Naganami

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naganami / 長波
Naganami
Naganami
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fujinagata
Laskettu vesille 5. maaliskuuta 1942
Palveluskäyttöön 30. kesäkuuta 1942
Palveluskäytöstä upotettu 11. marraskuuta 1944
Tekniset tiedot
Uppouma 2110 t (kuiva)
2560 t (kuormattu)
Pituus 119,17 m (kokonaispituus)
117 m (vesiraja)
Leveys 10,8 m
Syväys 3,76 m
Koneteho 52000 hv
Nopeus 35 solmua (65km/h)
Miehistöä 228
Aseistus 6 x 5"/L50 (127mm) DP -tykkiä
28 x 25 mm ilmatorjuntatykkiä
4 x 13 mm ilmatorjuntatykkiä
8 x 24" torpedoputkea
36 x syvyyspommia

Naganami (jap. 長波, naganami, "pitkä aalto") oli Keisarillisen Japanin laivaston Yūgumo-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naganami valmistui 30. heinäkuuta 1942 Osakassa, jolloin sen ensimmäiseksi päälliköksi tuli Kumabe Tsutae. Alus suojasi 20. heinäkuuta – 4. elokuuta Jokosukasta Kiskalle ja takaisin kuljetusalus Hakusanmarua. 31. elokuuta se liitettiin 2. Laivaston 2. Hävittäjälaivueen 31. Hävittäjäviirikköön. Alus suojasi 6.–10. syyskuuta Kongoa ja Harunaa Kuresta Trukille, missä se liittyi laivastoon aloittaen partioinnin Salomonsaarten pohjoispuolella. Alus suojasi 13.–14. lokakuuta samojen alusten matkan Henderson Fieldin pommitusmatkalla sekä Myōkōn ja Mayan pommitusmatkan Henderson Fieldille 15.–16. lokakuuta.[1]

Naganami suojasi 26. lokakuuta Santa Cruzin taistelussa amiraali Kondon hyökkäysosastoa. 3.–5. marraskuuta alus suojasi Susuyan ja Mayan matkan Trukilta Shortlandsiin. 7. marraskuuta Naganami suojasi Guadalcanalille matkannutta joukkojenkuljetussaattuetta, joka joutui ilmahyökkäykseen ja alus kärsi pieniä vaurioita. Naganamilla ja Takanamilla oli yhteensä seitsemäntoista uhria.[1]

Naganami suojasi 13.–15. marraskuuta Guadalcanalin taistelussa joukkojenkuljetusssaattuetta. Alus pelasti 14. marraskuuta uponneelta kuljetusalus Shinanogawamarulta 570 eloonjäänyttä. Naganamista tehtiin 16. marraskuuta 2. Hävittäjälaivueen lippulaiva, jolloin sille siirtyi laivueenkomentaja kontra-amiraali Tanaka Raizo. Alus johti 30. marraskuuta täydennystynnyreitä Guadalcanalille kuljettavia aluksia, jotka kohtasivat Yhdysvaltain laivaston osaston. Seuranneessa Tassafarongan taistelussa alus torpedoi risteilijä USS Pensacolan ja USS Northamptonin. Alus johti 3. joulukuuta vastaavaa täydennystynnyreitä kuljettanutta osastoa. 6. joulukuuta alus luovutti laivueenjohtajan tehtävät seuraajalleen Teruzukille. Seuraavana päivänä se kuljetti jälleen Guadalcanalille täydennystynnyreitä, mutta matka peruutettiin torpedoveneiden hyökättyä saattueen kimppuun. Alus hinasi hyökkäyksessä vaurioituneen Nowakin takaisin Shortlandsille.[1]

Alus osallistui 11. joulukuuta täydennystynnyreiden toimittamiseen Guadalcanalille. Se avusti torpedoidun Teruzukin pelastustoimissa, joiden aikana vaurioituneelta alukselta evakuloitiin amiraali Tanaka yhdessä 56 muun kanssa. Samalla Naganamista tuli uudelleen laivueen lippulaiva. Se johti 16. joulukuuta saattueen Mundaan. Alus siirtyi 17.–18. joulukuuta Shortlandsista Rabauliin. Se avusti 25. joulukuuta Rabaulin edustalla vaurioituneiden Uzukin ja Nankaimarun pelastustöissä. Alus säilyi laivueenlippulaivana komentajan vaihtuessa 30. joulukuuta kontra-amiraali Koyanagi Tomijiin.[1]

1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naganami johti 2. tammikuuta 1943 Guadalcanalille täydennystynnyreitä kuljettanutta osastoa. Aluksen konehuoneeseen tullut vika esti 10. tammikuuta aluksen osallistumisen täydennystynnyreiden toimittamiseen. Samassa yhteydessä amiraali Koyanagi siirsi lippunsa Kuroshiolle. Amiraali Koyanagi palasi tehtävän jälkeen Naganamille, minkä jälkeen alus purjehti 12.–14. tammikuuta Shortlandsilta Trukille. Se suojasi 8.–17. maaliskuuta saattueen Trukilta Maizuruun, jossa alus siirrettiin telakalle huollettavaksi.[1]

Alus suojasi 25.–30. huhtikuuta Chuyon ja Unyon matkan Jokosukasta Trukille. Alus suojasi 8.–13. toukokuuta Yamaton taisteluosaston Trukilta Jokosukaan, josta se suojasi 15.–19. toukokuuta Myōkōn ja Haguron Paramushiroon. Alus suojasi 25.–31. toukokuuta saattueen Paramushirosta Maizuruun, jossa se siirrettiin koneiden huoltoon. Palvelukseen palattuaan Naganami purjehti 28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta Maizurusta Paramushiroon. Aluksen piti osallistua 7.–17. heinäkuuta Kiskan evakuointeihin, mutta sää esti operaation toteuttamisen. Se osallistui 22. heinäkuuta – 1. elokuuta Kiskan evakuointiin, joka saatiin suoritettua 29. heinäkuuta. Alus kärsi kuitenkin pieniä vaurioita törmättyään Hatsushimon kanssa.[1]

Naganami suojasi 3.–7. elokuuta tankkeri Nipponmarun Paramushirosta Maizuruun, minkä jälkeen se siirrettiin korjattavaksi. Alus suojasi Chōkain ja Mayan Jokosukasta Trukille. Se suojasi 22.–27. syyskuuta Mayaa kuljetettaessa joukkoja Trukilta Rabauliin ja takaisin. Alus suojasi 11.–15. lokakuuta Myōkōa ja Haguroa Trukilta Rabauliin, minkä jälkeen se palasi Trukille. Alus suojasi 17.–26. lokakuuta Yhdysvaltain ilmahyökkäysten vuoksi Trukilta Eniwetokille siirtyvää laivastoa, minkä jälkeen se palasi Trukille.[1]

Alus kuljetti 30. lokakuuta – 1. marraskuuta laivaston ilmavoimien henkilöstöä Trukilta Rabauliin. Alus osallistui 2. marraskuuta Keisarinna Augustanlahden taisteluun sekä 6. marraskuuta Cape Torokinan vastamaihinnousuun kuljettaen joukkoja Bougainvilleen. Naganami kärsi 11. marraskuuta Rabaulissa pahoja vaurioita ilmahyökkäyksessä. Alukseen osui torpedo, joka tuhosi sen perän tornista 3 alkaen ja esti aluksen liikkumisen. Makinami hinasi vaurioituneen aluksen Rabauliin. Aluksen päälliköksi tuli 25. marraskuuta Mori Takuji. Yubari hinasi 3.–8. joulukuuta aluksen Rabaulista Trukille.[1]

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nagara hinasi 15.–24. tammikuuta sen edelleen Trukista Saipanin kautta Tokuyamaan. Alus siirrettiin seuraavana päivänä Kuressa telakalle, mistä se palasi palvelukseen 20. kesäkuuta. Aluksen päällikkö vapautettiin 10. helmikuuta tehtävistään. Aluksen uudeksi päälliköksi saapui 1. kesäkuuta Tobita Kiyoshi. Naganami suojasi 8.–16. heinäkuuta joukkojenkuljetussaattuetta Kuresta Okinawalle, josta se jatkoi matkaansa Linggaan. Alus suojasi 18.–20. lokakuuta laivaston Linggasta Bruneihin.[1]

Alus osallistui 23.–25. lokakuuta Leytenlahden taisteluun suojaten amiraali Kuritan hyökkäysosastoa. Alus avusti 23. lokakuuta uppoavan Mayan eloonjääneiden pelastamisessa. Eloonjääneet siirrettiin Musashille, minkä jälkeen alus saattoi vaurioituneen Takaon Bruneihin. Alukselta lähetettiin 24. lokakuuta valtausosasto tutkimaan hylättyä Yhdysvaltain laivaston sukellusvenettä USS Darteria.[1]

Naganami purjehti 26.–29. lokakuuta Coroniin, minkä jälkeen se suojasi vaurioituneen Myokon Bruneihin. Alus saapui 31. lokakuuta Bruneista Manilaan osallistuakseen Leyten joukkojenkuljetuksiin. Alus lähti 8. marraskuuta Manilasta suojaten joukkojenkuljetussaattuetta TA nro. 4 Ormociin. Alus liittyi 10. marraskuuta saattueeseen TA nro. 3 lähestyessään Ormocia. Task Force 38:n lentokone upottivat Naganamin 11. marraskuuta Ormodin lahdella Leyten länsipuolella. Keskilaivassa tapahtunut räjähdys katkaisi laivan, jolloin se upposi vieden mukanaan 156 miehistönjäsentä. Alukselta pelastui 72 henkeä, joiden joukossa oli aluksenpäällikkö Tobita.[1]

Koordinaatit: 10°50′N, 124°35′E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley M J: Destroyers of World War Two − an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922−1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941−1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Combined Fleet

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]