Teksti-TV
Sivulta puuttuu 
Teksti-TV (tunnettu myös tekniikan nimellä teletext) on televisiokanavan tarjoama lisäpalvelu, josta voi lukea esimerkiksi uutisia ja ohjelmatietoja. Teksti-TV:tä käytetään myös kuulovammaisille ohjelmien tekstittämiseen. Teksti-TV:n vastaanottoon tarvitaan televisiovastaanotin, digiboksi tai näiden yhdistelmä, jossa on teksti-TV-toiminto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teksti-TV käyttäjän kannalta
Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat väliltä 100–899. Minkään teksti-TV-sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä.
Käyttäjä voi valita haluamansa teksti-TV-sivun kaukosäätimen numeronäppäimillä tai + ja −-painikkeilla.
Monisivuissa on vähintään kaksi alasivua, jotka vaihtuvat tietyllä aikavälillä, tyypillisesti 15 sekunnin välillä.lähde? Käyttäjä voi kuitenkin halutessaan pysäyttää monisivun painamalla kaukosäätimen pysäytysnäppäintä.
Teksti-TV:n sivut on yleensä luokiteltu aihepiirien mukaan siten, että jokainen sadan sivun paketti käsittää yhden aihepiirin. Esimerkiksi Yleisradion teksti-TV:ssä sivuilla 100–199 on uutisia, sivuilla 200–299 urheilutuloksia ja sivuilla 700–799 ruotsinkieliset sivut. Sivut, joiden numero on jaollinen sadalla, ovat yleensä hakemistosivuja.
Teksti-TV:n fontti on tasalevyinen ja tausta on musta. Teksti-TV:ssä on kahdeksan mahdollista tausta- ja tekstiväriä: valkoinen, punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta ja musta. Teksti voi myös olla korostettu vilkkumalla. Teksti voi myös olla piilotettuna; esimerkiksi kieliopetusohjelmien Teksti-TV-sivuilla harjoitusten vastaukset voivat olla piilotettu. Katsoja näkee piilotekstin painamalla REV-painiketta (reveal).
[muokkaa] Teksti-TV:n vastaanottoon liittyviä ongelmia
Jos televisiokanavan vastaanotto on huono, teksti-TV:ssäkin näkyy häiriöitä. Analogisesti välitettävässä televisiolähetyksessä teksti-TV on vielä herkempi kuin normaali TV-kuva. Analogisen lähetyksen yhteydessä lähetettävässä teksti-TV:ssä häiriöt voivat olla seuraavanlaisia:
- Kokonaisia rivejä puuttuu
- Merkkejä puuttuu
- Merkit vaihtuvat toisiksi
Digitaalisessa televisiolähetyksessä vastaavia häiriöitä ei esiinny. Mikäli televisiokuva näkyy, toimii myös teksti-TV. Digitaalisessa lähetyksessä käytettävä virheenkorjaus suoritetaan myös teksti-TV:lle. Tämän ansiosta teksti-TV:tä vaivanneet vastaanotto-ongelmat ovat poistuneet lähes kokonaan.
Teksti-TV:n vastaanottoa voi parantaa samoin menetelmin kuin TV-kuvankin vastaanottoa, eli säätämällä antennia linkkimastoa kohti, mikäli asuu antennitaloudessa. Jos asuu kaapelitaloudessa, pitää ottaa yhteys kaapeli-TV-operaattoriin. On hyvä tarkistaa, että antennijohto on kunnolla kiinni. Mikäli digivastaanotin ilmoittaa signaalin olevan virheetöntä, johtuvat teksti-TV-ongelmat muusta syystä, esimerkiksi televisiovastaanottimesta tai digivastaanottimen itsensä bugeista.
[muokkaa] Teksti-TV Suomessa
[muokkaa] YLE Teksti-TV
Yleisradio aloitti teksti-TV-lähetykset 7. lokakuuta 1981.[1] Tuohon aikaan teksti-TV-vastaanottimet olivat harvinaisia ja ne yleistyivät vasta 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Ensisijaisena kohdeyleisönä olivat 1980-luvulla Suomen sadattuhannet kuulovammaiset. Ensimmäisenä vuonna Teksti-TV tavoitti 100 000 katsojaa vaikka YLEn Teksti-TV:n sivumäärä oli vain 80. Ensimmäinen pysyvä online-yhteys solmittiin jääkiekon SM-liigaan vuonna 1988. Vuonna 1991 TV1 aloitti ympärivuorokautisen testikuvalähetyksen, joka mahdollisti Teksti-TV:n näkyvyyden 24 tuntia vuorokaudessa. Lokakuun alusta 1996 YLE Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet myös Internetistä. 1990-luvun alussa katsojien määrä oli jo 700 000. Sittemmin säännöllisten käyttäjien joukko on noussut yli 2 miljoonan.
Yleisradion teksti-TV tarjoaa muun muassa uutisia, urheilutuloksia, television ohjelmatietoja, säätiedotuksia ja Veikkauksen pelien tuloksia. Lisäksi Yleisradion teksti-TV tarjoaa kuulovammaisille tekstityksiä. Esimerkiksi joka päivä kello 20.30 YLE TV1-kanavalla oleva TV-uutiset ja sää (kuten myös kello 17.00 uutislähetys), tekstitetään.
[muokkaa]
MTV3-kanava aloitti vuoden 1993 alussa, mutta vasta vuonna 1994 MTV3 sai oman teksti-TV-lähetyksensä. Ennen kanavauudistusta YLE Teksti-TV:llä näkyi myös joillekin MTV:n ohjelmille omat sivunsa ja Kolmoskanavalla lähetettiin YLE Teksti-TV:tä. Vuonna 1993 MTV3-kanavalla lähetettiin YLE Teksti-TV:n sivuja 100–399 sekä MTV3:n omia sivuja 700–899. Toisin kuin YLE Teksti-TV, MTV3 Tekstikanava on kaupallinen. Usealla MTV3 Tekstikanavan sivulla on jotain mainontaa.
MTV3 Tekstikanava tarjoaa interaktiivisia palveluita, muun muassa chatteja sivuilla 890–899, joihin osallistutaan matkapuhelimella. MTV3 Tekstikanava ei tarjoa kuulovammatekstitystä mihinkään ohjelmiin.
[muokkaa] TekstiNelonen
TekstiNelonen on Nelosen teksti-TV-palvelu. Sen tarjonta on huomattavasti suppeampaa kuin MTV3 ja YLE:n teksti-tv-palveluiden tarjonta. TekstiNelonen tarjoaa uutisotsikoita, urheilutuloksia, TV-ohjelmatietoja ja mainoksia. TekstiNelonen ei tarjoa kuulovammatekstitystä ohjelmiin. Marraskuun alusta 2009 lähtien TekstiNelonen uudistui siten, että sivuille ei enää päivitetä uutisia, vaan näkyvillä ovat ainoastaan uutisotsikot ja nettiosoitteet, joissa varsinaiset uutiset voi lukea.
[muokkaa] Subteksti
Subteksti on Subin teksti-TV-palvelu, jonka sisällöt keskittyvät ohjelmatietojen lisäksi musiikkiaiheiden ja kevyen uutistarjonnan ympärille. Myös Subtekstillä on erilaisia interaktiivisia palveluita, kuten chatteja, kilpailuita ja mobiilipalveluita. Subteksti aloitti toimintansa vuonna 2001.
