Verosuunnittelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Verosuunnittelu tarkoittaa veroseuraamustenselvennä ennakointiaselvennä ja edullisimmanselvennä vaihtoehdon valintaa, joksi yleensä valikoituu verojen minimoiminen. Verosuunnittelusta puhutaan yleensä yritysten ja niiden omistajien verotuksen yhteydessä. Verosuunnittelun vaikutusaika voi olla lyhyt tai pitkä, mutta pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa suunnittelua saattaa vaikeuttaa lainsäädännön mahdollinen muuttuminen. Verosuunnittelu edellyttää kaikkien veromuotojen huomioon ottamista. Siksi tuloveron ohella on arvioitava muun muassa arvonlisäveron, varainsiirtoveron, varallisuusveron sekä perintö- ja lahjaveron vaikutukset.[1] Yrityksissä verosuunnitteluun liittyy usein tilinpäätössuunnittelu.

Yrityksen verosuunnittelussa pitää päättää

Agressiiviseksi verosuunnitteluksi kutsutaan toimia, joilla etsitään verolaeista aukkoja tai epäselvyyksiä. Koska verosuunnittelun piiri ei ole tarkkarajainen, saatetaan joutua veronkierron alueelle. Silloin verottaja voi soveltaa verotusmenettelylain säännöstä veronkierrosta tai peitellystä osingonjaosta.[2] Suunnitelmien veroseuraamuksia voi ennakoida hankkimalla niistä keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun tai veroviraston ennakkotiedon.[3][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1157–1158.
  2. Laki verotusmenettelystä, 1558/1995, 28–29 §.
  3. Laki verotusmenettelystä, 1558/1995, 8 luku.