Pagodipuut
| Pagodipuut | |
|---|---|
 Japaninpagodipuu (Styphnolobium japonicum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Tribus: | Sophoreae |
| Suku: |
Pagodipuut Styphnolobium Schott[1] |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pagodipuut[2] (Styphnolobium) on hernekasvien heimon Faboideae-alaheimoon kuuluva kasvisuku. Suku sisältää kolme tai neljä pientä puu- ja pensaslajia, jotka on aiemmin luokiteltu laajempaan helmipalkojen (Sophora) sukuun. Äskettäin suvun on osoitettu kuuluvan luokittelemattomaan, monofyleettiseen Cladrastis-kladiin. Pagodipuut eroavat Dermatophyllum-suvusta kesävihannilla lehdillään sekä aksillaarisilla (eikä terminaalisilla) terttukukinnoillaan. Pagodipuiden lehdet ovat sileäkarvaisia, 9–21-lehdykkäisiä. Niiden kukat kasvavat riippuvissa kukinnoissa, jotka muistuttavat valeakaasian (Robinia pseudoacacia) vastaavia.
Tieteellinen nimi Styphnolobium tulee muinaiskreikan sanoista styphno-, stryphno- ("hapan, supistava") ja lobion ("palko") viitaten tuoreiden palkojen makuun.
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pagodipuiden suku sisältää seuraavat lajit:[1]
Sektio Oresbios
- Styphnolobium affine (Torr. & A. Gray) Walp.: Kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltain eteläosissa Texasin, Oklahoman, Arkansasin ja Louisianan osavaltioissa. Se on suuri pensas tai pieni puu, joka kasvaa 5–7 metrin korkuiseksi ja jolla on valkoiset tai vaaleanvioletit kukat. Lajin siementen uskotaan olevan myrkyllisiä. Pintapuusta liukenee keltaista väriainetta sen ollessa kosketuksissa veden kanssa.
- Styphnolobium burseroides M.Sousa, Rudd & Medrano
- Nicaraguanpagodipuu[3] (Styphnolobium caudatum M. Sousa & Rudd): Nimensä mukaisesti kotoisin Nicaraguasta.
- Styphnolobium conzattii (Standl.) M. Sousa & Rudd
- Styphnolobium monteviridis M. Sousa & Rudd: Kotoisin Keski-Amerikasta.
- Styphnolobium parviflorum M. Sousa & Rudd
- Styphnolobium protantherum M. Sousa & Rudd
- Styphnolobium sporadicum M. Sousa & Rudd
Sektio Styphnolobium
- Japaninpagodipuu[4] (Styphnolobium japonicum (L.) Schott, synonyymi Sophora japonica): Kotoisin Itä-Aasiasta, mutta on yleinen koristekasvi Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Kasvia kasvatetaan pääasiassa valkoisten kukkiensa vuoksi; kukat ilmestyvät loppukesällä kauan sen jälkeen, kun suurin osa muista puista on jo lopettanut kukinnan. Japaninpagodipuu kasvaa suureksi, 10–20 metrin korkuiseksi leveäkasvuiseksi puuksi, joka tuottaa hienoa, tummanruskeaa puuainesta.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pagodipuita käytetään laajalti koristekasveina, erityisesti bonsaina. "Rikollisen oppineen puu" eli Zuihuai oli Pekingin Jingshan Parkissa sijainnut historiallinen pagodipuu, johon Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen hirttäytyi. Japaninpagodipuu (kiin.: 槐; pinyin: huái, aiemmin Sophora japonica) puolestaan on yksi viidestäkymmenestä perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttämästä yrtistä. Nimestään huolimatta japaninpagodipuuta kasvaa pääasiassa Kiinassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Styphnolobium Schott Plants of the World Online. Viitattu 20.7.2022.
- ↑ Styphnolobium Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 20.7.2022.
- ↑ Styphnolobium caudatum M.Sousa & Rudd Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 20.7.2022.
- ↑ Styphnolobium japonicum (L.) Schott Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 20.7.2022.
