Närvänät
| Närvänät | |
|---|---|
 Tunturinärvänä eli närvänä (Sibbaldia procumbens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: |
Närvänät Sibbaldia L. |
| Katso myös | |
Närvänät (Sibbaldia) on pieni kasvisuku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi 15 lajia, joiden lisäksi sukuun on kuvattu noin 30 muutakin lajia, mutta näiden taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä.[1]
Närvänät ovat matalakasvuisia ruohovartisia kasveja, joiden varsi on tavallisesti maanmyötäinen. Lehdet ovat pitkäruotisia sekä muodoltaan kolmisormisia ja sijaitsevat maan rajassa tyviruusukkeena. Lehtien lehdykät ovat kärjistään kolmihampaisia. Kukat sijaitsevat tiiviinä ryppäinä, ja ne ovat pieniä sekä kaksineuvoisia. Kukissa on viisi vaaleankeltaista terälehteä, jotka ovat verholehtiä lyhyempiä. Närvänien hedelmä on pähkylä.[2]
Närvänät muistuttavat sormihanhikkeja (Potentilla) ja joitakin närvänälajeja on myös kuvattu niihin kuuluvaksi.
Suomessa ja Ruotsissa esiintyy vain yksi närvänälaji: tunturinärvänä eli närvänä (Sibbaldia procumbens).[2]
Närvänien (Sibbaldia) suku on nimetty 1643–1720 eläneen skotlantilaisen kasvitieteilijän Sir Robert Sibbaldin mukaan.[2]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- tunturinärvänä eli närvänä (Sibbaldia procumbens)
- vitinärvänä (Sibbaldia tridentata) (aiemmin tunnettu nimellä grönlanninhanhikki Sibbaldiopsis tridentata)
- vuorinärvänä (Sibbaldia parviflora)[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Plant List (Sibbaldia) The Plant List. 2013. Viitattu 7.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Anna-Lena Anderberg: Den virtuella floran: Dvärgfingerörter (Sibbaldia) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.8.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Laji.fi: Närvänät (Sibbaldia)