Aulangonlinna
| Aulangonlinna | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Aulangonlinna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Hämeenlinna |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | rautakausi, keskiaika |
| Aiheesta muualla | |
Aulangonlinna on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Aulangolla sijaitseva muinaislinna. Linnan lähettyviltä tunnetaan myös rautakautinen asuinpaikka ja polttokenttäkalmisto. Aulangolle on kehittynyt monipuolinen ja kansallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jota täydentää vielä harjualueelle perustettu luonnonsuojelualue.[1][2][3]
Muinaislinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muinaislinna on rakennettu harjualueen korkeimmalle kohdalle Aulangonvuorelle, missä on suojaava jyrkänne ja hyvä näkyvyys pienelle Aulangonjärvelle. Jyrkkä rinne toimi muinaislinnalle luontaisesti suojaavana suuntana, mutta muissa ilmansuunnissa piti rakentaa suojavarustukset. Lännessä olevalla loivalla rinteellä löytyykin valli, joka on rakennettu maasta ja kivistä. Se on matala ja erottuu nykyään maastosta heikosti. Koska alueella on rakennettu käytäviä ja rakennuksia, osa vallista on tuhoutunut niiden tieltä. Linnapiha sijaitsi mäen laella ja se jäi vallin ja jyrkänteen väliin. Piha-alueen läpimitta oli noin 100 metriä.[1]
Linnoituksen ikää ei varmuudella tiedetä. Linnoituksesta on maininta, että se olisi ollut olemassa ajanlaskumme alusta alkaen. Arvellaan, että linnoitus hävitettiin 1200-luvun puolivälin jälkeen samalla, kun lähelle alettiin rakentaa suurempaa Hämeen linnaa. Hävitys oli todennäköisesti seurausta ruotsalaisvalloituksesta, joka tunnetaan toisen ristiretken nimellä. Muinaislinna oli kuitenkin merkittynä Ruotsin kuninkaan karttoihin vielä vuonna 1780. Linnoitusalueen historia on edelleen hämärän peitossa, sillä laelta on löydetty vain nuotiopaikkoja ja rakennuksen pohjia. Niiden alkuperästä ja ajoituksista ei ole tietoa. Linnoitusta ei kuitenkaan olisi olemassa ilman paikallista asutusta. Linnoituksen ajoitus voidaankin epäsuorasti päätellä arkeologisesta tiedoista, jota kerätään läheisiltä asuinpaikoilta.[4]
Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohdetta on tutkittu arkeologisin kaivauksin vuosina 1949 ja 1950 (Jouko Voionmaa). Sitä on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1886 (Hjalmar Appelgren), 1897 (Axel Olai Heikel), 1921 (Julius Ailio), 1935 (Jouko Voionmaa), 1939 (Esko Sarasmo), 1951 (Jorma Leppäaho), 1984 (Jyri Saukkonen), 1998 (Tuula Heikkurinen-Montell), 1999 (Sirkka-Liisa Seppälä) ja 2000 (Nina Strandberg).[1]
Aulangon kesäteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1887 rakennettu Graniittilinna,[5] jossa toimii Aulangon kesäteatteri, on saanut innoituksensa muinaisesta Aulangonlinnasta. Kesäteatteri yli kilometrin päässä muinaislinnasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Aulangonlinna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.2.2008. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Aulangonlinna, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ Luontoon.fi: Aulangon luonnonsuojelualue, viitattu 13.6.2016
- ↑ Hämeenlinnan kaupunki: Aulanko-Hämeen helmi (moniste), 2004
- ↑ Aulanko, Eversti Hugo Standertskjöldin matkassa Visit Häme. viitattu 17.2.2023