Seppälän Linnavuori
| Seppälän linnavuori | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Seppälän linnavuori |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Laitila |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | esihistoriallinen |
Seppälän Linnavuori on Varsinais-Suomessa Laitilan Seppälän kylässä sijaitseva linnavuori.[1][2]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnavuori sijaitsee Laitilan kirkosta 7,4 kilometriä luoteeseen ja valtatieltä 8 noin 2,5 kilometriä länteen. Kallioinen mäki sijaitsee Laitilan taajamaa ympäröivän peltoalueen luoteisreunalla pienessä metsäsaarekkeessa, joka kohoaa noin 10 metriä ympäristöään korkeammalle. Mäen koillisrinne on jyrkkä, mutta muissa ilmansuunnissa loivat rinteet rajautuvat peltoihin. Mäen kaakkois- ja etelärinteissä on 1–3 metriä leveät ja 1,5 metriä korkeat vallit, jotka kiertävät mäkeä puolikaaren muotoisena. Vallin kokonaispituus on 90 metriä. Vallin ja jyrkänteen väliin jää 100×200 metrinen linna-alue.[1][2]
Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohdetta on tutkittu arkeologisilla kaivauksilla vuonna 1886 (Hjalmar Appelgren), mutta muuten sitä on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1955 (Anna-Liisa Hirviluoto), 1994 (Sirkku Pihlman) ja 1994 (Teija Tiitinen). Kaivauksissa avattiin osa vallia, josta ei kuitenkaan löydetty mitään ajoitettavia esinettä. Viereiseltä pellolta löytyi 1990-luvulla pronssisen astian kappaleita.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnavuoren alue on löytöjen perusteella ollut rautaukaudella aktiivisessa käytössä. Noin 500 metrin päässä linnavuoresta sijaitsee Nystinmäen muinaisjäännösryhmä, josta on löydetty seitsemän maansekaista röykkiöhautaa, kuppikallio sekä kuppikivi ja merovingiaikaisia hautalöytöjä.[3] Lisäksi Yli-Hakulan pronssi- ja rautakautinen hautapaikka [4] sekä Seppälän Heikkilän rautakautinen hautapaikka [5] sijaitsevat linnavuoren läheisyydessä.
Hoitaminen ja opastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnavuori kuuluu Museoviraston hoitamiin muinaisjäännöksiin. Linnavuori sijaitsee talon pihapiirin yhteydessä ja sitä laidunnettiin vielä 1980-luvulla, mutta se on nykyään joutomaana. Linnavuoren lähelle on tasoitettu paikoitusalue, joka on merkitty paikoituskyltillä. Kohteelle johtaa polku ja paikalla on suojelukyltti. Se soveltuu hyvin kotiseutu- ja historianopetukseen.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lankvuori sijaitsee 1,5 kilometrin päässä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Seppälän linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.3.2006. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ a b Seppälän linnavuori, Laitila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Nystinmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.12.2005. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Yli-Hakula Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.12.2005. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Seppälän Heikkilä Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.3.2006. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Seppälän linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.2.2015. Museovirasto. Viitattu 2.8.2016.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Appelgren-Kivalo, Hjalmar: Suomen muinaislinnat, s. 41–42, SMYA, 1891
- Kivikoski, Ella: Esihistoriallinen aika, Laitilan historia I, 1969