NASG-pukine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
NASG-pukine nuoren naisen päälle puettuna.

NASG-pukine on neopreenikumista ja tarranauhoista koostuva, potilaan päälle puettava ensiapuväline, jolla hoidetaan nestehukasta johtuvaa sokkia. NASG edustaa matalaa teknologiaa ja toimii ilman kaasunpainetta. Lyhenne tulee englanninkielen sanoista Non-Pneumatic Anti-Shock Garment.

Pukineen kykyä estää synnytykseen liittyvän verenvuodon aiheuttamia kuolemia tutkitaan. Synnytykseen liittyvällä verenvuodolla tarkoitetaan kovaa verenvuotoa joko raskauden aikana tai pian sen jälkeen. Tuoreiden arvioiden mukaan yli 300 000 naista kuolee siihen vuosittain, näistä 99% kehittyvissä maissa,[1] ja kuitenkin suurin osa näistä kuolemista olisi voitu estää.

Puutteellisista oloissa elävät naiset synnyttävät usein kaukana terveydenhoitopalveluista. Kun verenvuoto on tunnistettu, monet kuolevat ennen hoitoon pääsemistä tai ennen riittävän hoidon saamista. NASG-pukineella voidaan edistää potilaiden mahdollisuuksia pysyä elossa, kunnes he saavat tarvitsemaansa hoitoa.[2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka vuosi arviolta 342 900 naista kuolee raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin. 99 % näistä kuolemista tapahtuu kehittyvissä maissa.[1]Jokaista 100 000 elävänä syntyvää lasta kohden noin 251 äitiä kuolee. Joissakin teollisuusmaissa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa, luku on 13 kuolemaa jokaista 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Amerikkalaisen äidin riski kuolla synnytykseen liittyviin komplikaatioihin on 1/2 100. Kuitenkin joissakin maissa, kuten Afganistanissa, jopa 1 600 naista kuolee 100 000 syntymää kohden ja naisten riski kohdata äitiyteen liittyvä kuolema on 1/11.[3]

Jokaista äitikuolemaa kohden 30 äitiä vammautuu raskauteen tai synnytykseen liittyvien komplikaatioiden seurauksena ja kymmenen kokee näihin liittyvän hengenvaarallisen tilanteen.[4] Seurauksena voi olla vakavia, elämänmittaisia tiloja, jotka vaarantavat naisen terveyden, tuottavuuden, elämänlaadun, perheen terveyden ja mahdollisuuden osallistua yhteisön elämään. Jos äiti kuolee synnytyksen jälkeen, vastasyntynyt kuolee kymmenen kertaa todennäköisemmin ennen toista ikävuottaan ja muut lapset saavat todennäköisesti vähemmän ruokaa ja saavat vähemmän koulutusta. Äidin menettäneiden perheiden on monesti vaikea selviytyä, ja vanhempien lasten pitää usein lopettaa koulunkäynti voidakseen ansaita palkkaa perheen elättämiseksi tai heidät lähetetään asumaan kaukaisempien sukulaisten luokse.[5] Tämän lisäksi maailman äitien ja vastasyntyneiden kuolemien lasketaan maksavan vuosittain 15 miljardia dollaria menetettynä tuottavuutena. Äitien terveys tukee todistetusti maan taloudellista kasvua ja ennaltaehkäisee köyhyyttä.[6] Äitiyteen liittyvät kuolemat ja vammautumiset ovat ihmisoikeusongelma. Ne tarkoittavat myös vaikeuksia ja tuottavuuden menetyksiä perheille, yhteisöille ja kansakunnille. Tämä on niin suuri huoli, että vuonna 2000 maailman johtajat päättivät sisällyttää äitiysterveyden parantamisen yhdeksi kahdeksasta YK:n vuosituhattavoitteesta.

Raskauteen ja synnytykseen liittyvien kuolemien tärkein syy on runsas verenvuoto useimmiten välittömästi synnytyksen jälkeen.[7] Tämänkaltaisen syyn vuoksi kuolee yksi äiti joka neljäs minuutti. Nainen voi vuotaa kuoliaaksi vähemmässä kuin kahdessa tunnissa; niinpä maaseudulla, jossa sairaalaan voi olla usean päivän matka, verenvuodon saaneella on kovin vähän toivoa.[8] Varattomilla alueilla toimivilla klinikoilla tai sairaaloilla ei ehkä myöskään ole henkilökuntaa tai tarvittavia välineitä verenvuotopotilaan hengen pelastamiseen. Naisia kuolee odottaessaan hoitoa.[9]

Kehitteillä ja tutkimuksen kohteina on joitakin tekniikoita, joilla pyritään estämään näitä turhia kuolemia.[10] Yksi niistä on NASG-pukine. Se on matalan teknologian ensiapulaite, joka voidaan pukea runsaan verenvuodon aiheuttamasta sokista kärsivän potilaan alavartalon ympärille. Pukine vähentää verenvuotoa, tuo heidät tajuihinsa ja pitää elossa matkalla sairaalaan tai hoitoa odoteltaessa.[11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhallettavan painepuvun kehitti George Crile kehitti 1900-luvulla.[12] Sillä pidettiin yllä verenpainetta leikkausten aikana. Lukuisten muunnosten jälkeen sitä kehitettiin 1940-luvulla käytettäväksi painovoimaa vastaan (G-puku). Lisämuutosten jälkeen sitä käytettiin Vietnamin sodassa traumaperäisiä vammoja saaneiden sotilaiden elvyttämiseen ja vakauttamiseen sekä heidän kuljettamiseensa. 1970-luvulla G-puvusta muokattiin puolipuku, joka tunnettiin englanniksi nimellä MAST (Military Antishock trousers) tai PASG (Pneumatic Anti-Shock Garment).[13] 1980-luvulla PASG-pukinetta ruvettiin käyttämään yhä enemmän pelastustyössä vakauttamaan potilaita, jotka kärsivät alavartalon verenvuodon aiheuttamasta sokista, ja 1990-luvun aikana PASG hyväksyttiin osana amerikkalaisten naistentauti- ja synnytyslääkäreiden suositeltua keinovalikoimaa.[14] Myöhemmin se kuitenkin poistettiin ohjeista, eikä se enää kuulu amerikkalaisen naistentauti- ja synnytyslääkäreiden järjestön (ACOG) ohjeisiin.

1970-luvulta alkaen NASA on tutkimuskeskuksensa Amesin kautta ollut mukana kehittämässä sokkia ehkäisevästä pukineesta ilman kaasunpainetta toimivaa versiota. Sitä käytettiin alun perin verenvuototaudista kärsiville lapsille, mutta sen jälkeen siitä on kehitetty pukine, joka tunnetaan nimellä NASG (Non-Pneumatic Anti-Shock Garment) eli ilman kaasunpainetta toimiva sokkia estävä pukine.[15][15]

NASG-pukineen patenttisuoja on päättynyt, ja sitä valmistetaan monissa paikoissa. Pukineen käyttö vähävaraisessa ympäristössä alkoi vuonna 2002, kun lääkärit Carol Brees ja Paul Hensleigh veivät sen pakistanilaisen sairaalaan ja raportoivat sen käytöstä potilaillaan.[16]

Tohtori Suellen Miller ja hänen työtoverinsa Meksikossa, Egyptissä ja Nigeriassa ovat saattaneet päätökseen sarjan tutkimuksia, joissa NASG (tai LifeWrap) oli näissä maissa sijaitsevien sairaaloiden käytössä synnytykseen liittyvän verenvuodon hoidossa[2][17][18][19][20]. Tutkimuksia jatketaan perusterveydenhuollon yksiköissä Sambiassa ja Zimbabwessa. Käyttöönotto-ohjelma, jossa NASG on osa synnytystäseuraavan verenvuodon hoidon jatkumoa (Continuum of Care for Post-Partum Hemorrhage, CCPPH), on ollut käynnissä vuodesta 2008 alkaen Intiassa, Nigeriassa, Tansaniassa ja Perussa. Projektin johtava toimeenpanija on NGO Pathfinder International. Tohtori Suellen Miller om tehnyt kattavia kliinisiä kokeita, jossa pukinetta on käytetty synnytysten ensiapulaitteena. USA:ssa päämajaansa pitävä epäkaupallinen järjestö Pathfinder International on kehittänyt hoitojatkumomallia (Continuum of Care).

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NASG-pukine on yksinkertainen neopreenikumista ja tarranauhoista koostuva laite, joka näyttää lähinnä paloiksi leikatulta märkäpuvun alaosalta. Sitä voidaan käyttää synnytykseen liittyvän verenvuodon aiheuttaman sokin hoitamiseen, potilaiden voinnin vakauttamiseen ja vuodon tyrehdyttäminen.

Sokkitilassa aivot, sydän ja kehikot kärsivät hapenpuutteesta, sillä veri keräytyy vatsan alaosaan ja alaraajoihin. NASG-pukineen käyttäminen kumoaa sokin palauttamalla verta kohti sydäntä, keuhkoja ja aivoja. Tämä kohentaa tajunnan tasoa, pulssia ja verenpainetta. Tämän lisäksi pukine vähentää verenvuotoa niissä vartalon osissa, joihin paine kohdistuu.

Toimintamekanismi perustuu fysiikan lakeihin.[21] Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että NASG-pukineella saadaan aikaan puristusta lonkkavaltimon sisempään haaraan (a. iliaca interior), joka kuljettaa suurimman osan kohtuvaltimoiden kautta kohtuun kulkevasta verestä.[22] Toinen tuore tutkimus on osoittanut, että NASG vähentää veren virtausta distaaliseen aorttaan.[23]

Yksinkertaisen harjoittelun jälkeen kuka tahansa pystyy asentamaan pukineen vertavuotavan naisen ylle. Kun vuoto on saatu hallintaan, hänet voidaan kuljettaa turvallisesti sairaalaan tai päivystävälle äitiysklinikalle.

Kaasunpaineeton sokkia ehkäisevä pukine on kevyt, joustava ja käyttäjälle mukava. Se on suunniteltu niin, että välilihaan ja emättimeen kohdistuvat tutkimukset ja toimenpiteet voidaan suorittaa pukinetta riisumatta. Laitteen pukemiseen jälkeen potilaan elintoiminnot ja tajunta palautuvat usein nopeasti. On äärimmäisen tärkeää, että NASG-pukinetta ei poisteta ennen kuin potilaalle annetaan suonensisäisesti nesteitä tai verta tai hänen elintoimintonsa palautuvat. Liian varhainen pukineen poistaminen voi olla vaarallista, tai se voi johtaa potilaan kuolemaan.

Tutkimuksia ja käyttökokemuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptissä ja Nigeriassa huomattiin sekä erillisistä että yhdistetyistä havainnoista, että NASG-pukineella hoidetut äidit selviytyivät paremmin kuin äidit, jotka eivät saaneet tätä hoitoa. He menettivät merkittävästi vähemmän verta, joutuivat harvemmin hätätoimena tehtyyn kohdunpoistoon, vammautuivat harvemmin ja jäivät useammin eloon.[2][24][25] Tulokset olivat samankaltaisia, kun tutkittiin NSAG-pukineen käyttöä äideillä, jotka kärsivät kohdun supistumattomuudesta (atonia), synnytystäseuraavasta verenvuodosta ja muusta kuin kohdun jänteydestä johtuvasta häiriöstä ennen tai jälkeen synnytyksen. Lisäksi huomattiin, että NASG-pukine auttoi toipumaan nopeammin shokista,[26][27] sietämään hoidon viivästymistä[28] ja vaikutti samalla lailla parantavasti naisiin, jotka kärsivät vakavasta sokista.[2]

1 442 naista käsittävässä analyysissä tutkittiin NASG-pukineen vaikutusta synnytykseen tai raskauteen liittyvästä verenvuodosta kärsiviin naisiin.[2] Siitä huolimatta, että heidän tilansa oli huonompi ennen tarkkailun alkamista, huonot hoitotulokset vähentyivät merkittävästi NASG-vaiheessa: mitattu verenmenetys aleni keskimäärin runsaat 200 ml (444 ml - 240 ml) (p<0.001), äitikuolleisuus alentui (6.3 % - 3.5 %) (RR 0.56, 95 % CI 0.35-0.89), vakavat vammat vähenivät ( 3.7% - 0.7%) (RR 0.20, 95 % CI 0.08-0.50) ja hätätoimenpiteenä tehtyjen kohdunpoistojen tarve aleni (8.9 % - 4.0 %) (RR 0.44, 0.23-0.86). NASG-vaiheen aikana kuoleman todennäköisyys väheni 55 % (aOR 0.45, 0.27-0.77). Keskimäärin 18 potilasta (12-36) hoidettiin onnistuneesti ennen kutakin seuraavaa kuolemaa tai vakavaa vauriota.

Meksikossa ja Nigeriassa tutkittiin NASG-hoidon hyväksymistä ja havaittiin, että pukinetta pidettiin kaikkialla varteenotettavana keinona, jolla voitiin pelastaa naisten henkiä.[29][30][31]

Sambiassa ja Zimbabwessa tutkitaan, onnistuuko NASG-hoito paremmin, jos pukine asennetaan perusterveydenhoidon yksiköissä, joissa verenvuoto todetaan ensimmäisenä. [1]

Vuonna 2012 WHO otti mukaan NASG-pukineen synnytystäseuraavan verenvuodon hoitosuosituksiinsa.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Hogan, Margaret C; Kyle J Foreman; Mohsen Naghavi; Stephanie Y Ahn; Mengru Wang; Susanna M Makela; Alan D Lopez; Rafael Lozano; Christopher JL Murray (8 May 2010).
  2. ↑ a b c d e Miller, Suellen; Mohamed MF Fathalla, Oladosu A Ojengbede, Carol Camlin, Mohammed Mourad-Youssif, Imran O Morhason-Bello, Hadiza Galadanci, David Nsima, Elizabeth Butrick, Tarek al Hussaini, Janet Turan, Carinne Meyer, Hilarie Martin, Aminu I Mohammed (2010).
  3. ↑ UNICEF.
  4. ↑ WHO.
  5. ↑ Commission on Behavioral and Social Sciences and Education (CBASSE) (2000).
  6. ↑ USAID. "2004 Policy Budget: Program Highlights" (Arkistoitu – Internet Archive).
  7. ↑ WHO, UNICEF, UNFPA.
  8. ↑ Maine D. Safe Motherhood Programs: Options and Issues.
  9. ↑ AMDD.
  10. ↑ Tsu VD, Shane B. New and underutilized technologies to reduce maternal mortality: call to action from a Bellagio workshop.
  11. ↑ Miller S, Ojengbede A, Turan JM, Ojengbede O, Butrick E, Hensleigh P. Anti-Shock Garments for Obstetric Hemorrhage.
  12. ↑ Vahedi M, Ayuyao A, Parsa M, Freeman H. Pneumatic Antishock Garment-Associated Compartment Syndrome in Uninjured Lower Extremities.
  13. ↑ Kaplan B, Poole F, Flagg J, inventors; David Clark Company Inc assignee.
  14. ↑ ACOS.
  15. ↑ a b Haggerty J. Anti Shock Garment. 1996 [cited; Available from: http://www.sti.nasa.gov/tto/spinoff1996/28.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Hensleigh PA.
  17. ↑ Miller S, Hamza S, Bray E, Gipson R, Nada K, Fathalla MF, et al.
  18. ↑ Miller S, Turan J, Dau K, Fathalla M, Mourad M, Sutherland T, et al.
  19. ↑ Miller S, Turan JM, Ojengbede A, Ojengbede O, Fathalla MF, Morhason-Bello IO, et al.
  20. ↑ Mourad-Youssif, Mohammed; Oladosu A Ojengbede, Carinne D Meyer, Mohammad Fathalla, Imran O Morhason-Bello, Hadiza Galadanci, Carol Camlin, David Nsima, Tarek al Hussaini, Elizabeth Butrick, Suellen Miller (2010).
  21. ↑ Miller, Suellen; Aderinola Ojengbede; Janet Turan; Oladosu Ojengbede; Elizabeth Butrick; Paul Hensleigh (2007). "2007".
  22. ↑ Lester, Felicia; Amy Stenson; Carinne Meyer; Jessica L Morris; Juan Vargas; Suellen Miller (2011).
  23. ↑ Hauswald, Mark; Michael R Williamson; Gillian M Baty; Nancy L Kerr; Victoria L Edgar-Mied (2010).
  24. ↑ Suellen, Miller; Fathalla, MM; Youssif,MM; Turan, J; Camlin,C; Al-Hussaini, TK; Butrick, E; Meyer, C. (2010).
  25. ↑ Miller, Suellen; Ojengbede, O; Turan, J; Morhason-Bello, IO; Martin, H; Nsima, D. (2009).
  26. ↑ Morris, Jessica L; Meyer, C; Fathalla, MF; Youssif, MM; Al-Hussaini, TK; Camlin, C; Miller, S (2011).
  27. ↑ Miller, Suellen; Turan, JM; Dau, K; Fathalla, M; Mourad, M; Sutherland, T; Hamza, S. et al. (2007).
  28. ↑ Turan, Janet; Ojengbede, O; Fathalla, M; Mourad-Youssif, M; Morhason-Bello, IO; Nsima, D; Morris, J; Butrick, E; Martin, H; Camlin, C;, Miller, S. (2011).
  29. ↑ Berdichevsky, K; Tucker, C; Martinez, A; Miller, S (2010).
  30. ↑ Oshinowo, A (2007).
  31. ↑ Liu, L (2009).
  32. ↑ "WHO recommendations for the prevention and treatment of postpartum haemorrhage (2012)" (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • NASG-tutkimus Sambiassa ja Zimbabwessa U.S. National Institutes of Health- sivustolla. https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT00488462?cntry1=AF%3AZW&rank=12
  • Population Council Projects (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=NASG-pukine&oldid=20909091”