Volvo 240

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Volvo 240
Volvo-240-sedan.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Belgia, Ruotsi
Valmistaja Volvo
Valmistusvuodet 1974 - 1993
Tuotantomäärä noin 2,8 miljoonaa kappaletta
Korimalli sedan, farmari
Muotoilija Jan Wilsgaard
Edeltäjä Volvo 140
Seuraaja Volvo 850
Koko ja tekniset tiedot
Pituus 4 900 mm
Leveys 1 710 mm
Korkeus 1 440 mm
Vetotapa takaveto

Volvo 240 oli ruotsalaisen autonvalmistaja Volvon vuosina 1974 - 1993 valmistama takavetoinen henkilöauto. 19 vuoden aikana sitä valmistettiin noin 2,8 miljoonaa kappaletta.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

200- sarjan Volvo esiteltiin ensimmäisen kerran elokuussa 1974 ja se pohjautui uusittua keulaa lukuun ottamatta Volvo 140-malliin. Auto sisältää piirteitä Volvon VESC (Volvo Experimental Safety Car) mallista. 200-malleja oli tarjolla kuusi - kaksioviset 242 L ja 242 DL, nelioviset 244 DL ja 244 GL sekä farmarit 245 L ja 245 DL.

L-malliin lainattiin B20-moottori Volvo 140-mallista. Pystyssä oleva B20-moottori on kaksilitrainen ja nelisylinterinen rivimoottori, jossa imu- ja pakopuoli ovat samalla puolella, nokka-akseli on alhaalla kampiakselin vieressä ja venttiileitä avataan työntötangoilla, mistä tuleekin nimitys "tikkukone".

DL-malliin oli saatavilla uusi B21A-moottori kaasuttimella ja GL-malliin B21E-moottori ruiskulla. 4-sylinterisessä 2.1-litraisessa B21-moottorissa imu- ja pakopuoli ovat eri puolella ja nokka-akseli on sylinterikannessa ja hihnakäyttöinen. Sylinterikansi oli nyt alumiinia. Moottori on kallistettu hieman oikealle, mistä tulee nimitys "vinokone".

Juhlamalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volvo 244-juhlamalli

Vuonna 1977 Volvo täytti 50 vuotta ja julkaisi 244 DL -juhlamallin, joka on maalattu metallinhohtohopealla ja kylkilistan yläpuolella kulki musta/kultainen raita. Sisusta on plyyshiä ja hansikaslokerossa oli hopealaatta johon on kaiverrettu teksti "Volvo 1927-1977, Anniversary Car" ja toimitusjohtaja Pehr G. Gyllenhammarin nimikirjoitus. Sivuilla ja takana oli emaloidut juhlamerkit. Myös ratissa oli juhlavuoden merkki. Näitä juhlamalleja myytiin Ruotsissa 3 000 kappaletta.

Urheilullinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1978 esiteltiin urheilullinen erikoismalli, 242 GT, jossa oli aluksi 120hv B21E-moottori mutta pian 1979 tilalle tuli B23E-moottori jossa on taotut männät, suuremmilla kanavilla varustettu 405-kansi ja jyrkempiprofiilinen H-merkitty nokka-akseli. Moottori tuotti 140 hevosvoimaa ollen kaikkein tehokkain 4-sylinterinen vapaasti hengittävä moottori 240-mallissa. Autoon laitettiin matalampi ja jäykempi alusta, ohjaustehostin, varapyöräkoteloa pienennettiin ja Moottoritilaan laitettiin tukitankoja jäykistämään koria. GT maalattiin metallinhohtohopealla ja siihen lisättiin musta-oranssit koristeraidat. Korinvärinen sumuvalollinen jäähdyttäjän säleikkö, isompi etuspoileri, 20-puolaiset 14-tuumaiset kevytmetallivanteet, kierroslukumittari, pienempi GT ohjauspyörä ja musta plyyshisisustus punaisin raidoin sai auton näyttämään tavallista 200- sarjalaista urheilullisemmalta. 242 GT:n valmistus lopetettiin 1980

Ensimmäinen kasvojenkohotus ja diesel-mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979 koriin tuli muutoksia; muuan muassa hankalana pidettyä takaluukun korkeaa reunaa, joka hankaloitti tavaroiden lastaamista tavaratilaan, madallettiin 90 mm ja samalla takavalot uusittiin viisiruutuisiksi. Keulaan tehtiin myös kasvojenkohotus, jossa pyöreät valot korvattiin neliskulmaisilla. DL-mallissa valot olivat neliömalliset, ja GL- ja GLE-malleissa leveämmät, suorakaiteen muotoiset. L-malli poistui valikoimasta.

Samana vuonna esiteltiin toinenkin suuri muutos, ensimmäinen dieselmoottori Volvon henkilöautossa. Tämä oli Volkswagenin kehittämä 6-sylinterinen rivimoottori, tyypiltään D24, joka oli hieman muunneltu versio Volkswagen LT -pakettiauton moottorista. Aluksi moottoria käytettiin 244 GL D6- ja 245 GL D6-malleissa. Uusi dieselmoottori otettiin hyvin vastaan, kuusisylinterisen moottorin käynti oli tasaisempaa sen rakenteellisista ominaisuuksista johtuen. Saatavilla oli myös 5-sylinterinen versio, D20. Dieselmoottorin ansiosta Volvo 240:n suosio taksikäytössä kasvoi.

Niin ikään vuonna 1979 näki päivänvalon uusi urheilullinen 244 GLT, jossa oli sama 140-hevosvoimainen B23E-moottori kuin 242 GT -mallissa. Toisena moottorivaihtoehtona oli 260-sarjasta tuttu 6-sylinterinen B27E-moottori.

Toinen kasvojenkohotus ja Volvo Turbo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava iso kasvojenkohotus tuli vuonna 1981, jolloin massiiviset alumiiniset puskurit vaihdettiin sirompiin muovipäällysteisiin puskureihin, kojelauta uusittiin ja keulan ilme muuttui etu- ja takavalojen ja jäähdyttimen säleikön vaihdon myötä. GLT ja Turbo mallit saivat 260 volvon isot ns. leveät kuusiruutuiset takavalot. Kyseisiä kuusiruutuisia takavaloja käytettiin jo 80-luvun lopussa USA-, Australia- ja Englanti-versioissa, sekä mm. Ruotsissa poliisin uusissa autoissa. Suomessa liikenteessa on 1981 valmistettuja GL,GLT Volvoja joissa on leveitä kuusiruutuisia takavaloja tai kapeimpia malleja, riippuen auton valmistus- ja maahantuontiajankohdasta. Volvon alkuperäinen varaosakirja antaa 1981 GLT malliin kahdet vaihtoehtoiset takavalot, 6- ruutuiset tai kapeammat. Volvo esitteli jälleen uuden mallin, Volvo Turbon, jossa 240-sarjan koriin on asennettu 155-hevosvoimainen 2,1-litrainen polttoaineen ruiskutuksella varustettu B21ET-moottori Garrett T03-turboahtimella. Vuonna 1981 tuotiin myös GLT malliin 122- hevosvoimainen B23A moottori.

Urheilullisemmat Turbo- ja GLT-mallit erottaa perusmalleista ulkoisesti mustista ikkuna- ja kylkilistoista, sekä leveistä takavaloista (riipuen tuontikuukaudesta). Lisäksi näissä malleissa oli vakiovarusteina viisipuolaiset 15-tuumaiset Virgo-alumiinivanteet matalaprofiilirenkain. Turbomallin sisustus oli myös varustettu mustalla kattoverhoilulla ja paremman sivuttaistuen antavilla etuistuimilla, jotka oli päällystetty plyyshikankaalla. Lisävarusteena turbomalliin oli saatavana ahtoilmanjäähdytin, joka nosti moottorin huipputehon noin 180 hevosvoimaan. Mallia oli saatavana sekä neliovisena sedanina että farmarina. Volvo Turbo oli yksi aikansa nopeimmista farmariautoista Euroopassa.

Vuodesta 1983 lähtien vanhasta ovimäärämerkinnästä (242, 244 ja 245) luovuttiin, joten kaikki mallit tunnettiin nyt pelkällä 240-mallinimellä. Kaksiovisen mallin valmistus päättyi vuonna 1984.

Vuonna 1986 240-mallin ilmettä uudistettiin jälleen. Kaikkien mallien konepeitto ja tavaratilan kansi muutettiin pyöreämmäksi. Lisäksi moottorivalikoimaa uudistettiin uusilla B200- ja B230-moottoriperheillä. Uusissa moottoreissa oli erittäin paljon yhtäläisyyksiä vanhoihin moottoreihin, mutta niiden polttoaineenkulutusta oli saatu pienemmäksi kevyemmän rakenteen ja parempien kaasuttimien ansiosta.

1987 Volvon täyttäessä 60 vuotta oli saatavilla juhlamalli, jossa oli hopeanharmaa väritys puna-mustin koristeraidoituksin.

Mallin valmistus loppui vuonna 1993, vuosi sen seuraajaksi aiotun isomman Volvo 740-mallin valmistuksen lopettamisen jälkeen. Viimeiset valmistuneet autot olivat viisiovisia.

Volvo 260[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volvo 264 GL vuodelta 1977

Volvo 260 oli V6-moottorilla varustettu luksusmalli 240-mallista, joka korvasi 164-mallin. 260-malleja oli aluksi kaksi, 264 DL ja 264 GL.

264 DL- ja 264 GL -mallit olivat hyvinvarusteltuja neliovisia sedaneita ja varustettu 2,7-litraisella V6-ruiskumoottorilla, tyypiltään B27E. Syksyllä 1975 esiteltiin mallivuodelle 1976 farmariversio, 265 DL, jossa on kaasuttimella varustettu B27A-moottori. Moottori on niin sanottu PRV-moottori, jonka Peugeot ja Renault kehittivät yhteistyössä Volvon kanssa.

Coupé[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 esiteltiin italialaisen Bertonen suunnittelema kaksiovinen coupé-malli, 262C. Coupé-mallissa on sama PRV-moottori kuin neliovisissakin, eli B27E. Varustetaso on jopa neliovisia malleja parempi. Mallit koottiin Bertonen tehtaalla Italiassa, ja niitä valmistettiin 6 622 kappaletta.

Vuonna 1981 PRV-moottori kasvoi 2,8 litraiseksi ja sai uuden tyyppimerkinnän B28E.

260-mallien valmistus päättyi vuonna 1985.

Erikoismallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volvo 240-malleista on vuosien saatossa valmistettu monenlaisia erikoismalleja, jotka tekniikaltaan pohjautuvat vakioautoihin, mutta joiden koria on muunnettu paremmin kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Tällaisia erikoismalleja ovat ambulanssi, hautausauto, 245T ja 264TE. Erikoismalleja on tehty ainakin Nilssons Karosserifabrikissa Ruotsissa. Muun muassa Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen on kuljetettu kuolemansa jälkeen hautausmaalle Volvo 240-mallin hautausautolla. Volvo 245T toimi suositun Hurriganes-yhtyeen keikka-autona. Volvo 264TE-mallin limusiinejä oli paljon käytössä entisen Itä-Saksan korkea-arvoisilla virkamiehillä.lähde?

Varustetasot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusmallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • L: Luxe
  • DL: De Luxe
  • GL: Grand Luxe
  • GLE: Grand Luxe Executive
  • GLT: Grand Luxe Touring
  • GT: Grand Touring
  • Turbo: (turboahdetut 240:t)
  • SE: Special Equipment (vain 1991-1992)
  • Polar: (vain 1991)
  • Classic: (viimeisiä hyvinvarusteltuja 240:ä, vain 1993)

Erikoismallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • TE: Top Executive (264:n limusiiniversio, 264TE)
  • T: Transfer (pidennetty, 8-paikkainen malli farmarista, 245T)
  • Begravningsbil: (Hautausauto, 3-ovinen ja 2-paikkainen korotettu ja pidennetty farmarimalli.)
  • Ambulance: (Ambulanssi)

Moottorivaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bensiinimoottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2.0 (B20A) 1986 cm³ 82 hv (1974-76)
  • 2.0 (B19A) 1986 cm³ 90-97 hv (1977-84)
  • 2.0i (B19E) 1986 cm³ 117 hv (1977-84)
  • 2.0 (B19K) 1986 cm³ 101 hv (1984)
  • 2.0i T (B19ET) 1986 cm³ 145 hv (1981-84)
  • 2.0i TIC (B19ETIC) 1986 cm³ 165 hv (1984)
  • 2.0i (B200E) 1986 cm³ 118 hv (1985-90)
  • 2.0 (B200K) 1986 cm³ 101 hv (1985-91)
  • 2.0i (B200F) 1986 cm³ 109-111 hv (1989-93)
  • 2.1 (B21A) 2127 cm³ 97-107 hv (1975-84)
  • 2.1i (B21E) 2127 cm³ 123 hv 1975-83)
  • 2.1i T (B21ET) 2127 cm³ 155 hv (1981-85)
  • 2.3 (B23A) 2316 cm³ 112 hv (1981-84)
  • 2.3i (B23E) 2316 cm³ 131-140 hv (1979-84)
  • 2.3 (B230A) 2316 cm³ 110 hv (1985-86)
  • 2.3i (B230E) 2316 cm³ 131 hv (1985-90)
  • 2.3i (B230F) 2316 cm³ 114-116 hv (1985-93)
  • 2.3 (B230K) 2316 cm³ 116 hv (1989-93)
  • 2.7 V6 (B27A) 2664 cm³ 125 hv (1975-79)
  • 2.7i V6 (B27E) 2664 cm³ 140-148 hv (1975-80)
  • 2.8i V6 (B28E) 2849 cm³ 155 hv (1980-82)

Kirjainten selitys:

  • A: Muuttuvakurkkuinen kaasutin
  • K: Kiinteäkurkkuinen kaasutin
  • E: Mekaaninen Bosch K-jetronic polttoaineen suihkutus ja kärjetön sytytys
  • ET: Mekaaninen Bosch K-jetronic polttoaineen suihkutus, Garrett-turboahdin ja kärjetön sytytys
  • ETIC: Mekaaninen Bosch K-jetronic-suihkutus, Garrett-turboahdin, välijäähdytin ja kärjetön sytytys
  • F: Elektroninen Bosch LH-jetronic-polttoaineensuihkutusjärjestelmä ja elektroninen sytytyksen ohjaus

Dieselmoottorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2.0 D (D20) 1986 cm³ 5-sylinterinen diesel 68 hv (1979-81)
  • 2.4 D (D24) 2383 cm³ 6-sylinterinen diesel 82 hv (1979-92)

Vaihteistovaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manuaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • M40: 4-vaihteinen manuaali
  • M45: 4-vaihteinen manuaali
  • M46: 4-vaihteinen manuaali + sähköinen ylivaihde
  • M47: 5-vaihteinen manuaali
  • M50: 4-vaihteinen manuaali (vain 260-malleissa)
  • M51: 5-vaihteinen manuaali (vain 260-malleissa)

Automaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • BW55: 3-vaihteinen automaatti
  • AW70: 3-vaihteinen automaatti ylivaihteella
  • AW71: 3-vaihteinen automaatti ylivaihteella
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Volvo 240.