Purmonjoen vesistö
| Purmonjoen vesistö (Suomen päävesistö: 46) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Purmonjoen vesistö (46) |
| Vesistöjako |
Purmojoen alaosan alue (46.01), Purmojoen keskiosan alue (46.02), Purmojoen yläosan alue (46.03), Purmojärven valuma-alue (46.04), Purmo Norra ån alue (46.05), Kerttuanjärven valuma-alue (46.06), Varisjoen valuma-alue (46.07) |
| Laskujoki | Purmonjoki |
| Laskupaikka | Pietarsaari, Luodonjärvi, Perämeri [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 864,28 km² [2] |
| Järvisyys | 2,44 % [2] |
| Alueen pituus | 70 km [3] |
| Alueen leveys | 30 km [3] |
| Pääuoma | 77 km [3] |
| Keskiylivirtaama | 60 m³/s lähde? |
| Keskivirtaama | 6,9 m³/s lähde? |
| Keskialivirtaama | 0,8 m³/s lähde? |
 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Purmonjoen vesistö (vesistöaluetunnus 46) on Suomen päävesistö Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sijaitseva vesistöalue, jonka laskujoki Purmonjoki yhtyy ensin Ähtävänjokeen ennen kuin se laskee Luodonjärveen. Luodonjärvi on säännöstelty tekojärvi, jonka vesi päästetään Perämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 864,28 neliökilometriä ja sen järvisyys on 2,44 %. Vesistöalueen alarajana on Varsinaisen Perämeren vesistöalue (99), joka siis laskee Perämereen.[1][4][2]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purmonjoen vesistöalue sijaitsee Lappajärven ja meren välissä. Se on karkeasti kolmion muotoinen niin, että sen pitkä ja kapea kärki osoittaa merelle päin. Vesistöalueen alajuoksun alueet kuuluvat Pedersören kuntaan ja keskijuoksun alueet kuuluvat lähes kokonaan Kauhavan kuntaan, lukuun ottamatta pientä läntistä Rajanevan aluetta, joka kuuluu Uuteenkaarlepyyhyn. Yläjuoksun alueet kuuluvat idässä Evijärvelle, kaakossa Lappajärvelle, ja muualla Kauhavalle. Purmonjoen vesistö rajautuu idässä kokonaan Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47), etelässä Lapuanjoen vesistöalueeseen (44) ja lännessä näiden väliin jäävään Kovjoen vesistöalueeseen (45).[1][5][4]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [4][2]:
- Purmojoen alaosan alue (46.01) → Ähtävänjoen vesistö (47) → Luodonjärvi → Perämeri
- Purmo Norra ån alue (46.05)
- Kerttuanjärven valuma-alue (46.06)
- Purmojoen keskiosan alue (46.02)
- Purmojoen yläosan alue (46.03)
- Varisjoen valuma-alue (46.07)
- Purmojärven valuma-alue (46.04)
Vesistöalueen maankäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen maankäyttö on seuraavanlaista. Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 73,6 %, maatalousalueita 16,9 %, kosteikkoja ja soita on 4,7 % ja rakennettuja alueita on 2,7 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 2,2 %. Metsä- ja suoalueita leimaavat tiheä ojitus, jolla maanpohjaa kuivataan. Talven lumet sulaavat ojiin ja aiheuttavat nopeasti leviäviä tulvia.[6]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Purmonjoen laskennalliset virtaamat vuonna 2019 |
|---|
Purmonjoen virtaamia ei ole mitattu erikseen ja tässä esitetäänkin vain limnologien Kruunupyynjoen vuoden 2019 virtaamista suhteuttamalla lasketut virtaama-arviot (kuvaaja). Vuoden keskivirtaamaksi saatiin 6,9 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 60 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 0,8 m³/s (MNQ). Oheisessa kuvaajassa on vuoden 2019 kuukausittaiset keskivirtaamat. Vuosi 2019 ei ole sikäli normaali, että talvella virtaamat ovat lumettomuudesta johtuen varsin suuret kun taas edellisenä vuonna oli paljon lunta. Kevättulva alkoi maaliskuun lopulla ja se oli huhtikuussa ja vielä toukokuussakin varsin raju. Vuoden 2019 syksyllä oli kuvaajan perusteella voimakkaita tulvia.[7]
Vesistöalueen koskien käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purmonjoen valuma-alueelta on luetteloitu 41 koskea, joiden yhteispituus 13 240 metriä. Koskissa oli vuonna 1911 yhteensä 30 vesimyllyä.[8] Vesihallituksen julkaisussa on lueteltu 47 koskea, joista alajuoksulla oli kuusi, Södra åssa 21, Kerttujoessa (Norijoen alajuoksu) 17 koskea, Norijoessa (Norijoen yläjuoksu) yksi koski ja Pirttijärven purossa kaksi koskea.[9]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purmonjoen pääuomaksi voidaan valita selkeästi suurin jokiuoma, mutta hydrologiassa on käytössä kaksi valintaperustetta. Toisessa valitaan ne jokihaarat, joista muodostuu pisin joki. Yleisemmässä tavassa valitaan alajuoksulta noustessa se jokihaara, jonka virtaama on suurin. Kun näin toimitaan yläjuoksulle asti, saadaan pääuomaksi runsasvetisin vesistöreitti. Näin on tehty Purmonjoen tapauksessa. Virtaamatietojen puuttuessa on valinnassa nojauduttu jokihaaran valuma-alueen pinta-alaan, joka on verrannollinen sadantaan ja siten uoman virtaamaan. Apuna valuma-alueen laskemisessa on käytetty vesistöviranomaisten VALUE-palvelua.[6]
Purmonjoen pääuomasta ei ole epäilystä ennen kuin saavutaan Forsbyssä jokihaaraan, jossa Norijoki (Purmo norra å) ja Purmonjoki (Purmo södra å) yhtyvät toisiinsa. Norijoen valuma-alueen pinta-ala on 315 neliökilometriä ja toisen haaran 500 neliökilometriä. Pääuomaan valitaan vasemmalta tuleva jokihaara. Seuraava valinta tapahtuu Kauhavan puolella, kun Varijoki yhtyy kaakosta tulevaan haaraan. Varijoen valuma-alueen pinta-ala on 111 neliökilometriä ja kaakkoinen haara on 168 neliökilometriä. Pari kilometriä ennen Purmojärveä yhtyy Purmonjokeen etelästä sivu-uoma, jonka nimi sen keskijuoksulla on Orpäkki. Tämän valuma-alueen pinta-ala on 64 neliökilometriä ja Purmonjoella se on 50 neliökilometriä. Sen vuoksi valitaan pääuomaksi Orpäkki. Vesterpakan eteläpuolella siihen yhtyy Läskilahdenpuro, jonka valuma-alue on 15 neliökilometriä. Orpäkin haaralla on valuma-aluetta 48 neliökilometriä. Tällä pääuomalla on yläjuoksulla eri nimiä. Alajuoksulla sitä kutsutaan Orpäkiksi, Norspakalla Tyynispäkiksi, ja Tyynismaalla Salapäkiksi. Puro muuttuu ojitettujen soiden valtaojaksi ja se näyttää saavan alkunsa Hirvinevan turvetuotantoalueella.[6][1][5]
Pääuoman pituus voidaan laskea esimerkiksi seuraavasti. Purmonjoki on Purmojärvestä joensuuhun noin 62 kilometriä [10] ja pääuoman osuus siitä päättyy 1,7 kilometriä [5] ennen järveä. Kun tähän lisätään kartasta mitattu 17,1 kilometriä [5] pitkä Orpäkin osuus Hirvinevalle asti, saadaan pyöristetyksi pituudeksi noin 77 kilometriä.[1][5]
Pääuoman sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purmonjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääuoman alin osuus muodostuu Purmonjoesta, jonka sivujoet on kerätty alla näkyvään taulukkoon. Etäisyydet suistosta tarkoittaa etäisyyksiä Ähtävänjoesta.[1]
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Purmonjoki laskee Ähtävänjoen jälkeen Luodonjärveen | |||||||
| Leden | kantatie 68 | 1 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Kyrkbäcken | vedenpuhdistamo | 4 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Bennäs å | Pännäinen | 5 | 13 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Fämossbäcken | Pännäinen | 6 | 4,2,2,–,–,– | ||||
| Norijoki | Forsby | 9 | 315 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Hömossbäcken | Mansfolk | 9 | 18 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Sirapsbäcken | Heitsfolk | 14 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Karikbäcken | Purmo | 18 | 23 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Emausbäcken | Emaus | 29 | 6 | 4,2,2,–,–,3 | |||
| oja Brännsjönistä | Edet | 32 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Blomsterängsbäcken | Dynäsbacka | 35 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Saribäcken | Långgrävsbacka | 37 | 23 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Härjesbäcken | Vilobacka | 38 | 6 | 4,2,2,–,–,3 | |||
| Saukkopäkki | Ylikoski | 40 | 13 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Finsupuro | Luikku | 46 | 25 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Varijoki | Ylineva | 48 | 111 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| oja Syväjärvestä | Kukkola | 51 | 9 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Palopäkki | Asuinmaa | 53 | 24 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Orpäkki | Korvenperä | 60 | 64 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Purmonjoki alkaa pari kilometriä Orpäkin yläpuolelta Purmojärvestä. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([11]), 4 = Järviwikin vesistöaluejako
Latvaosuus Orpäkistä alkaen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latvauomat alkavat Orpäkin nimellä ja jatkuvat edellä kerrotulla tavalla nimeään vaihtaen. Etäisyydet (*) on mitattu Purmonjoesta alkaen. Salapäkin nimi on esiintynyt myös sivuojalla, josta se on siirtynyt myös pääuoman osuuden nimeksi.[12][1][5]
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Purmonjoki alkaa pari kilometriä Orpäkin yläpuolelta Purmojärvestä | |||||||
| Läskilahdenpuro | Myllykoski | 2 | 2 | 15 | 2,2,2,2,–,3 | ||
| Hanhisenoja | Tyynismaa | 7 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Salapäkki | Tyynismaa | 9 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Latvauomaa on Salapäkistä jäljellä vielä 8 kilometriä Hirvinevalle. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([11])
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Purmonjoen alajuoksulla sijaitseva Fladan (8 ha) sijaitsee vanhassa salmessa, jota Leden nyt edustaa kanavan muodossa. Pääuoman keskijuoksulla Edenin alueella on pieni Brännsjön (6 ha). Saribäckenin valuma-alueella on kolme suurempaa järveä: Saarijärvi (61 ha), Kalijärv (24 ha) ja Vähäjärvi (5 ha). Purmojoki alkaa Purmojärvi (390 ha), johon laskee Ruosteenoja ja Ruutnevanoja. Ruosteenojan valuma-alueella sijaitsevat Iso-Pellinen (51 ha) ja Vekarainen (2 ha), ja Ruutnevanojan valuma-alueella Lappisenjärvi (77 ha) ja Ahvinen (8 ha). Pääuoman latviauman Orpäkin valuma-alueella ovat suurimpia järviä Palojärvi (204 ha) ja Ruutijärvi (7 ha).[4][1]
Purmonjokeen yhtyy sen keskijuoksulla Varjoki. Sen valuma-alueen suurimmat järvet ovat Haarusjärvi (41 ha), Pitkäjärvi (9 ha), Kalijärvi (3 ha), Kortesjärvi (43 ha) ja Lauttamusjärvi (17 ha).[4][5]
Norijoen sivujoen valuma-alueella on myös useita järviä. Sen keskijuoksulla ovat Särssinjärvi (30 ha) ja sen vieressä Ahvenjärvi (14 ha). Aivan Norijoen vieressä sijaitsee Sääksjärvi (117 ha). Kauempana ovat vielä Narssjön (197 ha) ja Mossavattnet (12 ha). Norijoen latva-alueilla sijaitsevat Kerttuanjärven alue. Sen suurin järvi on Kerttuanjärvi (389 ha), jonka lähialueilta tapaa esimerkiksi Haukijärven (8 ha), Särkijärven (50 ha) ja Särkisen (15 ha). Latukanjärven (6 ha). Norijoki laskee Kerttuanjärveen etelästä päin. Sen latvajärviä ovat esimerkiksi Haapajärvi (193 ha), Ruuhijärvi (48 ha), Paalasenjärvi (47 ha), Kivijärvi (18 ha), Kyröjärvi (13 ha) ja Paskosenjärvi (5 ha).[4][5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Purmonjoki, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Purmonjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ a b c d e f Purmonjoen vesistö (46) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h Purmojärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ a b c Purmonjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 26.12.2022
- ↑ Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset. nro 14. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. ISBN 78-952-7363-31-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.12.2022).
- ↑ Hurme, Seppo: Pohjanmaan joet vaelluskalavesinä, Maataloushallitus, 1961, s. 22-23
- ↑ Koski-inventointi, s. 186–188. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2022).
- ↑ Purmonjoen kartoitusraportti (PDF) (004) docplayer.fi. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ a b Purmonjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 26.12.2022
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2314 01 Purmojärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1977. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 26.12.2022)
