Nicolai Hartmann

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nicolai Hartmann (latv. Nikolajs Hartmanis; 20. helmikuuta 1882, Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta9. lokakuuta 1950 Göttingen, Länsi-Saksa) oli saksalainen filosofi.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartmann syntyi Riiassa nykyisen Latvian alueella saksalaiseen perheeseen. Hän opiskeli lääketiedettä Tarton yliopistossa sekä filosofiaa Pietarissa sekä Marburgin yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi. Hän toimi filosofian professorina Marburgissa (1922–25), Kölnissä (1925–31), Berliinissä (1931–45) ja Göttingenissä (1945–50), jossa hän kuoli.

Marburgissa Hartmann opiskeli Hermann Cohenin ja Paul Natorpin oppilaana. Hän kehitti oman filosofiansa, jota on kuvattu eksistentialismin tai kriittisen realismin muunnelmaksi. Hartmann kärsi siitä, että häntä verrattiin aina toiseen marburgilaiseen, Martin Heideggeriin, jonka näkemys ontologiasta oli huomattavasti Hartmannia laajempi.

Hartmannin oppilaisiin kuuluivat Boris Pasternak ja Hans-Georg Gadamer. Hän kehitti emergenssiopin, josta hän käytti alun perin nimitystä kategoriaalinen novum. Hänen varhaisia biologian filosofiaa käsitteleviä ajatuksiaan on lainattu genomeja ja kloonausta käsittelevissä keskusteluissa, ja hänen tietoisuutta ja vapaata tahtoa koskevia ajatuksiaan käsitellään nykyäänkin muun muassa julkaisussa Journal of Consciousness Studies.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grundzüge einer Metaphysik der Erkenntnis (1921)
  • Die Philosophie des deutschen Idealismus. 1: Fichte, Schelling und die Romantik. 2: Hegel. (1923–1929)
  • Ethik (1925)
  • Aristoteles und Hegel (1926)
  • Zum Problem der Realitätsgegebenheit (1931)
  • Das Problem des geistigen Seins: Untersuchgn zur Grundlegung der Geschichtsphilosophie und der Geisteswissenschaften (1933)
  • Ontologie, 4 osaa
    • I: Zur Grundlegung der Ontologie (1935)
    • II: Möglichkeit und Wirklichkeit (1938)
    • III: Der Aufbau der realen Welt: Grundriß der allgemeinen Kategorienlehre (1940)
    • IV: Philosophie der Natur: Abriß der speziellen Kategorienlehre (1950)
  • Neue Wege der Ontologie (1942)
  • Systematische Philosophie (1942)
  • Leibniz als Metaphysiker (1946)
  • Das Problem des geistigen Seins: Untersuchungen zur Grundlegung der Geschichtsphilosophie und der Geistewissenschaften (1949)
  • Teleologisches Denken (1951)
  • Ästhetik (1953)
  • Philosophische Gespräche (1954)
  • Der philosophische Gedanke und seine Geschichte, Zeitlichkeit und Substantialität, Sinngebung und Sinnerfüllung (1955)
  • Kleinere Schriften
    • Bd. 1: Abhandlungen zur systematischen Philosophie (1955)
    • Bd. 2: Abhandlungen zur Philosophie-Geschichte (1957)
    • Bd. 3: Vom Neukantianismus zur Ontologie (1958)

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Philosophische Grundfragen der Biologie", julkaisussa Wege zur Philosophie, 6 (1912)
  • "Diesseits von Idealismus und Realismus: Ein Beitrag zur Scheidg d. Geschichtl. u. Übergeschichtl. in d. Kantischen Philosophie", teoksessa Sonderdrucke der Kantischen Studien, ss. 160–206 (1924)
  • "Systematische Selbstdarstellung", teoksessa Deutsche systematische Philosophie nach ihren Gestalternss. 283–340 (1933)
  • "Das Problem des Apriorismus in der Platonischen Philosophie", julkaisussa Sitzungsberichte d. Preuss. Akad. d. Wiss. Phil.-hist. Kl. 1935, 15 (1935)
  • "Der philosophische Gedanke und seine Geschichte", julkaisussa Abhandlungen der Preussischen Akademie der Wissenschaften: Philosophisch-historische Klasse. 1936, Nr 5 (1936)
  • "Der megarische und der Aristotelische Möglichkeitsbegriff: Ein Beitr. zur Geschichte d. ontolog. Modalitätsproblems", julkaisussa Sitzungsberichte d. Preuss. Akad. d. Wiss. Phil.-hist. Kl. 1937, 10 (1937)
  • "Heinrich Maiers Beitrag zum Problem der Kategorien", julkaisussa Sitzungsberichte d. Preuss. Akad. d. Wiss. Phil.-hist. Kl. 1938 (1938)
  • "Aristoteles und das Problem des Begriffs", julkaisussa Abhandlungen d. Preuss. Akad. d. Wissenschaften. Phil.-hist. Kl.; Jg. 1939, Nr 5 (1939)
  • "Zur Lehre vom Eidos bei Platon und Aristoteles", julkaisussa Abhandlungen d. Preuss. Akad. d. Wiss. Phil.-hist. Kl. Jg. 1941, Nr 8 (1941)
  • "Neue Wege der Ontologie", teoksessa N. Hartmann (toim.): Systematische Philosophie (1942)
  • "Die Anfänge des Schichtungsgedankens in der alten Philosophie", julkaisussa Abhandlungen der Preußischen Akademie der Wissenschaften : Philosophisch-historische Klasse; Jg. 1943, Nr 3 (1943)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]