Keskustelu Wikipediasta:Tarkistettavuus

Wikipedia

"Lähteiden tulisi olla suomeksi"

Onko tuo vaatimus realistinen? Edes enkkuWikin säännöissä ei olla noin ehdottomia. Jokseenkin hölmöltä vaikuttaa vaatimus laittaa alkuperäisteksti mukaan artikkeliin oman käännöksen lisäksi, jos se kerran löytyy lähteistä. --Mikko Paananen 2. lokakuuta 2005 kello 17:13:31 (UTC)

Tuo lausehan jatkuu: "aina kun se on mahdollista." --Teme 2. lokakuuta 2005 kello 17:25:59 (UTC)

Sisällysluettelo 1 Yhteenveto 2 Televisio-lähetykset 3 "Aiheesta muualla"-osion linkit 4 (Koulu)kirjat 5 Lakitekstit? 6 Maksulliset lähteet

[muokkaa] Yhteenveto

Tällä hetkellä käytäntösivu on kattava, mutta ehkä hieman sekava ja raskas lukea. Englanninkielisessä Wikipediassa on kaksikin yhteenvetoa käytäntösivulla, alussa käytäntö pähkinänkuoressa ja sitten vielä laatikossa tärkeimmät kohdat, katso en:Wikipedia:Verifiability#The_policy. Olisiko tällainen laatikko järkevää tehdä meillekin? --Jannex 14. lokakuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Tässä esimerkki yhteenvedosta:

Tarkistettavuus: Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä. Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.

[muokkaa] Televisio-lähetykset

Tarkistettavuus-käytännössä on esimerkkitapauksessa käytetty lähteenä televisiolähetystä. Esimerkkitapauksessa televisiolähetystä on siteraattu, mutta sinänsä lainaaminen ei ole pakollista. Mielestäni on syytä harkita, pitäisikö käytännössä täsmentää minkälaiset televisiolähetykset kelpaavat lähteeksi, ja miten ilmaistuna. Kelpaako lähteeksi pelkkä maininta Kymmenen uutiset 18.11.1995 ilman lainausta? Tällainen lähde ei ole helposti tarkistettavissa, ja tähän luottaen epärehellinen käyttäjä saattaa lisätä tämänkaltaisia lähteitä vaikkei niissä artikkelin käsittelemästä asiasta mitään puhuttaisikaan.

Käytännön lopussa todetaan että Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lähteessä tai joista on kirjoitettu vain epäluotettavissa lähteissä, ei pidä sisällyttää Wikipediaan. Kuinka tiukkaan tätä tulee tulkita? -- Piisamson 30. huhtikuuta 2007 kello 15.17 (UTC)

Ellei ohjelma ole netissä (esimerkiksi YLE:n Elävä arkisto tai esimerkiksi MOT:n käsikirjoitukset) tai muulla tavalla julkaistu arkistokappaleita, ei TV- tai radio-ohjelmia mielestäni oikein voi käyttää juuri vaikean tarkistettavuuden takia. --Harriv 30. huhtikuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

Vaikka MTV3:lla olisi Helsingissä arkisto, josta kaikki voisivat vapaasti selata kaikkia heidän vanhoja ohjelmiaan, tarkistettavuus olisi paljon heikompi kuin kirjallisella teoksella, joka on valtakunnanlaajuisessa kirjastoverkossa ja tilattavissa minne tahansa. MTV3:llahan ei mitään arkistoa taida olla, joten ainoastaan televisiossa julkaistu ohjelma ei käytännössä ole tarkistettavissa. Ideana on, että lukija voi saada alkuperäisen lähdemateriaalin käteensä/luettavakseen/nautittavakseen halutessaan. – Kuohatti 1. toukokuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Voi käyttää siinä missä muitakin lähteitä. Nyt yritätte sulkea mahdollisuuden käyttää esimerkiksi useita dokumenttielokuvia ja muita vastaavia lähetyksiä. Niistä monesta kyllä on varmaan DVD/VHS tai muu olemassa. Pian tämä menee ulkomaisten kirjojen kieltämiseksikin joita ei saa käsiinsä kuin vierailemalla jossain arkistossa tai tilaamalla. --Zxc 2. toukokuuta 2007 kello 09.33 (UTC)

Ovatko mainitsemani lähteet sinusta oikeasti tarkistettavissa? Onko muuten julkinen esitys sama asia kuin julkaisu? -- Piisamson 5. toukokuuta 2007 kello 10.05 (UTC)

Monien tiedelehtien saatavuus ja siten "tarkistettavuus" voi olla yhtä ongelmallista kuin TV-ohjelman tarkistaminen. Kaikki lähteet eivät silti ole tasa-arvoisia. Samulili 2. toukokuuta 2007 kello 10.06 (UTC)

Pitääkö käytäntöä myös näiden osalta tarkentaa? Voisiko esimerkiksi hankalasti saatavien, mutta hyväksyttyjen lähteiden käyttämisessä vaatia tarkkaa lainausta? Toisaalta jos tieto on julkaistu vain äärimmäisen hankalasti saatavilla olevassa tiedelehdessä, onko sen paikka (vielä) Wikipediassa? -- Piisamson 5. toukokuuta 2007 kello 10.05 (UTC)

Lienee selvää, että lähteiden pitäisi olla sellaisia, jotka ovat mahdollisimman helposti saatavilla. Mitä vaikeammin lähde on saatavilla, sitä huonompi on lukijan mahdolisuus tarkastaa tieto. – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Lähteiden pitäisi olla mahdollisimman helposti saatavilla. Toisaalta lähteiden pitäisi myös olla mahdollisimman hyviä. Aina näiden kahden tavoitteen yhdistäminen ei ole niin helppoa. On esimerkiksi monia kirjoja, joita ei voi Suomessa lukea muualla kuin Kansalliskirjastossa; silti tuntuisi hölmöltä kieltää niiden käyttö ja vaatia tilalle huonompia lähteitä. Minusta tässä ei voida antaa mitään ehdottomia ohjeita, vaan pitäisi aina ratkaista tapauskohtaisesti, onko lähteen "laatu-tarkistettavuus-suhde" (jos näin voi sanoa) tarkoituksenmukaisella tasolla vai ei. --Mb 19. toukokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

[muokkaa] "Aiheesta muualla"-osion linkit

Mielestäni selvyyden vuoksi tänne olisi hyvä lisätä maininta, että samat lähteen luotettavuuden kriteerit pätevät varsinaisten lähteiden lisäksi myös muihin sivuille lisättäviin linkkeihin (esim. "Aiheesta muualla"-osio). Näin toimitaan jo käytännössä nykyisinkin ja tämä vastaisi suurin piirtein englanninkielisen Wikipedian External links-käytäntöä.--Joonasl (kerro) 11. toukokuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Kannatan mainintaa, mutta tulisiko se olla täällä vai kenties Artikkelin rakenne-ohjeen Aiheesta muualla -osiossa? -- Piisamson 16. toukokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Lisäsin tuolle sivulle nyt, että "Näiden aineistojen, etenkin verkkosivujen, tulee olla luotettavia ja niiden valitsemisessa tulee käytää lähdekritiikkiä." Ei mikään muutos vallitsevasta käytännöstä, mutta onpahan selkeytetty. – Kuohatti 19. toukokuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

[muokkaa] (Koulu)kirjat

Käyttäjä Thulen mielestä toisen asteen oppilaitosten tai korkeakoulujen "koulu"kirjat eivät sovellu lähteeksi. Onko tässä mitään perää ts kerrotaanko tämä Wikipedian säännöissä, vai onko taustalla jokin muu syy. Ainakaan itse en ymmärrä miksei esim. laajasti käytettyä lukion oppikirjaa saisi käyttää lähteenä, siinä kun kuitenkin tiedot ovat varmasti oikein, ne ovat harvoin erityisen puolueellisia, ja lisäksi lähde on helposti lähes jokaisen tarkistettavissa. Haluaisin tietää muiden käyttäjien mielipiteen, sillä Thule on jo useamman kerran poistanut (koulu)kirja lähdeviittaukset, palautuksistani huolimatta.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Mielestäni niissä ei ole mitään vikaa, ellei eksytä jo niin erikoisalaan, että parempi olisi käyttää jotain alan omaa opusta. Muutenkin painetut kirjat ovat mielestäni parempi lähde kuin useimmiten Wikipediassa käytetyt random-nettisivut. --Jannex 30. toukokuuta 2007 kello 13.04 (UTC)

Samaa mieltä.--Wipu 30. toukokuuta 2007 kello 13.13 (UTC)

Koulukirjoja ei yleensä muissa yhteyksissä hyväksytä lähteiksi ja niissä on historiallisesti tarkasteltuna suuri laatuvarianssi ja jopa virheellisiä tietoja. Virheettömissä koulukirjoissa julkaistun tiedon tulisi kuitenkin perustua johonkin varsinaiseen lähteeseen, joten sellainen pitäisi olla helposti saatavissa joka ainoasta asiasta, joka mainitaan koulukirjassa. Jollei parempaa lähdettä löydy, voidaan olettaa koulukirjankin sisältävän virheen. Koulukirjoja käytetään lähteinä vain koulussa, joissa ei opeteta kunnolla lähteiden käyttöä. --thule 30. toukokuuta 2007 kello 13.19 (UTC)

Wikipediassa hyväksytään kaiken maailman nettisivuja joilla ei ole tietoakaan lähteistä, tai kirjoittajasta. Kun puhutaan toisen asteen ja korkeakoulujen oppikirjoista, joista puhun niin ne ovat kirjoittaneet yliopistojen lehtorit ja professorit. En usko että kovin moni heistä kirjoittaa lähteetöntä tai virheellistä tietoa. Kaikissa on siis lähde vaikka niitä ei alaviitteillä kaikissa merkitäkkään. Tosin myös joissakin oppikirjoissa on kaikki merkitty lähdeviittauksilla. Ero koulukirjojen ja "tavallisten" kirjojen välillä on hyvin pieni, ja pidän kohtuuttomana, että kaikki kirjat kiellettäisiin lähteiden käyttönä. Sana oppikirja kun on ensinnäkin häilyvä. Jos koulukirjoissa ei mainita niiden takana olevaa lähdettä, lukemisen helpottamiseksi, on kohtuutonta vaatia lukijaa jostain löytämään lähteen lähteelle. Jos jatkamme tällaista ideaa tulemme tilanteeseen, että mikään ei ole varmaa tai luotettavaa, eikä siksi lähteitä voi käyttää sillä ne voivat kuitenkin olla yhtä virheellisiä kuin lähteettömät tiedot.

Kun kerran vaadit lähteen lähteelle, emme linjasi mukaisestio voine jatkossa käyttää mitään muitakaan tekstejä joissa ei ole lähdettä kuten sanomalehtien artikkeleita, nettisivuja, tietosanakirjoja, muita kirjoja tai tv ohjelmia.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Edesmennyt tiedetoimittaja, runsaan 50 kirjan kääntäjä Risto Varteva totesi kaikissa kirjoissa olevan virheitä. Pitääkö joku koulukirjoja epäluotettavampana lähteenä kuin vaikka sanomalehtiä, joiden antia hyödynnetään täällä harva se päivä? Crash 30. toukokuuta 2007 kello 14.00 (UTC)

Nykyisellään Wikipedian sääntöjen mukaan (oppi)kirjat ovat siis hyväksyttyjä lähteitä, joten toivottavasti niitä ei poisteta ennen kuin/jos sääntöjä muutetaan.--kalamies 30. toukokuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Koulukirjathan ovat mitä mainioin ns. toissijainen lähde, jota Wikipediassa tuleekin käyttää. Viralliset koulukirjat ovat aina hyvämaineisten ja luotettavien tahojen julkaisemia, eikä niitä tule kyseenalaistaa ilman toista luotettavaa lähdettä. -- Piisamson 30. toukokuuta 2007 kello 20.03 (UTC)

Vaikka koulukirjat (etenkin lukion kirjat) pistää nk. "mutkat suoriksi", on ne mielestäni ehkä parhaimpia lähteitä mm. päivämäärien lähteiksi sekä yleislähteeksi artikkelille. Niissä on selitetty asiat kuitenkin siten, miten ne Wikipediassakin tulisi selittää eli selkokielisesti. --Agony (403) 30. toukokuuta 2007 kello 20.05 (UTC)

Totta. Uudet tai uudehkot koulukirjat lienevät Wikipedian lähteistä aivan sieltä luotettavimmasta päästä. Niiden faktuaalisuutta valvotaan koko Suomen opettajakunnan voimin jatkuvasti, ja havaitut virheet korjataan seuraavaan painokseen. Valtaosalla tietokirjoista seula ei ole läheskään yhtä tiivis, jos sitä on ollenkaan, nettilähteistä nyt puhumattakaan. --ML 30. toukokuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

[muokkaa] Lakitekstit?

Pakko tarkistaa tämä asia kun asiasta ei ole mitään mainintaa missään. Eivätkö lait ole periaatteessa ns. primäärilähteitä? Ne ovat kyllä tarkistettavissa ja hyvämaineisia julkaisuja, mutta onko niiden käyttö lähteenä siitäkin huolimatta sitten uutta tutkimusta? Joissakin aihepiireissä ei vaan välttämättä löydä samoja asioita muualta, joten lait ovat lähes ainoaa kunnon lähdemateriaalia. --Velma 9. maaliskuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Periaatteessa kyllä. Lakia lähteenä käyttäessä on syytä erityisesti varoa oman tulkinnan tekemistä, sillä lait ovat usein tulkinnanvaraisesti kirjoitettu. Erityisesti uusien lakien osalta muodostuu ongelmaksi se, ettei ole ennakkotapauksia eikä muuta oikeuskirjallisuutta. Milloin mahdollista on ehkä kaikkein parasta siteerata suoraan lakia, jolloin ei tule tehneeksi uutta tutkimusta. Yleisesti ottaen oikeuskirjallisuutta kuitenkin kirjoitetaan varsin paljon. -- Piisamson 9. maaliskuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

[muokkaa] Maksulliset lähteet

Maksullisia lähteitä (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myös käyttää, mutta ilmaiset helposti saatavilla olevat lähteet ovat suositeltavia: aiheesta on keskusteltu Wikipedia:Kommenttipyyntö/Kansallisbiografia ja muiden maksullisten käyttäminen lähteinä ja Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Maksullinen arkisto lähteenä. Ensisijaista lähteiden valinnassa on kuitenkin lähteiden luotettavuus ja niiden yleinen arvostus. --Aulis Eskola 22. toukokuuta 2008 kello 12.14 (UTC)