Natasha Bedingfield

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Natasha Bedingfield
Natasha Bedingfield 2012 Shankbone 3.JPG
Natasha Bedingfield Tribecan elokuvajuhlilla 2012.
Syntynyt 26. marraskuuta 1981 (ikä 32)
Sussex, Englanti
Aktiivisena 2004–
Tyylilajit pop, R&B, pop rock
Ammatit laulaja, sanoittaja
Levy-yhtiöt Phonogenic Records
Epic Records

Natasha Anne Bedingfield (s. 26. marraskuuta 1981 Sussex, Englanti, Britannia) on englantilainen poplaulaja.

Bedingfieldin esikoisalbumi Unwritten julkaistiin vuonna 2004. Se menestyi kansainvälisesti hyvin ja sitä myytiin kaikkiaan yli 2,3 miljoonaa kappaletta.[1] Vuonna 2007 Bedingfield oli ehdokkaana Grammy-ehdokkaana laulullaan ”Unwritten”.[2] Hänen vuonna 2007 julkaistun toisen albuminsa N.B. satoa olivat muun muassa laulut ”I Wanna Have Your Babies”, ”Soulmate” ja ”Say It Again”. Bedingfieldin lauluista viisi on päässyt Britanniassa kymmenen parhaan joukkoon ja huhtikuuhun 2008 mennessä hänen levyjään ja singlejään oli myyty maailmanlaajuisesti yli kymmenen miljoonaa kappaletta.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bedingfield syntyi Surreyssa uusiseelantilaissyntyisille Molly ja John Bedingfieldille. Bedingfieldin vanhemmat tukivat Natashaa tämän kiinnostuksessa musiikkiin ja hän kävi nuorena piano- ja laulutunneilla. Teini-iässä Bedingfield perusti sisarustensa Nikolan ja Danielin kanssa kristillistä musiikkia esittäneen yhtyeen DNA Algorithm.[3] Yhtye antoi Bedingfieldille mahdollisuuden tunnustella erilaisia musiikkityylejä ja kehittää sanoitustaitojaan.[4]

Bedingfield opiskeli vuoden psykologia Greenwichin yliopistossa[5] ennen kuin keskittyi laulamiseen ja sanoittamiseen.

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natasha Bedingfield esiintymässä Austellissa, Georgiassa vuonna 2008.

Bedingfield solmi levytyssopimuksen BMG:n kanssa vuonna 2003.[6] Hänen esikoisalbuminsa Unwritten julkaistiin syyskuussa 2004 ja sillä on tehty yhteistyötä monien henkilöiden, kuten Steve Kipnerin, Danielle Briseboisin, Wayne Wilkinsin ja Patrick Leonardon kanssa. Albumi sisältää pop-rock-lauluja ja se on saanut vaikutteita R&B-musiikista. Bedingfieldin sanoitukset keskittyivät pääasiassa itsenäisyyteen, opportunismiin ja naisvaltaistamiseen. Yleisesti ottaen albumin saamat arvotelut olivat positiivisia ja Allmusic kutsui sitä "hyvin tehdyksi uuden vuosituhannen pop-albumiksi". Unwritten nousi Ison-Britannian albumilistan sijalle yksi ja pääsi kolmenkymmenen parhaan joukkoon Yhdysvalloissa.[7] Albumi myi hyvin, saavuttaen Britanniassa multiplatinaan ja Yhdysvalloissa kultaan oikeuttavan määrän. Ensimmäinen albumilta julkaistu single oli ”Single”, joka pääsi Britannian singlelistan kolmen parhaan joukkoon.[8] Laulun sanoitukset ja niitä myötäilevä musiikkivideo kuvaavat Bedingfieldin sinkkuelämän tyyliä. Unwritten-albumin toinen single oli ”These Words”. Se oli Bedingfieldin ensimmäinen listaykkönen Britanniassa ja Yhdysvalloissa single sijoittui kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Kolmas julkaistu single oli ”Unwritten” ja siitä tuli Yhdysvalloissa vuoden 2006 soitetuin kappale radiossa.[9] Unwritten-albumilta julkaistiin vielä neljäs single, ”I Bruise Easily”, mutta se ei menestynyt yhtä hyvin kuin edeltäjänsä, sijoittuen kuitenkin kahdenkymmenen parhaan joukkoon Britanniassa.

Vuonna 2004 Bedingfield oli myös ”Do Ya Think I'm Sexy?” -singlellä yhdessä Tina Barrettin ja Liz McClarnonin kanssa. Single sijoittui UK Top 40 -listalle.

Vuoden 2005 Brit Awards -palkintogaalassa Bedingfieldillä oli neljä ehdokkuutta, mutta hän ei voittanut palkintoja. Hän oli ehdokkaana myös vuoden 2006 Brit Awardsissa ja vuoden 2007 Grammy Awardsissa, mutta niilläkään kerroilla hän ei voittanut palkintoa.

Vuonna 2006 Bedingfield julkaisi Live in New York City -dvd:n, mikä sisälsi sekä live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja dokumentteja. Samassa kuussa hän äänitti Still Here -laulun elokuvaan Rocky Balboa,[10] mikä ei kuitenkaan ollut elokuvan soundtrackillä.

Toinen albumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bedingfieldin toinen albumi N.B. julkaistiin Euroopassa huhtikuussa 2007. Pohjois-Amerikassa levy julkaistiin tammikuussa 2008 nimellä "Pocketful of Sunshine". Tällä kertaa Bedingfield teki yhteistyötä Even, Wayne Wilkins ja Maroon 5 -yhtyeen laulajan Adam Levinen kanssa. Albumi sai vaikutteita muun muassa R&B:stä, reggae:sta ja elektronisesta musiikista. Bedingfield kertoi sen eroavan Unwritten-albumista kuvaamalla sinkkuna olemisen sijaan häntä etsimässä kumppania ja sitä Herra Oikeaa. Albumi sai kriitikoilta vaihtelevia arvosteluja ja se oli sijalla yhdeksän Isossa-Britanniassa.

Albumin johtosingle I Wanna Have Your Babies kertoi etsimisestä oikeaa miestä hänen lapsilleen, ja kriitikot ja fanit kritisoivat sitä. Laulu menestyi kohtalaisesti, sijoittuen Isossa-Britanniassa seitsemänneksi ja Irlannissa kahdeksanneksi. Albumilta toinen julkaistu single oli Soulmate ja se, kuten edeltäjänsäkin, oli Isossa-Britanniassa sijalla seitsemän. Say It Again, albumin kolmas single, julkaistiin 8. lokakuuta 2007, mutta se ei päässyt listalle.

Syyskuussa 2007 ilmoitettiin, ettei I Wanna Have Your Babies -singleä julkaistaisi Yhdysvalloissa N.B.-albumin ensimmäisenä singlenä, vaan uusi laulu Love Like This. Kyseinen laulu, jolla esiintyy myös jamaikalainen Sean Kingston, ei ole N.B:n alkuperäisellä versiolla.

Lokakuussa 2007 Bedingfield voitti parhaan pop-artistin palkinnon BT Digital Music Awardsissa. Hän esitti siellä myös Say It Again -laulunsa.

Pohjois-Amerikan versio Bedingfieldin toisesta albumista sisälsi kuusi laulua N.B:ltä, sekä seitsemän uutta laulua. Albumi julkaistiin 22. tammikuuta 2008 johtosinglen Love Like This jälkeen.

Uusi studioalbumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bedingfield kertoi blogissaan aloittavansa uuden albuminsa työstämisen vuoden 2009 alussa. Hänen vahvistettiin kirjoittavan uutta albumiaan Uudessa-Seelannissa.[11] Bedingfieldin on kerrottu työskentelevän yhdessä Brian Kennedyn kanssa, joka tuotti Rihannan kappaleen ”Disturbia”. Albumin on vahvistettu olevan valmis vuoteen 2010 mennessä.[12]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bedingfield meni naimisiin liikemies Matt Robinsonin kanssa maaliskuussa 2009.[13]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-musiikilliset projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natasha Bedingfield vuonna 2006.

Bedingfield on myös hyväntekijä, joka on lahjoittanut aikaa ja rahaa erinäisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Global Angelsille, Bedingfieldin äidin, Molly Bedingfieldin, perustamalle kansainväliselle lasten hyväksi toimivalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Natashasta tuli järjestön yhteistyökumppani vuonna 2006 julkisuuden henkilö -asemansa takia, mitä hän voisi käyttää hyödyksi "auttaessaan ihmisiä ympäri maailmaa, erityisesti lapsia, jotka asuivat sellaisissa olosuhteissa, mitkä kauhistuttaisivat meitä".

Bedingfield on nyt Global Angelsin lähettiläs ja marraskuussa 2006 hän vieraili Intiassa kolmen viikon ajan tukiakseen hyväntekeväisyyttä. Hän kävi Kalkutan orpokodissa ja Mumbain pakolaisleirillä, ja kertoi myöhemmin kohtaamastaan järkytyksestä. Vuoden 2007 alussa Bedingfieldin viralliselle nettisivulle laitettiin matkan aikana kuvattu videopäiväkirja. Bedingfield on myös Stop the Traffikin edustaja, mikä tekee töitä lopettaakseen ihmiskaupan, ja (RED) campaignin jäsen.

Vuonna 2004 Bedingfield osoitti kiinnostusta näyttelemiseen ja hänen äänensä kuultiin James Bond -videopelissä, jossa hän antoi äänensä Elizabeth Starkille, Britannian pääministerin tyttärelle. Bedingfieldin mukaan hän näyttelisi mielellään enemmän, jos vain elokuva ja rooli sopisivat hänelle.

Bedingfield on esiintynyt myös kanadalaisen Degrassi: The Next Generation -televisiosarjan seitsemännen kauden päätösjaksossa ja vierailevana tähtenä NBC:n Lipstick Jungle -sarjassa. Marraskuussa 2009 Bedingfield esiintyi Nickelodeonin True Jackson, VP -sarjassa, jossa hän lauloi kappaleensa ”These Words”.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stuart Clarke. Staggered Plan for Bedingfield Return. Music Week. 10 June 2006. Retrieved 11 March 2007.
  2. 2007 Grammy Award Nominations. Grammy Awards. Retrieved 29 May 2007.
  3. Natasha Bedingfield. BMI. 22 February 2006. Retrieved 8 March 2007.
  4. Bill Lamb. Natasha Bedingfield Biography. About.com. Retrieved 10 June 2007.
  5. John Harlow. Bill Gates Puts Bedingfield in His Xbox. The Sunday Times. 26 March 2006. Retrieved 8 March 2007.
  6. Biography. VH1. Retrieved 7 March 2007.
  7. Unwritten World Charts. acharts.us. Retrieved 10 June 2007.
  8. "Single" World Charts. musicsquare.net. Retrieved 11 June 2006.
  9. "Nielsen Issues Most Popular Lists for 2006". nielsenmedia.com. 20 December 2006. Retrieved 15 June 2007.
  10. Keith Caulfield. Charting As Easily As 'Bruising?'. Billboard. 10 November 2006. Retrieved 7 March 2007.
  11. http://www.natashabedingfield.com/gb/news/gb/2009/01/03/a_new_years_note_from_natasha
  12. http://kaysblog.dailymail.co.uk/2009/06/natasha-bedingfield-glad-to-be-back-in-england-although-she-lives-in-la.html
  13. Natasha Bedingfield Is Married People.com. 21.3.2009. Viitattu 22.10.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]