Ágioi Theódoroi (saari)
| Agii Theódori Άγιοι Θεόδωροι |
|
|---|---|
 Agii Theódori Kreetan rannikolta kuvattuna. |
|
  |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Pinta-ala | 0,8152[1] km² |
| Valtio | |
| Valtio | Kreikka |
| Kunta | Néa Kidonía[2] |
| Väestö | |
| Väkiluku | 0[2] |
Agii Theódori (kreik. Άγιοι Θεόδωροι, suom. ”Pyhä vartija”[3]) on asumaton saari Aigeianmeressä Kreetan saaren edustalla Kreikassa. Saari sijaitsee noin 400 metrin päässä pohjoiseen Kreetan rannikolla sijaitsevasta Agía Marínan kylästä.[3] Agii Theódori on rauhoitettu[3] ja kuuluu Néa Kidonían kuntaan.[2]
Agii Theódori kuuluu Natura 2000 -verkostoon.[1] Lisäksi saari muodostaa kansainvälisesti tärkeän lintualueen (IBA).[4]
Maantiede
Kallioinen Agii Theódorin saari sijaitsee Aigeianmeressä Kreetan edustalla. Saari on osa Néa Kidonían kuntaa. Pinta-alaa Agii Theódorilla on 0,8152 neliökilometriä. Keskimäärin saarella on korkeutta merenpinnasta 61,33 metriä. Korkein kohta on 152 metriä merenpinnan yläpuolella.[1] Agii Theódorin vieressä sijaitsee pieni Glarakin (”pieni lokki”) saari.[5]
Agii Theódori phryganan peittämä.[1] Saaren maaperä on suhteellisen kuiva. Agii Theódorilla vallitsee tyypillinen välimerenilmasto, eli kesät ovat kuumia ja vesisadetta saadaan vähän.[5]
Saarelle on tuotu Kreetan vuoristoista uhanalaisia kri-kri-vuohia eli ”kreetalaisia villivuohia”.[6][5][3] Nykyisin saaren kri-kri-populaatiolla on kokoa noin 80 yksilöä. Vuohien turvana saarella on vartija, eikä siellä sallita ihmisen toimintaa tai oleskelua. Sinne on kuitenkin järjestetty veneretkiä, joiden aikana saarella viivytään muutamia tunteja.[5] Kri-krin lisäksi siellä tavataan nisäkkäistä myös rusakkoa. Saarella tavattavia lintuja ovat pikkulepinkäinen, keltanokkaliitäjä, välimerenhaukka, muuttohaukka ja karimetson alalaji Phalacrocorax aristotelis desmarestii.[1] Uhkia saaren luonnolle ovat esimerkiksi vuohien laiduntaminen sekä isorottien pesiviin lintuihin kohdistama häirintä.[1][4]
Historia
Saari on tunnettu aikoinaan muun muassa nimillä Letoa, Toullouros ja Akytos.[7][5] Minolaisen kauden aikana se oli pyhä paikka.[5]
Venetsialaiset kutsuivat saarta nimellä San Todaro tai San Theodoro. Venetsialaiset rakensivat Kreetaa hallitessaan Agii Theódorin korkeimmalle paikalle monikulmaisen Turluru-nimisen linnoituksen vuonna 1574, sillä he pelkäsivät osmanien maihinnousua Kreetalle. Myös alemmaksi saarelle rakennettiin monikulmainen pienempi San Theodoro -niminen linnoitus. Yhteensä linnoituksille tuli hintaa noin 21 500 dukaattia, mikä oli suuri rahasumma tuohon aikaan. Linnoitusten päällikkö 70 aseistetun miehensä kanssa asui saarella pysyvästi, ja he vartioivat Plataniaksen rannikkoa. Linnoituksen miehet eivät kuitenkaan pärjänneet osmaneille, jotka sitten nousivat 13. kesäkuuta 1645 Kreetalle. Linnoituksen päällikkö esitti osmaneille antautuvansa ja avasi heille portit. Kun osmaneita oli porttien sisäpuolella runsaasti, puolustajat sytyttivät ruudin palamaan ja räjäyttivät näin itsensä yhdessä linnoituksen ja osmaneiden kanssa. Osmanit jatkoivat räjäytyksestä huolimatta maihinnousua Kreetalle. Agii Theódorin saari palautui venetsialaisten hallintaan vuosiksi 1650–1699, minkä jälkeen osmanit valloittivat sen takaisin itselleen.[8][5]
Nykyisin saarella on pieni Agios Theodoroksen kirkko sekä muutamia linnoitusten raunioita.[5]
Hirviölegenda
Erään legendan mukaan aikoinaan ei Agii Theódoria eikä sen vieressä olevaa pientä Glarakin saarta ollut olemassa. Eräänä aamuna auringon noustessa Plataniaksen asukkaat näkivät suuren hirviön ja sen poikasen nousevan merestä Plataniaksen edustalla ja uhkaavan kylän asukkaiden taloja. Legendan toisen version mukaan hirviö oli valtava karhu, jolla oli pentu mukanaan. Asukkaat kauhistuivat hirviön karjunnasta ja juoksivat katsomaan mitä tapahtui.[5]
Paikalliset asukkaat lähtivät ammuttavien nuolien ja heitettävien keihäiden kanssa tappamaan hirviön. Hirviö osoittautui harmittomaksi ja alkoi valmistautua hyökkäykseen suojellakseen itseään ja poikastaan. Hirviöiden lähestyessä eräs kylän nainen polvistui rukoilemaan Neitsyt Mariaa ja Pyhää Yrjöä, jotta kylä asukkaineen pelastuisi. Tämän jälkeen hirviö poikasineen muuttui kahdeksi suureksi kiveksi eli Agii Theódoriksi ja Glarakiksi. Suuri luola Agii Theódorissa on legendan mukaan hyökkäävän hirviön kita.[5]
Yhden version mukaan merestä nouseva hirviö tahtoi niellä viereisen Agía Marínan kylän. Kreikkalaisen mytologian meren jumala Poseidon pelasti kylän muuttamalla hirviön kiveksi eli nykyiseksi Agii Theódoriksi.[3]
Lähteet
- ↑ a b c d e f GR4340018 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 29.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 29.8.2010. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e Agia Marina plata.gr. Viitattu 29.8.2010.
- ↑ a b GR177 Agioi Theodori islet Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Hellenic Ornithological Society). Viitattu 29.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Thodorou Islands off Platanias Explore Crete. Viitattu 29.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Agia Marina, Chania Crete Greekhotel.com. Viitattu 21.3.2009. (englanniksi)
- ↑ McCarta, Robertson: Crete, s. 75. Nelles, 1990. ISBN 1853652407. (englanniksi)
- ↑ Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 93–94. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
Aiheesta muualla
- Saari Wikimapiassa (englanniksi)