Pohjolanpunasimppu
| Pohjolanpunasimppu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Simppukalat Scorpaeniformes |
| Heimo: | Korusimput Sebastidae |
| Alaheimo: | Sebastinae |
| Suku: | Punasimput Sebastes |
| Laji: | mentella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sebastes mentella |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pohjolanpunasimppu (Sebastes mentella) on korusimppujen (Sebastidae) heimoon ja punasimppujen (Sebastes) sukuun kuuluva syvissä merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolanpunasimppu voi kasvaa maksimissaan 77,5 senttimetrin mittaiseksi.[2] Sen ruumis on tukeva ja melko korkea etenkin rinta- ja vatsaevien kohdalla. Väritykseltään se on lähes kokonaan kirkkaanpunainen. Pohjolanpunasimppu on kauttaaltaan kampasuomujen peitossa. Sen selkäevät ovat kasvaneet yhteen. Etuosassa on 14–16 piikkiruotoa ja takaosassa 13–17 haarautunutta nivelruotoa. Peräevässä on kolme piikkiruotoa ja 7–11 haarautunutta nivelruotoa. Muutoin hyvin samannäköisestä punasimpusta (Sebastes norvegicus) laji eroaa leuassaan olevan luisen ulokkeensa, suhteessa suurempien silmiensä sekä vaaleamman värityksensä ansiosta.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolanpunasimppua tavataan Atlantin valtameren pohjoisosassa Baffininlahdelta Nova Scotiaan ja Islantiin, Grönlantiin ja Färsaarille sekä Lofooteilta Norjanmereen, Huippuvuorille ja Barentsinmereen asti. Sen levinneisyys on siis hieman punasimppua pohjoisempi. Lajia tavataan vapaassa vedessä 300–500 metrin syvyydessä vedenpinnasta.[3]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjolanpunasimpun ravintoa ovat krilliäyriäiset, katkat, pääjalkaiset, nuolimadot ja muut pienet kalalajit.[2] Se saavuttaa sukukypsyyden yleensä 8–10 vuoden iässä, mutta joskus vasta myöhemmin. Kutu tapahtuu helmi-maaliskuussa. Mätimunat ovat noin 1,5 millimetrin mittaisia, niitä on emokalan koosta riippuen 18 000–150 000 kappaletta ja ne kuoriutuvat kahden kuukauden kuluessa 6–8 millimetrin mittaisina poikasina. Pohjolanpunasimpun tiedetään voivan elää jopa 75 vuoden ikäiseksi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Acero, A., Gordon, J.D.M. & Murdy, E.: Sebastes mentella IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Sebastes mentella (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 346–349. Readme, 2017. ISBN 9789523213722. (suomeksi)