Teksti-TV

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yleisradion Teksti-TV:n Tekniikan testisivu.

Teksti-TV (tunnettu myös tekniikan nimellä teletext) on televisiokanavan tarjoama lisäpalvelu, josta voi lukea esimerkiksi uutisia ja ohjelmatietoja. Teksti-TV:tä käytetään myös kuulovammaisille ohjelmien tekstittämiseen. Teksti-TV:n vastaanottoon tarvitaan televisiovastaanotin, digiboksi tai näiden yhdistelmä, jossa on teksti-TV-toiminto.[1]

Teksti-TV käyttäjän kannalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat väliltä 100–899. Minkään teksti-TV-sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä.[2]

Käyttäjä voi valita haluamansa teksti-TV-sivun kaukosäätimen numeronäppäimillä tai + ja −-painikkeilla.

Monisivuissa on vähintään kaksi alasivua, jotka vaihtuvat tietyllä aikavälillä. Käyttäjä voi kuitenkin halutessaan pysäyttää monisivun painamalla kaukosäätimen pysäytysnäppäintä.

Teksti-TV:n sivut on yleensä luokiteltu aihepiirien mukaan siten, että jokainen sadan sivun paketti käsittää yhden aihepiirin. Esimerkiksi Yleisradion teksti-TV:ssä sivuilla 100–199 on uutisia, sivuilla 200–299 urheilutuloksia, sivuilla 300-399 ohjelmatietoja ja sivuilla 700–799 ruotsinkieliset sivut. Sivut, joiden numero on jaollinen sadalla, ovat yleensä hakemistosivuja.

Teksti-TV:n fontti on tasalevyinen ja tausta on musta. Teksti-TV:ssä on kahdeksan mahdollista tausta- ja tekstiväriä: valkoinen, punainen, keltainen, vihreä, syaani, sininen, magenta ja musta. Teksti voi myös olla korostettu vilkkumalla. Teksti voi myös olla piilotettuna; esimerkiksi kieliopetusohjelmien Teksti-TV-sivuilla harjoitusten vastaukset voivat olla piilotettu. Katsoja näkee piilotekstin painamalla REV-painiketta (reveal).

Teksti-TV:n vastaanottoon liittyviä ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos televisiokanavan vastaanotto on huono, teksti-TV:ssäkin näkyy häiriöitä. Analogisesti välitettävässä televisiolähetyksessä teksti-TV on vielä herkempi kuin normaali TV-kuva. Analogisen lähetyksen yhteydessä lähetettävässä teksti-TV:ssä häiriöt voivat olla seuraavanlaisia:

  • Kokonaisia rivejä puuttuu
  • Merkkejä puuttuu
  • Merkit vaihtuvat toisiksi

Digitaalisessa televisiolähetyksessä vastaavia häiriöitä ei esiinny. Mikäli televisiokuva näkyy, toimii myös teksti-TV. Digitaalisessa lähetyksessä käytettävä virheenkorjaus suoritetaan myös teksti-TV:lle. Tämän ansiosta teksti-TV:tä vaivanneet vastaanotto-ongelmat ovat poistuneet lähes kokonaan.

Teksti-TV:n vastaanottoa voi parantaa samoin menetelmin kuin TV-kuvankin vastaanottoa, eli säätämällä antennia linkkimastoa kohti, mikäli asuu antennitaloudessa. Jos asuu kaapelitaloudessa, pitää ottaa yhteys kaapeli-TV-operaattoriin. Hyvä on tarkistaa, että antennijohto on kunnolla kiinni. Mikäli digivastaanotin ilmoittaa signaalin olevan virheetöntä, johtuvat teksti-TV-ongelmat muusta syystä, esimerkiksi televisiovastaanottimesta tai digivastaanottimen itsensä bugeista.

Teksti-TV Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yle Teksti-TV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradio aloitti teksti-TV-lähetykset 7. lokakuuta 1981.[3] Tuohon aikaan teksti-TV-vastaanottimet olivat harvinaisia ja ne yleistyivät vasta 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Ensisijaisena kohdeyleisönä olivat 1980-luvulla Suomen sadattuhannet kuulovammaiset. Ensimmäisenä vuonna Teksti-TV tavoitti 100 000 katsojaa vaikka Ylen Teksti-TV:n sivumäärä oli vain 80.[4] Ensimmäinen pysyvä online-yhteys solmittiin jääkiekon SM-liigaan vuonna 1988. Vuonna 1991 TV1 aloitti ympärivuorokautisen testikuvalähetyksen, joka mahdollisti Teksti-TV:n näkyvyyden 24 tuntia vuorokaudessa. Lokakuun alusta 1996 Yle Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet myös Internetistä. 1990-luvun alussa katsojien määrä oli jo 700 000. Sittemmin säännöllisten käyttäjien joukko on noussut yli 2 miljoonan.[5]

Yleisradion teksti-TV tarjoaa muun muassa uutisia, urheilutuloksia, television ohjelmatietoja, säätiedotuksia ja Veikkauksen pelien tuloksia. Lisäksi Yleisradion teksti-TV tarjoaa kuulovammaisille tekstityksiä. Esimerkiksi joka päivä kello 20.30 Yle TV1-kanavalla oleva TV-uutiset ja sää (kuten myös kello 17.00 uutislähetys), tekstitetään. Yleisradio lopetti kuulovammaistekstitykset tekstitelevision kautta vuonna 2014.

MTV Tekstikanava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3-kanava aloitti vuoden 1993 alussa, mutta vasta vuonna 1994 MTV3 sai oman teksti-TV-lähetyksensä.[6] Ennen kanavauudistusta Yle Teksti-TV:llä näkyi myös joillekin MTV:n ohjelmille omat sivunsa ja Kolmoskanavalla lähetettiin Yle Teksti-TV:tä. Vuonna 1993 MTV3-kanavalla lähetettiin Yle Teksti-TV:n sivuja 100–399 sekä MTV3:n omia sivuja 700–899. Toisin kuin Yle Teksti-TV, MTV Tekstikanava on kaupallinen. Usealla MTV Tekstikanavan sivulla on jotain mainontaa. Vuonna 2013 MTV3 Tekstikanava muutti nimensä MTV Tekstikanavaksi MTV3:n ilmeuudistuksen takia.

MTV Tekstikanava tarjoaa interaktiivisia palveluita, muun muassa chatteja sivuilla 890–899, joihin osallistutaan matkapuhelimella. MTV Tekstikanava ei tarjoa kuulovammatekstitystä mihinkään ohjelmiin.

TekstiNelonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TekstiNelonen on Nelosen teksti-TV-palvelu. Sen tarjonta on huomattavasti suppeampaa kuin MTV3:n ja Ylen teksti-tv-palveluiden tarjonta. TekstiNelonen tarjoaa uutisotsikoita, urheilutuloksia, TV-ohjelmatietoja ja mainoksia. Marraskuun alusta 2009 lähtien TekstiNelonen uudistui siten, että sivuille ei enää päivitetä uutisia, vaan näkyvillä ovat ainoastaan uutisotsikot ja nettiosoitteet, joissa varsinaiset uutiset voi lukea.

Subteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Subteksti oli Subin teksti-TV-palvelu, jonka sisällöt keskittyivät ohjelmatietojen lisäksi musiikkiaiheiden ja kevyen uutistarjonnan ympärille. Myös Subtekstillä oli erilaisia interaktiivisia palveluita, kuten chatteja, kilpailuita ja mobiilipalveluita. Subteksti aloitti toimintansa vuonna 2001. Subtv:n edeltäjällä TVTV!:llä näytettiin MTV3 Tekstikanavaa. MTV3:n uudistusten yhteydessä syksyllä 2013 Subteksti lakkautettiin ja kanavalla näkyy jälleen MTV Tekstikanava.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Usein kysyttyä Yle Teksti-TV. Viitattu 25.7.2012.
  2. Matilainen, Ville: Teksti-tv pysyy ajan hermolla, välittämättä ajan hampaasta 06.10.2011. Yle Elävä arkisto. Viitattu 24.10.2012.
  3. Himberg, Petra: Teksti-tv mullisti tiedonvälityksen Yle Elävä arkisto. 19.11.2008. Viitattu 25.7.2012.
  4. Matilainen, Ville: Teksti tv pysyy ajan hermolla, välittämästä ajan hampaasta 6.10.2011. Viitattu 25.7.2012.
  5. YLE Teksti-TV:llä yhä yli miljoona lukijaa päivässä 10.12.2010. Viitattu 25.7.2012.
  6. MTV:n tarina MTV Media. Viitattu 25.7.2012.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti-TV-palveluiden www-versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]