Pyhä Raamattu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhä Raamattu
Kirjan kansi ja ensilehti
Kirjan kansi ja ensilehti
Kirjailija Useita
Kieli Suomen lippu Suomi
Genre Useita
Kustantaja Kirkon Sisälähetysseura
Suomen Pipliaseura
Herätysseuran Kirjapaino Oy
Ev.lut. Herätysseura ry
Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura
Julkaistu 1938-
Sivumäärä (1040-1056)+(328-360)
ISBN 951-600-537-3, 951-9010-20-3, 951-577-308-3, 978-951-577-413-2, 951-577-347-4, 951-577-313-x, 951-577-348-2, 951-577-315-6
Suomennos
Suomentaja professori A. W. Ingman
professori Gabriel Geitlin
kunniatohtori Juhani Aho
lehtori Otto Manninen
professori A. F. Puukko
professori Aug. F. Peltonen
Piispa Juho Mannermaa[1]
Sarja: Raamattu
Edeltävä Biblia 1776
Seuraava Raamattu 1992
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Pyhä Raamattu,[2][3] yleisesti myös Raamattu sekä evankelis-luterilaisen kirkon käyttämissä yhteyksissä myös vanha kirkkoraamattu on Raamatun suomennos, joka otettiin käyttöön kokonaisuudessaan vuonna 1938. Tämä raamatunkäännös on käytössä paikoittain nykyäänkin ja se on tekijänoikeuksista vapautettu teos.

Kirkkohistorian professori Simo Heinisen mukaan Mikael Agricolan käännöstyön jälki näkyi vielä vuoden 1938 Raamatussa.[4] Rovasti ja kirjailija Risto Santala kirjoittaa vuoden 1938 käännöksestä: "Edellisen Kirkkoraamattumme kielellinen ja merkitysopillinen taso ovat olleet niin kovaa luokkaa, että sitä voitaneen pitää yhtenä maailman parhaista käännöksistä."[5][6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännöksen tekeminen kesti 80 vuotta ja sen aikana myös osa käännökseen kohdistuneista vaatimuksista ja tavoitteista muuttui. Käännöskomitea asetettiin Keisarillisen Suomen senaatin(johdossa Aleksanteri II ja Johan Mauritz Nordenstam) päätöksellä 11. huhtikuuta 1861. Siihen kuului arvovaltaisia jäseniä, kuten professori A. W. Ingman. Komitean puheenjohtaja oli professori Gabriel Geitlin. Tarkoituksena oli, Ingmanin aikaisempaa, Koetusraamattu 1859 käännöstä apuna käyttäen tehdä tarvittavat korjaukset ja muutokset Raamatun alkutekstin pohjalta. Komitean saamat ohjeet olivat kuitenkin epämääräiset sekä työtavoista oltiin erimielisiä. Vanhan testamentin käännösehdotus valmistui, mutta ei saanut kirkolliskokouksen hyväksyntää. Komitea hajaantui vuonna 1886,[7] kun kirkolliskokous hylkäsi ehdotuksen.[1]

Kirkolliskokous asetti samana vuonna uuden raamatunkäännöskomitean, joka keskittyi lähinnä Uuden testamentin kääntämiseen. Tärkeät välityöt olivat vuoden 1906 evankeliumisuomennos sekä vuoden 1913 Uuden testamentin väliaikainen suomennos. Käännöksen pohjana käytettiin kreikankielistä alkutekstiä. Lopullisen ehdotuksen laati vuosina 1920-30 neljän hengen komitea: A. F. Puukko, Aug. F. Peltonen, Juho Mannermaa ja Otto Manninen. Tarkoituksena oli saada raamatunkäännöstyö lopulta valmiiksi. Tärkeänä pidettiin vanhan Raamatussa käytetyn kielen suurempaa huomioonottamista ja kieliasun yhtenäistämistä. Monista raamattukieltä kahlinneista vieraista piirteistä päästiin lopulta eroon. Pohjateksteinä olivat sekä Vanhan että Uuden testamentin osalta tieteellisesti toimitetut laitokset. Tunnettua kuitenkin on, että komitean työn kantavana periaatteena oli:

»Raamattu- ja kirkkokielemme, joka on suomalaisen kirjakielen vanhin ja samalla mitä arvokkain tyylilaji, tulee kaiketi saada säilyä ja kehittyä omalla pohjallansa.[1][7]»

Evankelis-luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se hyväksyttiin virallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raamatunkäännökseksi XI yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1933 (Vanha testamentti) ja XII yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1938 (Uusi testamentti). Käännös korvasi vuodelta 1776 peräisin olleen suomennoksen luterilaisessa kirkossa. Uusi kirkkoraamattu korvasi luterilaisessa kirkossa vanhan käännöksen virallisessa käytössä vuonna 1992 eli se ehti toimia tuoreimpana käännöksenä 54 vuotta.

Käyttö ja suosio tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristin Voitto -lehden tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa Suomen helluntaiherätyksen työntekijöistä käyttää vuoden 1938 käännöstä eniten henkilökohtaisessa raamatuntutkistelussa, opetuksessa tai evankelioinnissa. Se on säilyttänyt ykkösaseman kaikissa tutkimuksen osa-alueissa. Mielipiteensä antoi 490 vastaajaa. Helluntailaiset eivät tutkimuksen perusteella ole innostuneet käännöskäytön yhdenmukaistamisesta herätysliiketasolla.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raamattu.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aarne Toivanen: Aarne Toivanen Suomalaisen Raamatun vaiheita (5. Kirkkoraamattu 1933/38, viitattu suomentajiin) Viitattu 19.3.2011.
  2. credo.fi: Pyhä Raamattu (Viitattu nimeen Pyhä Raamattu) Viitattu 19.3.2011.
  3. bible-discovery.com: License - FinPR: Finnish Pyhä Raamattu (1933/1938) (Viitattu nimeen Pyhä Raamattu) Viitattu 19.3.2011.
  4. Pauli Juusela: Suomen kieltä tarvittiin kirkossa (Jumala ymmärtää Suomea: "Agricolan käännöstyön jälki näkyi vielä vuoden 1938 kirkkoraamatussa, joten kirkko on hänelle paljon velkaa, Heininen mainitsee.") Vantaan Lauri. 11.1.2007. Viitattu 19.3.2011.
  5. Väinö Hotti: Uusi raamatunkäännös - liberaaliteologian luomus (Santala käsittelee aihetta lujalla otteella, mutta maltillisesti. Tarvittaessa myös uusi käännös saa tunnustusta. Kokonaisnäkemys on kuitenkin selvä: vanha (1938) käännös ajaa kirkkaasti edelle. "Edellisen Kirkkoraamattumme kielellinen ja merkitysopillinen taso ovat olleet niin kovaa luokkaa, että sitä voitaneen pitää yhtenä maailman parhaista käännöksistä") 1999. Viitattu 19.3.2011.
  6. Santala, Risto: Suudelma hunnun läpi, s. 21. Edellisen Kirkkoraamattumme kielellinen ja merkitysopillinen taso ovat olleet niin kovaa luokkaa, että sitä voitaneen pitää yhtenä maailman parhaista käännöksistä.. Kuva ja sana, 1997. ISBN 9789515850522. Kotisatama Kauppa (viitattu 19.3.2011).
  7. a b mikaelagricola.fi: VUOSIEN 1933/1938 KÄÄNNÖS, viitattu 18.3.2011
  8. Tiittanen, Anssi: Helluntailaiset sitoutuneet melko vahvasti 1933/38-raamatunkäännökseen Ristin Voitto. 30.03.2011. Viitattu 07.04.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhä Raamattu verkossa

Raamatun vuoden 1933/1938 suomennos ääneen luettuna

Raamattuun perustuva taide