Waldemar Churberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Waldemar (Kaarlo Waldemar) Churberg (21. helmikuuta 1848 Vaasa – 8. tammikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä.[1] Hänen vanhempi sisarensa oli taidemaalari Fanny Churberg.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Churbergin vanhemmat olivat sairaalalääkäri Mathias Christian Churberg ja Maria Ulrika Perander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1864 Vaasan yläalkeiskoulusta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1869 sekä maisteriksi 1873. Churberg liittyi suomalaisuusliikkeeseen jo opiskeluaikanaan. Valmistuttuaan hän hankki elantonsa kustantajana ja suomentamalla englanninkielistä kirjallisuutta. Churbergin äidinkieleli oli ruotsi, ja hän hankki suomen taidon työskentelemällä kotiopettajana Suomussalmella ja Liperissä. Hän kustansi vuosina 1875–1883 yhteensä 17 kirjaa, joista seitsemän hän käänsi itse englannin kielestä. Käännökset ilmestyivät muun muassa W. Churberg'in Romani-kirjastossa. Yhtenä tavoitteena Churbergillä oli todistaa, että suomen kieli soveltuu sivistyskieleksi.[2]

Churberg erosi suomalaisesta puolueesta, kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Churbergin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Churberg piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori Jaakko Forsmania syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. 28. marraskuuta 1889 hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta Helsingin yliopiston päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Churberg ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen. [2]

Forsman selvisi murhayrityksestä kahden viikon sairaalahoidolla. Churberg ei huolinut puolustusasianajajaa, koska epäili heitä Forsmanin kätyreiksi, vaan ajoi itse omaa asiaansa oikeudessa. Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi Lapinlahden mielisairaalaan. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin Käkisalmelle parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Churberg pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin pitkäksi, sillä Churberg ei saanut lupaa palata Suomeen useiden hermotautispesialistien myönteisistä lausunnoista huolimatta. Hän vietti karkotusaikansa muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Vuosina 1902–1913 hän julkaisi viisiosaisen teossarjan Suomen oikeuslaitosta vastaan, lentokirjasessa vuonna 1910 hän asettui puolustamaan Venäjän sortotoimia Suomea vastaan. Kuitenkin syksyllä 1912 lääkintöhallitus totesi, ettei Churbergiä enää voitu pitää "yhteiskunnalle vaarallisena henkilönä" ja salli tämän oleskella maassa. Myöhemmin samana vuonna sekä Helsingin kaupungin holhouslautakunta että Helsingin raastuvanoikeus vapauttivat Churbergin holhouksenalaisuudesta. Churbergia avusti oikeudessa kuuluisa naisasianajaja Agnes Lundell. [2]

Santeri Ivalo käytti Churbergin tapausta vapaasti romaaninsa Aikansa lapsipuoli (1895) aiheena. Churberg testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat Suomen Taideyhdistykselle, joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 100 000 markan rahasumman suomen kielen synonyymisanakirjan tekoa varten.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa osa I Tekijä, 1902
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa osa II Tekijä, 1903
  • Položenìe Finlândìi. Russko-francuzskaâ tipografìâ,, 1911
  • The Situation of Finland. J. Ehrlich, 1911
  • La situation de la Finlande. Librairie H. Welter, Paris 1912
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa osa III Tekijä, 1913
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa osa IV Tekijä, 1913
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa osa V Tekijä, 1913
  • Nykyisen aseman johdosta. Tekijä, 1913
  • Taipuako vai taittua. [s.n.], 1915
  • Tvenne uppsatser i aktuella frågor. Religionsfrihetslagen och judarna. Några ord om statens och kyrkans förhållande till hvarandra. [s.n.], 1920
  • Juutalaisista. Tekijä, 1920
  • I inhemska ämnen från åren 1887, 1896 och 1914. [s.n.], 1921
  • Erään taidearvostelun johdosta. Tekijä, 1922

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alexander Friedrich Franz Hoffmann: Jäämerellä, kertomus: neljällä kuvalehdellä varustettu. Wald. Churberg, 1872, 2. p. Edlund 1891
  • Elisabeth Charles: Helenan perhe: kertomus Romasta ensimmäiseltä vuosisadalta. 1874, 2. p. Churberg, 1875, 3. p. Edlund, 1885, 4. korj. p. WSOY, 1931 Helenan perhe Gutenbergissä
  • Benjamin Disraeli: Alroy, romani. W. Churberg, 1875 Alroy Gutenbergissä
  • Washington Irving: Pokanoket’in Filip : Indianilainen muistelma. SKS, 1876
  • Elisabeth Charles: Schönberg-Cotta perheen aikakirjat: luonne- ja tapakuvaelma uskonpuhdistuksen ajoilta. Churberg, 1877 Schönberg-Cotta perheen aikakirjat Gutenbergissä
  • Charles Dickens: Joulun-aatto. Churberg, 1878 Joulun-aatto Gutenbergissä
  • Charles Dickens: David Copperfield nuoremman elämäkertomus ja kokemukset, edellinen osa. Churberg, 1879 David Copperfield Gutenbergissä
  • Charles Dickens: David Copperfield nuoremman elämäkertomus ja kokemukset, jälkimmäinen osa. Edlund, Helsinki 1880 David Copperfield Gutenbergissä
  • Albion W. Tourgée: Hullun yritys: amerikkalainen historiallinen romani. Edlund, 1883

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Churberg. Kuka kukin oli. Wikiaineisto.
  2. ↑ a b c Teemu Keskisarja: ”Maisteri Churbergin hulluntyö”, Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista, s. 13–14, 19–22, 31–33, 38–41, 53–55, 73–80. Jyväskylä: Atena, 2010. ISBN 978-951-796-623-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waldemar_Churberg&oldid=21392937”