Stendhal
Wikipedia
Stendhal, (oik. Marie-Henri Beyle, 23. tammikuuta 1783– 23. maaliskuuta 1842), oli ranskalainen kirjailija. Hänet tunnetaan romaanihenkilöidensä luonteen tarkkaisilmäisestä analyysistä ja kuivahkosta kirjoitustyylistä. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä realismin kirjailijoista. Hänen tunnetuimmat romaaninsa ovat Le Rouge et le noir (1830, Joel Lehtosen suomentama Punaista ja mustaa) ja Chartreuse de Parme (1839).
Stendhalilla oli ankea lapsuus Ranskan maaseudulla, mutta ensimmäisen keisarikunnan aikana hän nautti kukoistavasta sotilas- ja teatterielämästä täysin rinnoin. Hän kävi Napoleonin joukkojen mukana Venäjällä, vietti pitkiä aikoja Saksassa ja kiintyi erityisesti Italiaan, jossa asui uransa loppupuolella toimien kirjoittamisen ohella konsulina.
Kirjailijanimi voi olla anagrammi saaresta "Shetland", tai kunnianosoitus saksalaiselle kaupungille Stendal, tai vain yritys kuulostaa norjalaiselta.
Stendhalin mukaan on nimetty Stendhalin syndrooma, jossa yliannoksen kaunista taidetta kokenut potilas kärsii sydämentykytyksistä, pyörrytyksestä, huimauksesta ja on hiukan sekaisin. Stendhal kuvaili oireita tarkasti käytyään Firenzessä. Vaiva määriteltiin psykosomaattiseksi syndroomaksi vuonna 1979, ja se vie kuukausittain potilaita sairaalahoitoon Firenzessä.
[muokkaa] Suomennettuja teoksia
- De l'amour (1822) (Rakkaudesta)
- Le rouge et le noir (1830) (Punainen ja musta, suom. Joel Lehtonen)
- La chartreuse de Parme (1839) (Parman kartusiaaniluostari, suom. Aimo Sakari)
- Chroniques italiennes (1839) (Italialaisia kertomuksia)
[muokkaa] Aiheesta muualla
