Rakkoapila
| Rakkoapila | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Trifolium fragiferum L. |
||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rakkoapila Wikispeciesissä |
Rakkoapila (Trifolium fragiferum) on matalakasvuinen, vaaleanpunakukkainen apilalaji.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Monivuotinen rakkoapila kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on rento, juurehtiva ja karvainen. Lehdet ovat kolmisormisia ja pitkäruotisia. Lehdykät ovat 1–2 cm pitkiä, vastapuikeita, nirhalaitaisia ja lanttokärkisiä. Kalvomaiset korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuisia. Tanakan, 5–15 cm pitkän kukintoperän päässä oleva kukinto on pieni ja pallomainen. Kukinnon tyvellä olevat tukilehdet ovat yhdislehtisiä ja kehtomaisesti kukinnon tyvellä. Kukkien verhiöt ovat karvaisia ja muuttuvat kukinnan lopussa vaaleiksi, pulleiksi ja verkkosuonisiksi. Teriöt ovat vaaleanpunaiset ja tyveltä yhdislehtisiä. Rakkoapila kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Siemenet kypsyvät verhiöiden sisään jäävissä paloissa.[1]
Muista Suomessa esiintyvistä apilalajeista rakkoapila muistuttaa erehdyttävästi valkoapilaa (Trifolium repens).[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Rakkoapilan päälevinneisyysalue ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Pyreneiden niemimaalta Länsi-Ukrainaan, Länsi-Venäjälle, Baltiaan, Fennoskandian eteläosiin ja Britteinsaarille. Satunnaisemmin lajia tavataan Turkissa, Keski-Venäjällä, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Lajia on tavattu harvinaisena tulokkaana myös Pohjois-Amerikassa.[2] Suomessa rakkoapila kasvaa harvinaisena alkuperäislajina Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Sitä on tavattu Suomessa myös satunnaisena satamissa.[1] Suomen uhanalaisluokituksessa rakkoapila on silmälläpidettävä laji.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Pääosassa levinneisyysaluettaan rakkoapila on sisämaan laji, ja sitä kasvaa kosteilla niityillä, jokien varsilla ja lähteillä. Suomessa se kasvaa levinneisyytensä pohjoisrajoilla ja on merenrantaniittyjen alkuperäislaji. Toisinaan rakkoapilaa on tavattu myös satamissa painolastimaan mukana tulleena tulokkaana.[4][1]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 202. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf).
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 287.
- ↑ a b Den virtuella floran: Smultronklöver (ruots.) Viitattu 19.4.2011.
- ↑ Punainen kirja 2010, s. 202.
- ↑ Strawberry Clover (pdf) Plant Guide. USDA. Viitattu 14.5.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Rakkoapilan levinneisyys Suomessa
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Rakkoapila (Trifolium fragiferum)
- Luontoportti: Rakkoapila (Trifolium fragiferum)
- Den virtuella floran: Rakkoapila (Trifolium fragiferum) (ruotsiksi)
- ITIS: Trifolium fragiferum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trifolium fragiferum (englanniksi)
- Flora of China: Trifolium fragiferum (englanniksi)
