Alppiruusut

Wikipedia
Ohjattu sivulta Rhododendron
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alppiruusut
Karva-alppiruusu (Rhododendron hirsutum)
Karva-alppiruusu (Rhododendron hirsutum)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Alppiruusut Rhododendron
L.
Alasuvut
  • Azaleastrum
  • Candidastrum
  • Hymenanthes
  • Mumeazalea
  • Pentanthera
  • Rhododendron
  • Therorhodion
  • Tsutsusi
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Alppiruusut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Alppiruusut Commonsissa

Alppiruusut (Rhododendron) on suku kanervakasvien (Ericaceae) heimossa. Suku on lajimäärältään suuri ja laajalle levinnyt. Lajeja tunnetaan 600–1000. Suvun nimi tulee kreikan kielen sanoista rhodos, ruusu ja dendron, puu.[1] Alppiruusut eivät ole nimestään huolimatta mitään sukua ruusukasveille.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppiruusut ovat yleensä pensaita, mutta niiden koko vaihtelee jopa 30-metrisistä puista maanmyötäisiin varpuihin. Alppiruusuihin kuuluu sekä ainavihantia että lehtensä varistavia kesävihantia lajeja. Sukuun kuuluvat myös atsaleat. Useimmilla lajeilla on kiiltävät ja soikeat lehdet sekä terttukukinto, jossa on suuria ja näyttäviä torvimaisisia kukkia. Suvussa on kuitenkin myös alppilajeja, joilla on pienet kukat ja lehdet. Joillakin lajeilla lehtien alapinnat ovat suomujen tai hienon karvoituksen peitossa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppiruusuja esiintyy tundralta trooppiseen sademetsään. Merkittävimmät esiintymisalueet ovat Himalajan vuoriston itäosat sekä Indokiinan, Korean, Japanin ja Taiwanin vuoristot. Useita lajeja esiintyy myös Pohjois-Amerikassa ja muutamia Euroopassa. Eteläisimmät esiintymisalueet ovat joillakin trooppisilla lajeilla Borneossa ja Uusi-Guineassa. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta lajit puuttuvat. Suomessa tavataan lapinalppiruusua aivan pohjoisimmassa Lapissa. Lisäksi koko Suomessa tavattava suopursu luokitellaan nykyään alppiruusuihin kuuluvaksi.

Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat lajit pitävät happamasta maaperästä mutta esimerkiksi lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum) suosii runsaskalkkista kangasmaastoa. Suomen yleisin luonnonvarainen alppiruusulaji suopursu (Rhododendron tomentosum) kasvaa soilla.

Puutarhassa alppiruusuja hoidetaan havukasvien tavoin. Alppiruusupenkin multa tulee olla hapanta havukasveille soveltuvaa turvetta, eikä suinkaan kalkittua mustamultaa. Käytettyjen kahvinporojen ja piimän kerrotaan auttavan pitämään alppiruusujen maaperää happamana.

Koristekasvilajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukkaloistoa Etelä-Haagan Laajasuonpuistossa (Rodopuisto). Puisto syntyi suomalaiseen ilmastoon sopivien, koristekäyttöön tarkoitettujen alppiruusujen jalostuskokeilujen seurauksena.
A Unidentified Rhododendron blüte 123.jpg

Koristekasvikäyttöön on jalostettu yli 25 000 lajiketta. Useimmat lajikkeet on jalostettu kukkien vuoksi, mutta jotkut myös koristeellisten lehtien tai varsien vuoksi. Tärkeimpiä jalostuksessa käytetyistä lajeista on ollut Pohjois-Amerikassa esiintyvä Rhododendron catawbiense.

Suomen oloihin jalostetut lajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 50 vuotta sitten pidettiin mahdottomana, että alppiruusuja voitaisiin kasvattaa Suomen kaltaisessa kylmänlauhkeassa ilmastossa. Helsingin Yliopisto ja Mustilan arboretum ottivat tehtäväkseen 1970-luvulla kehitellä Suomen oloihin sopivia alppiruusulajikkeita. Kestävistä ulkomaisista japaninalppiruusuista (Rhododendron brachycarpum) alettiin Helsingin Haagassa kehittää kotimaista kantaa. Ensimmäinen suomalainen myyntiin tuotu alppiruusulajike oli pienikokoinen lamoalppiruusu 'Elviira', jolla on tummanpunaiset kukat. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut kestäväksi muualla kuin lounaisimmassa Suomessa. Seuraavaksi alun perin mustilanalppiruusuista (Rhododendron brachycarpum subsp. tigerstedtii) saivat alkunsa suomalaiset nykyään suositut marjatanalppiruusu-ryhmään kuuluvat alppiruusut. Ne ovat täysikasvuisena suuria ja tukevarakenteisia. Niistä osa soveltuu vain eteläisimpään Suomeen, mutta eräät lajikkeet, kuten 'Haaga', 'Mikkeli' ja 'Pekka' menestyvät loistavasti jopa Oulun seudulla, 'Mikkeli' soveltuu kokeiltavaksi jopa eteläisimpään Etelä-Lappiin. Myöhemmin markkinoille on tullut myös nukka-alppiruusuja (Rhododendron smirnowii) ja matalia pienilehtisiä runsaspienikukkaisia karoliinanalppiruusuja, jotka menestyvät hyvin tosin vain eteläisimmässä Suomessa. Karoliinanalppiruusut kasvavat maksimissaan 60 cm korkeiksi tiiviiksi pensaiksi. Tulevaisuudessa jalostajien haasteena on kehitellä keltakukkainen alppiruusu Suomen oloihin.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppiruusut jaettiin vuoteen 2004 asti kahdeksaan alasukuun (luettelo alla), jotka jakautuvat edelleen sektioihin ja alasektioihin. Vuonna 2005 ehdotettiin geneettisten ja kemiallisten tutkimusten jälkeen jaon muuttamista viiteen alasukuun.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella Floran 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.7.2009. (ruotsiksi)
  2. Rhododendron History Rhododendron & Azalea Pages (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]