Putinin palatsi
| Putinin palatsi | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti |
Gelendžik, Krasnodarin aluepiiri Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | palatsi |
 |
|
Putinin palatsi on Gelendžikin lähellä Mustanmeren rannikolla Venäjällä sijaitseva palatsimainen rakennus, jonka rakennuttamiseen ja omistukseen liittyy korruptioepäilyjä. Rakennuksen tosiasialliseksi omistajaksi on väitetty Venäjän presidentti Vladimir Putinia, minkä Putin itse on tosin kiistänyt. Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastaisen säätiön FBK:n vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan rakennustöihin on käytetty noin sata miljardia ruplaa, eli noin 1,2 miljardia euroa. Sen mukaan hanke on toteutettu monimutkaisella järjestelmällä varojen ja omistussuhteiden siirtoja sekä käyttäen useita eri yrityksiä.
FBK:n julkaisemassa videossa Navalnyi väittää, että palatsin on rakentanut Putinin lähipiiri hänen käyttöönsä.[1] Venäjänkielisellä, englanniksi tekstitetyllä videolla, joka julkaistiin 19.1.2021 oli katsojia 1.2.2021 yli 106 miljoonaa.[2]
Sijainti ja piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niin sanottu Putinin palatsi sijaitsee Idokopasin niemellä Mustanmeren rannikolla lähellä Gelendžikin kaupunkia alle 200 kilometrin päässä Sotšin kaupungista. Paikalla on 7 800 hehtaarin maa-alue, ja mereltä päin liikkuminen sen edustalla on kielletty merimailin eli noin 1,8 kilometrin matkalta. Alueen yllä on myös lentokieltoalue.[3]
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastaisen säätiön FBK:n vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan palatsin päärakennus on kooltaan 17 691 m². 68 hehtaarin piha-alueella on lisäksi useita muita rakennuksia, joihin lukeutuvat esimerkiksi maanalainen jääkiekkohalli[3], kylpylä, elokuvateatteri, viinikellari, teatteri, kasino, tankotanssilava, oma kirkko, 80-metrinen silta ja merenrantaan johtava tunneli.[4] FBK:n mukaan rakennustöihin on käytetty noin sata miljardia ruplaa, eli noin 1,2 miljardia euroa.[3] Putin on kiistänyt yhteytensä palatsin rakentamiseen tai omistukseen. Putinilla on myös paljon pienempi virallinen asunto Mustallamerellä Sotšissa.[4]
Rakennushanke ja korruptioepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran palatsin rakennushankkeesta kerrottiin julkisuuteen vuonna 2010, jolloin venäläinen liikemies ja Petromedin osaomistaja Sergei Kolesnikov julkaisi tuolloiselle Venäjän presidentti Dmitri Medvedeville osoitetun avoimen kirjeen. Kolesnikovin mukaan hän ja Nikolai Šamalov ohjasivat varoja omistamiensa yritysten kautta liiketoiminnoissa salanimellä "Mihail Ivanovitš" tunnetun Vladimir Putinin puolesta.[5] Kolesnikov, Šamalov ja Dmitri Gorelov hankkivat Putinin ehdotuksen mukaan tarvikkeita Venäjän sairaaloille. Hanke sai miljoonalahjoituksia useilta venäläisiltä miljonääreiltä, kuten esimerkiksi Roman Abramovitšilta. Kolesnikovin yritys toi tarvikkeita maahan ja sai hänen mukaansa suuria alennuksia. Näin säästettiin miljoonia, jotka Kolesnikovin mukaan ohjattiin Putinin ehdotuksesta ulkomaalaisiin yhtiöihin lahjoittajien tietämättä. Osa rahoista käytettiin talousvaikeuksissa olevien yritysten, kuten telakoiden, tukemiseen.[6] Kolesnikovin mukaan satoja miljoonia ohjattiin edelleen palatsin rakennustöihin Gelendžikissä. Kolesnikovin mukaan palatsin omisti virallisesti Kyprokselle rekisteröity yritys, jonka omistaa edelleen yritys Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Kolesnikovin mukaan kukaan ei tietänyt palatsin lopullista omistajaa. Palatsin virallisesti omistanut yritys oli osittain Šamalovin omistuksessa.[6]
Videotutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin korruptionvastainen säätiö FBK julkaisi tammikuussa 2021 YouTubessa lähes kahden tunnin videon, jossa palatsi ja sen rakentaminen selvitetään. FBK:n mukaan palatsin rakennustyöt alkoivat vuonna 2005 ja hanketta toteuttamassa ovat olleet monet Putinin lähipiiriläiset. Video perustuu paitsi Kolesnikovin paljastuksiin, myös FBK:n omiin tutkimuksiin.[3] Selvitystä kuvailtiin siihenastisista kattavimmaksi. Se sisälsi esimerkiksi pohjapiirustuksia, kuvia palatsin sisältä ja yksityiskohtia finansseista.
Navalnyi oli myrkytetty vuoden 2020 elokuussa ja häntä hoidettiin Saksassa. Hän palasi Venäjälle tammikuussa 2021 ja päätyi heti poliisin pidättämäksi. Myöhemmin hänet murhattiin. Videotutkimus julkaistiin pidätyksen jälkeen.[4] Tutkimus oli alkanut jo kesällä 2020.[7]
Venäläismiljardööri Arkadi Rotenberg ilmoitti FBK:n videon julkaisun jälkeen venäläisissä medioissa olevansa palatsin omistaja. Rotenbergin mukaan hän oli hankkinut kiinteistön joitakin vuosia aikaisemmin ja kaavaili hotellin perustamista.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uudet tiedot kohutusta ”Putinin palatsista”: urakoitsijoiden asiakirjoissa epäilyttäviä linkkejä Kremliin www.iltalehti.fi. Viitattu 1.2.2021.
- ↑ Дворец для Путина. История самой большой взятки Youtube. 19.1.2021. FBK.
- ↑ a b c d Pekka hakala: Navalnyin säätiö julkaisi videon Putinille rakennettavasta miljardipalatsista Mustanmeren rannalla Helsingin Sanomat. hs.fi. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Anton Troianovski: Navalny, From Jail, Issues Report Describing an Opulent Putin ‘Palace’ The New York Times. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Anastasia Kirilenko ja Daisy Sindelar: Kremlin Whistle-Blower: 'Putin Has No Option But To Stay In Power' RadioFreeEurope. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Tim Whewell: Putin's palace? A mystery Black Sea mansion fit for a tsar BBC News. BBC. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Essi Sutinen ja Pekka Hakala: Navalnyin video ”Putinin palatsista” sai oppositiopoliitikon tukijat suunnittelemaan joukkoprotesteja, viranomaiset vastasivat laajoilla pidätyksillä Helsingin Sanomat. hs.fi. Viitattu 26.1.2021.
- ↑ Venäläismedia: Liikemies Arkadi Rotenberg ilmoittautuu ”Putinin palatsin” omistajaksi yle uutiset 30.1.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Putinin palatsi Wikimedia Commonsissa
