Probiootti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Probiootti on elävä mikrobi, joka vaikuttaa myönteisesti terveyteen tasapainottamalla ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Probiootteja tuotetaan laboratorio-olosuhteissa hoidollisiin tarkoituksiin, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi antibioottiripulin hoitoon. Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös muualle ruoansulatuskanavaan kuten suuhun tai mahalaukkuun. Probiootit liitetään usein hapanmaitotuotteisiin, esimerkiksi piimään ja muihin hapatettuihin elintarvikkeisiin kuten hapankaaliin. Nykyisin probiootteja löytyy myös muun muassa eräistä maidoista, juustoista ja mehuista. Probiooteiksi voidaan kuitenkin Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professorin Seppo Salmisen mukaan kutsua tuotteita joiden vaikutusta ei ole todistettu [1].

Probiootteina on käytetty erityisesti eräitä maitohappobakteereita sekä Saccharomyces boulardii -hiivaa. Elintarvikkeissa yleisimmät probiootit edustavat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Eurooppalainen asiantuntijalääkäriryhmä on arvioinut laktobasillien ja bifodobakteereiden käytön turvalliseksi terveillä ihmisillä ja niillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt.

Yleisesti ottaen probioottiset bakteerit edistävät terveyttä tasapainottamalla suolistomikrobistoa. Kliinisistä vaikutuksista erilaisten ripuleiden keston lyhentyminen ja vatsatautien riskin vähentyminen on parhaiten dokumentoitu. Maailman tutkituin probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG. Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin käytön on osoitettu vähentävän lasten sairastavuutta ja poissaoloja päiväkodista sekä vaikuttavan myönteisesti lasten suun terveyteen.

Antibioottiripuli aiheutuu usein siitä, että jotakin vakavaa taudinaiheuttajaa, esimerkiksi MRSA-kokkia vastaan on annettu erittäin laajakirjoinen antibioottihoito kuten vankomysiini. Probioottien antamisella on saatu kuolleisuus sairaalainfektioihin laskemaan[2]. Mekanismin taustalla ajatellaan olevan, että saadaan suoliston mikrobikanta lähemmäs luonnollista tilaa.

Probioottihoitoa on koetettu käyttää myös eräiden muiden sairauksien kuten allergioiden hoidossa.

Ensimmäiset kaupalliset Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria sisältävät elintarvikkeet lanseerattiin Suomessa vuonna 1990 brändillä Valio Gefilus®. Sittemmin Valio on lisensoinut oikeudet maitohappobakteereihin liittyvään teknologiaan, LGG® tuotteita koskevaan tietotaitoon sekä tavaramerkkiin LGG® usealle yritykselle ympäri maailman. LGG® on Valio Oy:n omistama tavaramerkki.

Esimerkiksi probiootti 'VSL#3®' -nimisessä tuotteessa on 450 miljardia bakteeria 8 eri kannasta. Tuotteen tehokkuus on todistettu monissa kansainvälisissä tutkimuksissa [3], [4].

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HS 23.2.2011, Välipala, ei ihmelääke
  2. Duodecim10/2008
  3. , Silvio Danese, M.D., and Claudio Fiocchi, M.D. N Engl J Med 2011; 365:1713-1725November 3, 2011, Ulcerative Colitis
  4. Tursi A., Brandimarte G., Papa A., Giglio A., Elisei W., Giorgetti GM, Forti G., Morini S., Hassan C., Pistoia MA., Modeo ME, Rodino S., D ’ Amico T., Sebkova L., Sacca N., Di Giulio E., Luzza F., Imeneo M., Larussa T., Di Rosa S., Annese V., Danese S. and Gasbarrini A. Treatment of Relapsing Mild-to-Moderate Ulcerative Colitis With the Probiotic VSL # 3 as Adjunctive to a Standard Pharmaceutical Treatment: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Study Am J Gastroenterol.105:2218-27 (2010)