Alsikeapila
Sivulta puuttuu | Alsikeapila | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Vasemmalla alsikeapila, oikealla valkoapila. Carl Axel Magnus Lindmanin teoksesta Bilder ur Nordens flora. | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Trifolium hybridum L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Alsikeapila Wikispeciesissä |
Alsikeapila (Trifolium hybridum, syn. Amoria hybrida) on Euroopasta lähtöisin oleva apilalaji, jota käytetään yleisesti myös viljelykasvina. Muista apilalajeista alsikeapila muistuttaa eniten valkoapilaa (T. repens), joka on kuitenkin matalampi, pitempivartisempi ja kokonaisuudessaan pienempikokoisempi.[1]
Nimensä se on saanut Alsiken pitäjästä, joka sijaitsee Ruotsissa Uppsalasta kaakkoon. Tieteellinen nimi "hybridum" tulee Carl Linnéltä, joka luuli lajin olevan valko- ja puna-apilan risteymä.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
.jpg)
Monivuotinen alsikeapila kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsia on lukuisia ja ne ovat kohenevia tai lähes pystyjä. Lehdet ovat kolmisormisia ja niiden korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuisia. Lehdykät ovat 1–2 cm pitkiä, puikeita, tylppiä ja nirhalaitaisia. Kukinto on pallomainen ja sijaitsee tavallisesti varren kärjessä. Kukintoperä on tukilehteä pitempi. Teriö on tyveltä yhdislehtinen, verhiö lähes kalju. Kukan väri vaihtelee valkoisesta punertavaan, ja on lopulta ruskea. Alsikeapila kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Siemenet kypsyvät verhiön sisään jäävässä palossa.[1]
Alsikeapila jaetaan kahteen alalajiin, rehualsikeapilaan (ssp. hybridum) ja rentoalsikeapilaan (ssp. elegans).[1]
[muokkaa] Levinneisyys
Alsikeapilaa tavataan koko Euroopassa Islantia, Pyreneiden niemimaata ja maanosan pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Laji on levinnyt ihmisen mukana suurimpaan osaan Pohjois-Amerikkaa.[2] Suomessa alsikeapilaa voi tavata koko maassa, mutta pohjoisimmassa Lapissa laji on harvinainen. Runsas laji on Oulun korkeudelle saakka.[3] Alalajeista rehualsikeapila on huomattavasti rentoalsikeapilaa yleisempi.[4]
[muokkaa] Elinympäristö
Alsikeapilaa esiintyy erilaisissa ihmisen muovaamissa kulttuuriympäristöissä, kuten tienvarsilla, joutomailla, kaatopaikoilla, niityillä ja pelloilla. Alalaji rehualsikeapila on Suomessa luonnonvaraisena esiintyessään viljelyjäänne tai -karkulainen.[1]
[muokkaa] Käyttö
Rehualsikeapila on tärkeä nurmi- ja rehukasvi, jota viljellään yleisesti muun muassa Suomessa ja Skandinaviassa.[4][5] Ruotsissa sitä on viljelty jo 1700-luvun lopulta alkaen.[2]
[muokkaa] Lähteet
- Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 286.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Alsikeklöver (ruots.) Viitattu 29.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Alsikeapilan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 29.3.2011.
- ↑ a b Oulun kasvit 2005, s. 296.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 256.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2010: Alsikeapilan levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Alsikeapila (Trifolium hybridum)
- Nettikasvio: Alsikeapila (Trifolium hybridum)
- Luontoportti: Alsikeapila (Trifolium hybridum)
- ITIS: Trifolium hybridum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trifolium hybridum (englanniksi)
