Pahat pojat (vuoden 2003 elokuva)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pahat pojat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Pahat pojat” ohjaa tänne. Michael Bayn vuoden 1995 elokuvasta kerrotaan omassa artikkelissaan.
Pahat pojat
Ohjaaja Aleksi Mäkelä
Käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari
Alkuperäisaihe:
Anssi Miettinen
Tuottaja Markus Selin
Säveltäjä Tuomas Kantelinen
Kuvaaja Pini Hellstedt
Leikkaaja Kimmo Taavila
Lavastaja Risto Karhula
Erikoistehosteet Klaus Hedström
Konsta Mannerheimo
Pääosat Peter Franzén
Niko Saarela
Lauri Nurkse
Jasper Pääkkönen
Vesa-Matti Loiri
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Solar Films Inc. Oy
Yle
Suomen elokuvasäätiö
Levittäjä Buena Vista (Walt Disney Company)
Ensi-ilta Suomi 17. tammikuuta 2003
Viro 8. elokuuta 2003
Ruotsi 26. syyskuuta 2003
Kesto 126 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 1 525 000 euroa
(SES 640 000 €)
Tuotto 4 612 546 euroa
Katsojat 614 643
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Pahat pojat on vuonna 2003 ensi-iltansa saanut Aleksi Mäkelän ohjaama komediallinen rikosdraama, joka perustuu löyhästi Koistisen veljesten (”Euran Daltonien”) elämään.

Veljeksiä näyttelevät Peter Franzén, Niko Saarela, Lauri Nurkse ja Jasper Pääkkönen. Heidän isäänsä Joukoa näyttelee Vesa-Matti Loiri ja äitiänsä Sirkkaa näyttelee Outi Mäenpää.

Pahat pojat on Suomen kahdeksanneksitoista katsotuin kotimainen elokuva ja toiseksi katsotuin 2000-luvulla tehty kotimainen elokuva Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan jälkeen.[1] Elokuva voitti kaksi Jussi-palkintoa: Pini Hellstedt parhaasta kuvauksesta ja Jyrki Rahkonen parhaasta äänisuunnittelusta.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo neljästä veljeksestä, Otto, Matti, Ilkka ja Eero Takkusesta, joilta skitsofreniaa sairastava, Raamattua omin päin tulkitseva isä Jouko on vienyt kaiken muun paitsi rakastamisen kyvyn. Pojat ovat kasvaneet kurinpitäjinään nyrkki ja sirppi. Pojat ovat siveellisyyden perikuvia, lukuun ottamatta erästä seikkaa: he ovat ryöstäneet useita rahapeliautomaatteja, bensiiniasemia, posteja ja pankkeja. Lisäksi mielisairaalasta karannut Jouko-isä yrittää saada itselleen poikien ryöväämät rahat, sillä hänen käsityksensä mukaan valtio on hänelle ne velkaa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Peter Franzén  Otto Takkunen  
 Niko Saarela  Matti Takkunen  
 Lauri Nurkse  Ilkka Takkunen  
 Jasper Pääkkönen  Eero Takkunen  
 Vesa-Matti Loiri  Jouko Takkunen  
 Elsa Saisio  Pirjo Suutari  
 Risto Tuorila  Ensio Suutari  
 Hannu-Pekka Björkman  Muukkonen  
 Janna Herttuainen  Leena  
 Eero Milonoff  Aulis  
 Oiva Lohtander  Rehtori  
 Arttu Kapulainen  Timo  
 Eeva Litmanen  Tuulikki Suutari  
 Outi Mäenpää  Sirkka Takkunen  
 Tiina Pirhonen  Hoitaja Miettinen  
 Vesa Mäkelä  Veijo Esso  
 Juha Veijonen  Harri Hammas-Lärvinen  
 Jukka Sipilä  Pauli Kotkanen  
 Pekka Huotari  Konstaapeli Kaasi  
 Hannu Kivioja  Konstaapeli Sisu  
 Tommi Korpela  Konstaapeli Mutka  
 Jonna Järnefelt  Sosiaalityöntekijä  
 Teemu Aromaa  Postimies  

Tietoja ja tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahat pojat -elokuvan näki elokuvateattereissa 614 628 katsojaa. Se on Suomen historian 15. katsotuin kotimainen elokuva.[1]

Poliisiammattikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2004 tutkimus Pahat pojat -elokuvan vaikutuksesta niin sanottuun jäljittelyrikollisuuteen. Tutkimuksessa todettiin elokuvan innostaneen jonkin verran samankaltaisiin rikoksiin.[2]

Musiikki ja soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apocalyptica: "Somewhere Around Nothing"
  2. Olavi Uusivirta: "Raivo härkä"
  3. Tommi Läntinen: "Se on rock"
  4. Pate Mustajärvi: "Nahkurin orret"
  5. Jore Marjaranta: "Tavallista elämää"
  6. : "Sano että jäät"
  7. : "Niin paljon me teihin luotettiin"
  8. Jore Marjaranta: "Haaveet kaatuu"
  9. Tehosekoitin: "Hetken tie on kevyt"
  10. Apulanta: "Hiekka"
  11. Mikko Kuustonen: "Ainoain"
  12. The Rasmus: "In the Shadows"

[3]

Tiivistetyt tuotantotiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoitus: Pekka Lehtosaari & Anssi Miettinen (alkuperäisidea)
Ohjaus: Aleksi Mäkelä
Kuvaus: Antti Hellstedt
Lavastus: Risto Karhula
Musiikki: Tuomas Kantelinen, Apocalyptica, Tommi Läntinen
Leikkaus: Kimmo Taavila
Puvustus: Minna Kiviranta
Ääni: Jyri Rahkonen
Tuottajat: Markus Selin
Tuotantoyhtiö: Solar Films Inc. Oy
Elokuvan levitys: Buena Vista International Finland
Kuvaukset: Maaliskuu ja heinäkuu 2002
Ensi-ilta: 17. tammikuuta 2003
Tuotantobudjetti: 1 525 000
Elokuvasäätiön tuki: 640 000 €
Rahoittava TV-yhtiö: Yle

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Tapani Maskula moitti tekijöiden haistaneen surullisessa tositapauksessa pelkkiä kaupallisia ambitioita ja nostaneen pääosaan lihaksikkaiden miesvartaloiden esittelyn. Käsikirjoituksesta hän löysi joutavaa jaarittelua ja television sarjafilmeistä tuttuja pehmentäviä kliseitä sekä Aleksi Mäkelän henkilöohjauksessa puutteita, joiden takia veljeshahmot eivät erotu toisistaan.[4] Aamulehden Antti Selkokari näki elokuvassa liikaa tuottaja Markus Selinin kaupallista kädenjälkeä, jonka tuloksena siitä on tullut multipleksien meluisaa ajantappoviihdettä. Helsingin Sanomien Helena Ylänen piti elokuvaa osoituksena Aleksi Mäkelän ammattitaidosta mutta myös matalasta moraalista. TV-maailman Antti Lindqvist kehui Pini Hellstedtin kuvausta kaksine käsivarakameroineen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Katsotuimmat kotimaiset elokuvat elokuvateattereissa (Arkistoitu – Internet Archive). Elokuvasäätiö. Viitattu 27.11.2016.
  2. https://web.archive.org/web/20071011130749/http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin.nsf/vwSearchView/48BABB68DAAD11DFC2256E460043AA99
  3. Pahat pojat (2002) Muut tiedot Elonet. Viitattu 18.2.2011. Suomen kieli
  4. Maskula, Tapani: Pahat pojat Turun Sanomat. 17.1.2003. Arkistoitu 16.4.2019. Viitattu 16.4.2019.
  5. Pahat pojat (vuoden 2003 elokuva) Elonet. , Lehdistöarvio.
Edeltäjä:
2002: Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit
Suomen lippukassan ykkönen 2003 Seuraaja:
2004: Harry Potter ja Azkabanin vanki