaliseksi ja striimauksien alaiseksi, mikä hyväksytään kulta- ja platinalevyjen lähteenä? Ifpi ei pidä niistä enää kirjaa, levy-yhtiöt tiedottavat niistä hyvin satunnaisesti, ja koska some-lähteistä ei saada täällä konsesusta, mitä on soveliasta käyttää lähteenä kulta- ja platinalevyille. Jos kappaletta on kuunneltu Spotifyssa yli 2 miljoonaa kertaa se on striimannut kultaa, 4 miljoonaa platinaa jne. Miten nämä tulisi lähteissä merkitä vai jätetäänkö lähteettä ja merkitään sivun loppuun "Tieto perustuu Spotify-suoratoistopalvelun kuuntelukertoihin"?--SilverBullitt (keskustelu) 26. syyskuuta 2019 kello 14.44 (EEST)[vastaa]

Jaa-a. Yritin yhden muusikon artikkelissa ollutta kultalevymäärää tarkistaa kerran ja totesin mahdottomaksi. Yksittäisiä kultalevyjä voi bongata ehkä somesta. Jos artisti sanoo saaneensa kultalevyn ja poseeraa sen kanssa kuvassa niin samapa tuo minkä median kautta tieto on julkaistu. Tuo kulta/platina levyjen päättely spotify toistomäärän perusteella kuulostaa vähän omalta tutkimukselta, itse mielummin ilmoittaisin toistomäärän. Ainakin mulle toistomäärä on informatiivisempi koska en ollenkaan tiedä miten noi rajat menee (missäkin maassa). Spotify ei enää näytä netissä noita toistomääriä joten verkkoviite malline ei käy, en ole varma olisiko joku viitemalline parempi, mutta ainakin näin sen voisi tehdä: <ref>Spotify ohjelman ilmoittama toistomäärä 11.06.2019</ref> --Seeggesup? 1. lokakuuta 2019 kello 16.15 (EEST)[vastaa]
Näitä ei monesti ilmoiteta muualla kuin somessa, ja niissä tapauksissa pitäisi voida käyttää sitä lähteenä. Ei ole syytä olettaa, että suositut artistit tai levy-yhtiöt valehtelisivat kultalevyasioissa.--ap4k (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.18 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Ja ainahan tuollaisessa tilanteessa tekstiä voi pehmentääkin: "Artisti X ilmoitti kuuntelumäärän ylittäneen kultalevyrajan" tms. --Sblöbö (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 11.40 (EEST)[vastaa]