Suvakki
Suvakki on pilkkanimi suvaitsevaiselle.[1] Käsite esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2012 maahanmuuttovastaisessa blogissa, jossa käsiteltiin ulkomailta tulleiden miesten seksuaalirikoksia. Sanalla kuvattiin "patologisesti suvaitsevaisia" naisia, jotka sensuroivat seksirikoksia koskevia uutisia ja syyttävät niiden levittäjiä rasismista.[2]
"Suvakki" levisi laajaan käyttöön vuonna 2015, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousi äkkiä kymmeniin tuhansiin.[3] Se poimittiin Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan vuonna 2016.[4] Sanaselityksen mukaan arkista ja halventavaa ilmaisua suvakki käytetään "ihmisestä, joka suhtautuu eri kulttuureihin, uskontoihin ja etnisiin ryhmiin (liian) suvaitsevaisesti."[4] Suvakki-sana liittyy ennen kaikkea maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan ja monikulttuurisuuteen.[5]
Tutkijoiden Sundén ja Paasonen näkevät sanalla suvakki yhteyksiä sanoihin suvaitsevainen ja vajakki. Vajakki on halventava nimitys vajaamielisestä (nyk. "kehitysvammaisesta") ihmisestä.[6] Suvakki-sanan rinnalla vastaavana ilmaisuna käytetään sanoja kukkahattutäti [2] ja suvakkihuora.[5][2]
Sanan käyttö eri yhteyksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvakilla halutaan ilmaista, että joku tai jokin on liiankin suvaitsevainen.[7] Yleisradiossa esitetty Seija Aunilan ohjelmasarja suomalaisen rasismin historiasta teki hänestä joidenkin mielestä suvakin.[8] Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa työskenteleviä vapaaehtoistyöntekijöitä on haukuttu ”suvakkihuoriksi” Facebook-ryhmissä, ja heitä on uhkailtu.[9] Suvakki-sana on innostanut kolumnisteja pohtimaan suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttoa.[10] Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen käytti suvakki-ilmausta bloginsa otsikossa.[11] Vastareaktiona maahanmuuttokriittisille jotkut ovat julistautuneet suvakeiksi.[12]
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty myi kesällä 2015 Maailma kylässä -festivaalilla Suvakkihuora-paitoja.[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jenny Sundén & Susanna Paasonen: Shameless hags and tolerance whores: feminist resistance and the affective circuits of online hate. Feminist Media Studies, 2018, 18. vsk, nro 4, s. 643-656. doi:10.1080/14680777.2018.1447427. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.11.2022.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suvakki ja vokki – uusi aika tuo uusia sanoja Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2016.
- ↑ a b c Sundėn & Paasonen 2018, s. 644
- ↑ suvakki Google Trends. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
- ↑ a b Sanapoimintoja 2016 - Kotimaisten kielten keskus Kotimaisten kielten keskus. 16.12.2016. Viitattu 17.4.2017.
- ↑ a b Tikka, Sarahanna: 4.3 Suvakki ja suvakkihuora retorisina keinoina sekä identiteetteinä (Pro gradu -tutkielma) Yhteiskunnan tukipilari ja identiteetin rakennuspalikka, Suvaitsevaisuuden diskurssit ja merkitykset suomalaisessa mediassa vuonna 2016. 4/2018. Helsingin yliopisto, Humanistginen tiedekunta. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Sundėn & Paasonen 2018
- ↑ Latva-Teikari, Kati: Suvakki ja vokki – uusi aika tuo uusia sanoja Yle Uutiset Kotimaa. 30.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Aunila, Seija: Suvakki ja mokuttaja kurkistavat suomalaisen rasismin historiaan Yle. 2.5.2013. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Puumalainen, Janne: ”Toivottavasti sinut raiskataan” – näin Punaisen Ristin vapaaehtoisia solvataan Helsingin Sanomat. 6.6.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Rautio, Yrjö: HS:n kolumni Päättäjät eivät uskalla sanoa rasisteja rasisteiksi Helsingin Sanomat. 18.2.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 26.9.2016. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Nissinen, Matti: Valtakunnansyyttäjän blogi Rasistit vastaan suvakit – kenen joukoissa seisot? (valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen blogi) Valtakunnansyyttäjänvirasto. 9.12.2015. Arkistoitu 23.7.2016. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Koomikko Kivi: Miten minusta tuli suvakki? Koomikko Kivi -blogi. 8.1.2016. Viitattu 26.9.2016.
- ↑ Raeste Juha-Pekka: Amnesty myy ”Suvakkihuora”-t-paitoja Maailma kylässä -festivaaleilla – onko se hyvä vitsi? Helsingin Sanomat. 27.5.2016. Sanoma Oy. Arkistoitu 4.10.2016. Viitattu 26.9.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oikeusministeri Lindströmin kommentti aiheesta Savon Sanomille
- Sarahanna Tikka: Yhteiskunnan tukipilari ja identiteetin rakennuspalikka. Suvaitsevaisuuden diskurssit ja merkitykset suomalaisessa mediassa vuonna 2016. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805232038. verkkoversio (PDF).