Valkoapila
Wikipedia
| Valkoapila | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Trifolium repens L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Valkoapila Wikispeciesissä |
Valkoapila (Trifolium repens) on valkokukkainen apila. Se kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasian länsiosissa, mutta sitä viljellään muuallakin rehuksi suuren valkuaisainepitoisuutensa takia. Sitä käytetään myös nurmikkosekoituksissa, koska se kestää varsin hyvin tallaamista.[1]
Valkoapilan kukkavarret kasvavat noin 5-10 cm pitkiksi. Niiden päässä on pallomainen, valkoinen tai hennon vaaleanpunertava halkaisijaltaan parisenttinen kukinto, joka tuoksuu makealle. Lehdet ovat 3-5 cm pitkän varren päässä ja muodostuvat yleensä kolmesta sydämen- tai kyynelenmuotoisesta lehdykästä. Poikkeuksellisesti lehdyköitä saattaa olla neljä tai useampiakin. Nelilehdykkäistä apilanlehteä (ns. neliapilaa) on pidetty hyvän onnen tuojana. [2] Valkoapila luokitellaan Suomessa muinaistulokkaaksi.
Valkoapila lisää maan typpipitoisuutta juuristossa elävien bakteereiden avulla, kuten muutkin hernekasvit. [3]
Alsikeapila (Trifolium hybridum) on valkoapilan näköislaji.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Murskevilja toteutti brittifamin monet haaveet (s.24) 2005. Maatilan Pirkka. Viitattu 24.7.2007.
- ↑ Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
- ↑ Finfood oppimateriaali Viitattu 24.7.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Valkoapila (Trifolium repens)
- Nettikasvio: Valkoapila (Trifolium repens)
- Valokki - Nettikasvio: Valkoapila (Trifolium repens)
- Luontoportti: Valkoapila (Trifolium repens)
- ITIS: Trifolium repens (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trifolium repens (englanniksi)
